Seedantaagal jeyegol e leydi ko lolliri «nationalité»

0
679

Dowla kala e nder winndere nde ina hatojini e anndude yimɓe mum hiiseteeɓe wonde njeyaa ko e fatere leydi ndi dowla oo tiimi ndi. Woni Dowla noon ko njuɓɓudi laamu kesiri ngardundi e tiimaandi kolonyaal, itti lamuuji men ganni tuuginiiɗi e leƴƴi e diiwaanuuji ekn… Dowla kala e nder winndere nde ina hatojini e anndude yimɓe mum hiiseteeɓe wonde njeyaa ko e fatere leydi ndi dowla oo tiimi ndi. Woni Dowla noon ko njuɓɓudi laamu kesiri ngardundi e tiimaandi kolonyaal, itti lamuuji men ganni tuuginiiɗi e leƴƴi e diiwaanuuji ekn…

Dowla kala e nder winndere nde ina hatojini e anndude yimɓe mum hiiseteeɓe wonde njeyaa ko e fatere leydi ndi dowla oo tiimi ndi. Woni Dowla noon ko njuɓɓudi laamu kesiri ngardundi e tiimaandi kolonyaal, itti lamuuji men ganni tuuginiiɗi e leƴƴi e diiwaanuuji ekn… Dowla kala e nder winndere nde ina hatojini e anndude yimɓe mum hiiseteeɓe wonde njeyaa ko e fatere leydi ndi dowla oo tiimi ndi. Woni Dowla noon ko njuɓɓudi laamu kesiri ngardundi e tiimaandi kolonyaal, itti lamuuji men ganni tuuginiiɗi e leƴƴi e diiwaanuuji ekn…

Dowla Muritani, cosaaɗo e hitaande 1960, caggal keɓgol koye men e ummaade en e tiimaandi leydi Farayse, lelnii sariya juɓɓinoowo laabi laawɗinaaɗi jeyegol neɗɗo e nder leydi Moritani (sariya mo tonngoode 61112 nyande 12 sulyee 1961). Waɗii sariyaaji goɗɗi memtiiɗi oon sariya gorworo, kono ko ɓuri teeŋtude e ko memtaa heen ko, koko timminta heen fannuuji tan walla wayla laabi no «seedantaagal jeyeede e leydi» heɓretee, yeru dekere mo 82 026 mo suliyee 1976 ittuɗo peewnugol kaayit nasiyonaalitee e juuɗe tiribinaaluuji, waɗti ɗum e juuɗe waaliiji.

Ko ɓuri himmande en e ndee winndannde ko yiɗde laɓɓinande kala ɓiɗɗo leydi hol no neɗɗo jeyirtee e leydi Moritani? Jeyegol e Moritani walla jogaade «nasiyonaalitee» Moritani ardata ko fannuuji ɗiɗi ɓurɗi teeŋtude : jeyeede e Moritani e lasli faggitaade jeyegol e Moritani.

Hol kiiseteeɗo jeyaa ko e Moritani e lasli ?

– kala jibinaaɗo tawi baaba mum ko Moritaninaajo; – kala  jibinaaɗo  tawi yumma mum ko Muritaninaajo, hay so tawii baaba mum alaa ɗo jeyaa, walla to jeyaa anndaaka. – kala jibinaaɗo e Moritani tawi yumma mum ko Muritaninaajo hay so baaba mum ko arani. Cukalel ngel noon ina jogii hakke, so tolnoyiima e hitaande adiinde duuɗi kellifuya (duuɓi 21), ɓooraade e Moritaniyaagal; – kala jibinaaɗo e Moritani, tawi baaba mum ko arani kono noon jibinaa kanyum ne ko e Moritani; – cukalel jibinaangel e Moritani, tawi yummu ko arani kono noon jibina ko e Moritani. Engel jogii hakke noon so ngel welaama ɓooraade Moritaniyaagal hitaande adiinde duuɓi maggel kellifuya (duuɓi 21). – cukalel  jibinangel e Moritani tawi ko koccangel, jiknaaɓe mum nganndaaka, so tawii noon e nder duuɓi kellifuya maggel, anndaama jibinɗo mo, tawi ko arani, tawi kadi sariya leydi oon waɗimo ko e ndiin leydi o jeya, oo ɓooroto Moritaniyaagal makko.

So en tonngi ngalɗoo damal , eɗen mbaawi wi’ide wonde moritaniyaagal e lasli heɓrotoo tan ko jibineede e nokku he walla hebrude ɗum ƴiiƴam ɗum firti ko jogaade jiknaaɓe Moritaninaaɓe.

Hol no neɗɗo faggitortoo moritaniyaagal ?

Neɗɗo kala ina waawi faggitaade moritaniyaagal

Fawaade e njiknaagu, walla jibineede e moritani walla neheede heen.

