Miijo ko fayti e nguurndam

0
145
Miijo ko faati he nguurndam
Miijo ko faati he nguurndam

E sikke am, nguurndam ena woodi tawi wonaa e dow Leydi tan. Ene waawi woodde tawi nanndaani e ɗam men ɗam ; hay so no ɗam men ɗam yiyaaka e nder diiwaan men sato-naange, ɗum firtaani hono majjam, walla ko ɓuri ɗam yuɓɓude, walla tagoore ɓurnde en yahrude yeeso, walla nde ɓur-ɗen yahrude yeeso, alaa e winndere ndee so wonaa enen. Neɗɗo ko tagoore, fotaani jebbilaade tan wiya alaa ko tagaa e yimɓe walla tagoore miijotoonde so wonaa ko tagaa e dow leydi koo. E sikke am, ɗuum ko juumre. Miijaade e nder mbunndi fof noon e ko waawi wonde, ena finndina, ene alɗina ngalu ganndal. Miijaade so aɗa huutoroo hakkille, ena waawi ɓeydude ganndal.

Ndokken ɗoo tan yeru ko fayti e miijo (miijooji ene mbayi no kooce, ngasataa) : tuubaako gooto faraysenaajo ena wiyee ‘Uurben Le Weriyee’, caggal nde yimɓe annduɓe ko fayti e kuule kammu (tagopeeje e jahli mumen) njooɗii ko foti e feccere teeminannde (hedde duuɓi 50), ena ndonki anndude hol ko saabii jahgol tagofeere Iranis ngol feewaani (sabu hiisa nde ronkii yahdude e ko yiyaa koo), Urben Le Weriye jooɗii, ƴefti kuɗol mum, ko foti e lebbi omo hiisoo, omo miijoo hol sabaabu yahdu Iranis feewaani no hiissaji ɗi cikkirnoo nih. Caggal nde o gayni hiisa makko, o anndi won ɓalndu mawndu wonndu e nder asamaan oo, ena haɗa Iranis yahde jahgol peewngol. Ko ngaandi tan e kuɗol, o anndi hol sabaabu yahdu tagofeere Iranis feewaani, o yiyti tagoore saabiinde ooñagol yahdu nduu, kono o alaa lonngorgal haa o waawa yiyde tagoore ndee. Ɗum wonnoo ko he hitaande 1846 e nder lewru juko (ut). Lewru fawtii heen, Almaañnaajo biyeteeɗo Gaal, joginooɗo lonngorgal, yiyti tagofeere nde Le Weriye hiisinoo ndee. Ko kayre haɗatnoo tagofeere Iranis yiilaade jiilagol peewngol, kiisanoongol ngol. Tagofeere nde Le Weriye yiytiri hiisa e miijo, ko kañum wiyetee Neptiin.

Ko ɗum waɗi, hay so en mbaawaa hollude hol to nguurndam woni e aduna hee, gaa-gaa Leydi, eɗen mbaawi kam, miijoraade hakkille.

Hannde ene anndaa, etee alaa sikke, e nder aduna hee, ena woodi miliyaaruuji miliyaruuji dente koode (ko wiyetee galaksi, Jiiryiirle) no baawngal (Fedannde malaaɗo) men ngal nih (“laawol kosamoowol”). Galaksi gooto, woni e mum ko ɓuri ujunnaaje keewɗe miliyaaruuji koode. Hoodere, ko ko wayi no Naange men ngee nih (Naange ko hoodere ɓurnde fof ɓadtaade en).

Ɗee koode (“ɗii naangeeji”) ena mbaawi jogaade tagopeeje taarotooɗe ɗum en, no tagopeeje men 8 ɗee taarortoo naange men ngee nih. E nder ɗee koode, ena waɗi ko ɓuri miliyaaruuji miliyaar tagopeeje tawi ena taaroo koode. Hol ko haɗata nguurndam woodde, hay so dow wootere he ɗee tagopeeje ɗe ngasataa ? Ena waawi nih dañeede miliyaaruuji tagopeeje, tawi nguurndam ena e dow mumen, ko haɗata ?

Miijoro-ɗen hakkile. Njaggen jooni, mbiyen duule ena kuuri tagofeere men Leydi haa hiɓɓi. Jaggen jooni en ndañii waadere wootere ndiyam toɓii e dow Jowol, e dow njaajeendi potndi e hoore neɗɗo. Mbele ene nannoo he dow tagofeere ndee fof alaa fof to toɓi so wonaa waadere wootere e dow hoore Jowolnaajo oo ? Mbele ɗum ena nannoo ? Tawi ruulde ndee huurii ko e tagofeere ndee fof no woorunoo, mbele eɗum naata hakkillaaji ? Kala baawɗo wiyde ɗum ena waawi wonde, alaa e sago haalana yimɓe ko saabii ɗum waawaa wonde e nokkuuji goɗɗi ɗii fof.

Ko ɗum waɗi, ena tiiɗa naatde e noppi nanoowo, fof noon e paamoowo, hono toɓɓel nguurndam ngummingel e ruulde nguurndam, alaa ɗo tellii so wonaa e dow Leydi, ndii Leydi ndi yiyotaako e yitere e ngoɗɗeeki kitaale 4 dogdu fooyre (caafal), ndi yiyetaake so a yaltii satonaange !

So en ngartii e dewal Joomiraaɗo, e diine mo geno tellini, e defte telliiɗe ɗee fof, Geno ena wiya, “wonɓe Leydi e asamaanuuji”. Asamaan wonaa mbildi no tiba nih, ko weeyo ɗo Geno tagi kaawisaaji ɓurɗi mawnude, ɓurɗi faamuya neɗɗo. Won tagooje ɗe geno tagi, ko kanko tan anndi no ɗum woniri e nder weeyo ngo o tagi ngoo. Ko kanko kadi welaa hokki miijooji, o waɗti ɗum gannde e nder koye yimɓe, yo nganndiin, yo ɗum rewne e binndi, yo ɗum rewne e ɗemɗe.

Umar Abdalla Wele

Woppu jaabawol

Winndu yowre maa
Winndu ɗoo innde maa