Gartugol mooliiɓe to Ɓoggee

0
273

Subaka law, tawi yimɓe ndariima e powle maayo, ina cooynoo banndiraaɓe mum en ootoo bannge, worgo maayo, ummoriiɓe Njum. Ɗoon ko tillisaaji poŋtaa, ɗo yimɓe mbaawi ɗuhaade, kono ɗoon e ɗoon tawi ɗi keewii. Hankadi, laaɗe ndenndinaama ina padi, sibu Ɓoggee alaa baak no Rooso nii. Otooji kadi nana padi.

Taccugol maɓɓe waɗaani caɗeele. Ɓe njoofii kamɓe kala e jam e cellal. Weltaare nde ina mawni sanne, hay gooto suuɗaani ɗum. Ina jeyaa e arɓe ɗoon jaɓɓaade, mooliiɓe artunooɓe gila e hitaande 1995. Yeru, Aamadu Soh, ganndiraaɗo Demmba Gay. O hollitii ɗoon wonde kamɓe alaa ko ɓe njiyi tawo ; aɓe njaakorii tan maa laamu ngu maa toppito min. O haalani ɗum ko jaagorgal geɗe nderndere, hono Sakariyaa Yaal, garnooɗo jaɓɓaade mooliiɓe ɓe. Oon ne, e diskuur waɗi ɗoon, huniima maa hafeere maɓɓe kamɓe ne ƴeewte, so Alla jaɓii.

 Ooɗoo beetawe to Ɓoggee, ko weltaare mawnde, ko njurum, ko bojji …. welemma. E nder ndeeɗoo iiñcere, won heen ndokkii ɗoon darɗe ɗiɗi ngam yettude Alla toowɗo o sabu mum haajde ngal gartaangal.

Udditi bismaali ɗi ko meer Ɓoggee, hono Aadama Muusaa Bah, e ngolɗoo konngol : « banndiraaɓe artuɓe, mi salminii on, mi bismiima on e nder ngenndi men kam e nder wuro men Ɓoggee » ; konngol poɓɓanangol sanne. « Banndiraaɓe, hay gooto majjaani caɗeele nguurno-ɗon ɗe, e nder ɗii duuɓi 20 daayo ».

Muusaa Faal, gardiiɗo ANAIR (nokku toppitiiɗo gartirgol e naattingol artuɓe ɓe e nguurndam leydi ndi) hollitii ɗoon, wonde gartugol ngol firtaani tan naattude leydi ndi, « kono e ngol ɗaɓɓi golle mbele aɓe mbaawaa ɓamtude ɗo nguurndam moƴƴam, e nder ndimaagu ». E nder heen o hollitii wonde nokku mo o ardinaa o, fellitii, wonande ndeeɗoo rogere adannde artunde Barakna, rokkude galle kala ballal tolningal e 700 000 mbuuɗu. O holliti kadi wonde tuugnorgal maɓɓe golle waɗi ko daawe tati : ko ardii fof ko « jaɓɓagol e ballal keñorangal, tabitiroowal ciynugol eɓɓaaɗe nafoore huftodinnde wonande denndaangal artooɓe walla artunooɓe e kitaale 96-97 e 98 kam e musaffiriin en riiwanooɓe to Senegaal» E ngoon yeeso, ɓeto maa waɗe e ballondiral e Iniwersitee Arisona (Ariɗona). E ooɗoo sahaa nii, eɓe na ngollodoo e maɓɓe e nokkuuji joopaaɗi ngam jaɓɓaade mooliiɓe ɓe. Ngoon ɓeto maa hollite laamu ngu so gasii, mbele ina laawɗina ɗum, caggal nde gollodiiɓe to bannge karallaagal e ngalu njuurnitii ɗum.

So ngalɗoo daawal ɓennii, huccantee ko daawal eɓɓaaɗe “naattingol duumingol e nder nggurndam renndo ngo nde fayndaare mum woni waɗde feere mbele aɓe nguurda e tawaaɓe e nokkuuji ɗi e nder beldal e paamondiral”. Ɗee geɗe kala maa mballitoy tiiɗtinde kattanɗe nguura e diwtude caɗeele nguura e njeña ndema e nder leydi ndi.

Daawal cakkitiingal tuugnorgal ANAIR toɗɗii ko artuɓe, tawi wonaa e ngalɗoo nanondiral hakkunde laamu Muritani, HCR e laamu Senegaal. E Ooɗoo sahaa, artuɓe ɓee fof ko 900. Wonande barakna, rogere woɗnde maa ar ñalnde 25, woɗnde ñalnde 27 mars 2008. Ko e les naange saasnge, Sakariyaa Yaal, kalifu geɗe nderndere waɗi diskuur mum puɗɗoriiɗo « Bismilla, Bismilla, Bismilla, … ina wayi no en uddii ngooɗoo hello, en mbaɗii daawal feewde e mahtagol ngootaagu ngenndi ndi ». Ina tawaa jaɓɓungal ngal, jooɗaniiɓe (ammbaasadeeruuji) Espaañ, Dental Amerik, Almaañ, Fedde Ngenndiije Dentuɗe. Ɓeeɗoo artuɓe fof noon ko Boyngel Cilenaaɓe (saraaji Ɓoggee), ɗo HCR foŋtani ɓe 85 tilliisa. Bongel Cile noon, so a arii ɗoon hannde, a miijotaako wonde meeɗiino hoɗeede, sibu, e hitaande 1989, nokku o muumta haa takki.

Ƴoogirde : Le Rénovateur Quotidien