Ko ɓeeɗoo mbaawi ɗaɓɓude wonde moritaninaaɓe, hitaande ko adii kellifuya mum en : – cukalel jibinangel caggal leydi, tawi yummum ko moritaninaajo, baaba mum ko arani. – cukalel jibinangel e Moritani tawi jiknaaɓe mum ko arani en, e sarɗi tawi e ngel hoɗi e Moritani ko jaasi fof duuɓi joy. Sariya ina rokki kala cukalel ngel jiknaaɓe mum paggitii moritaniyaagal hakke wonde moritaninaajo.

Paggitagol moritaniyaagal sabu dewgal.

Debbo arani desondirɗo e moritaninaajo ina wawi ɗaɓɓude wonde moritaninaajo caggal duuɓi joy nde dewgal ngal humaa.

Gontugol Moritaninaajo

Arani ina waawi ɗaɗɗude wonde Moritaninaajo caggal nde witto waɗaa, ko dekere ɗum ƴettantee. Joɓgol ndeen ɗaɓɓaande ina fawaa sarɗiiji: – arani waawa wontude moritaninaajo so tawii ko jaasi fof o hoɗaani e moritani ko ina tolno e duuɓi sappo caggal ɗaɓɓaande nde. Ngaal lajal noon ina waawi usteede haa arta e duuɓi joy wonande ɓeen jibinaaɓe e Moritani, resɓe walla resaaɓe e tawa ko e laawol diine lislaam, walla ɓeen seedtanaaɓe won nyaangolluuje teeŋtuɗe mbaɗani Moritani.

Arani waawaa wontude moritaninaajo :
– so tawii teskoraaka cellal ɓanndu e hakkille.
– so tawii haalataa gootal e ɗeeɗoo ɗemɗe: Pulaar, Sooninke, Wolof, Bambara, Hassaniya, Arab, Farayse.
– so tawii teskoraaka jikkuuji moƴƴi, walla tawa meeɗaa sokeede sabu bonnande nde waɗnoo.

Arani meeɗɗo riiweede e leydi he waawaa wontude moritaninaajo so wonaa tawa kuulal ndiiwgu ngu memta. Arani gontuɗo moritaninaajo ina jogii kala hakke mo leydi rokki ɓiɗɓe leydi mum.

Ko ittata walla firtata moritaniyaagal neɗɗo
– wonde moritaninaajo kellifaaɗo ruttoo jogoo nasiyonaalite leydi ngonndi;
– debbo moritaninaajo mo arani resi, ɓoorotoo moritaniyaagal mum tan ko nde waɗi ɗaɓɓaande mum winndaande ko adii nde dewgal ngal humetee. Ndeen ɗaɓɓaande kadi waawi jaɓeede tan ko so ina laaɓani yimɓe wonde sariyaaji leydi gorko o ina ndokkimo hakke ƴettude nasiyonaalitee leydi ndi gorko o jeyaa ndi.

Kala gontuɗo moritaninaajo, caggal lajal duuɗi sappo, ina waawi ɓooreede moritaninaajo so tawii:
– o nyaawaama sabu bonnande nde o saabii feewtunde e kisal dowla e nder leydi maa caggal leydi. – o nyaawaama nyaawoore sokeede e kasoo he ko ɓuri duuɓi joy.

So tawii o heeraniima leydi ngoɗndi, tawa ko o daranii ko ko lorata nafoore Mmoritani.

Laabi keɓruɗi “seedantaagal jeyagol e moritani” (Certificat de Nationalité).

Ndeen ko nyaawirɗe (tribunauƴ) ndokkata ko wiyetee nasiyoonalitee, kono gila hitaande 1976, sariya mo tonngoode 76207 nyande 30 sulyee 1976 waɗtii ɗum e juuɗe waaliiji. Dekere 82-028 mo 26 marse 1982 ciynoowo oon sariya sarɗii laabi no waaliiji poti rokkirde ɗiin kaaytaaji. Ko adii, mo ina ɗaɓɓa kaayit nasiyonaalitee foti ndaartude ɗum ko e diiwaan ɗo winnditii ɗo, waɗa ɗaɓɓaande mum yahdunde e denndaangal kaayitaaji ceedtotooɗi moritaniyaagal makko no sariya wiyri ni. Ko perfee nokku o fotata sunnaade ɗaɓɓaande nde, caggal ɗum ɓennina nde to Waali nokku o, oon ne ina jogii hakke ɗaɓɓude miijooji juɓɓule laamu e nder diiwaan he ngam timminde kumpital mum. Ina farlii e Waali o, so tawii jaɓaani rokkude ɗaɓɓoowo nasiyonalitee kaayit mum, nde haalanta joom mum dalillaaji ɗi salorii ɗi caggal ɗum kumpita Ministeer Lenteriyeer.

Maamuudu Haaruuna Joop