Hol ko woni parlemaa e Komin ?

 Leydi men ina huccani ko ɓooyaani woote meeruuji e depteeji. Fooyre Ɓamtaare ina yiɗi addude heen ballal mum e rewrude e ngooɗo hello.

Hol ko firti parlemaa (parlement). E nder Murtani Parlemaa waɗi ko cuuɗi ɗiɗi : ɗiin ngoni Asambele ngenndi kam e Senaa. Ko yimɓe fof toɗɗotoo Asambele (suffrage universel direct) kono ko konseyeeji kominaaji toɗɗotoo senaateeruuji.

Parlemaa ko tergal njuɓɓudi jooɗaniingal ɓesngu. Golle maggal ɓurɗe teeŋtude ko eɓɓude walla wootde sariyaaji kam e dewindagol golle guwarnama (ministeruuji).

So luural jolii hakkunde cuuɗi ɗiɗi ɗi, ko konngol Asambele tesketee. Parlemaa yuurnittoo caggal ɗum woota sariyaaji, guwarnama siynata sariya. Parlemaa ina waawi liɓde guwarnama, naamnoo ɗum geɗe jotondirɗe e golle mum. Parlemaa wootata bidsee leydi.

Hol ko firti depitee (Député) walla jaagorgal. Depitee ko piilaaɗo jooɗaniiɗo tunndu mum woote (circonscription), kono kadi ko o jooɗaniiɗo ɓesngu leydi makko no diidorinoo. Golle depitee ko lelnude maa wootde sariyaaji kam e yuurnitaade golle guwarnama. Depitee ina waawi nammnaade guwarnama, yuurnitoo golle mum e nder goomuuji. Omo waawi halfineede yuurnitaade kuutoragol ngalu leydi.

Hol ko woni komin (Commune) walla meeri (mairie). Komin ko nokku keertiiɗo e nder leydi dokkaaɗo ndimaagu to bannge ngalu. Laamu resdimo huunde e mbaawkaaji mum, rokki mo kattanɗe tabitinde ɗe, haa arti noon:

– e laaɓal nokku o;

– mahngo e ndeenka kaɓirɗe e kuɓeeje janngirɗe leslese;

– kaɓirɗe dispaaseeruuji kam e nokkuuji ndeenka yumma e ɓiyɗo;

– diƴƴe e jaynge/kuuraa (so ɓe kalfinaama ɗum);

– Ko fayti e jolngo nder gure, otooji nokkuuji safaara e janngirɗe;

– Haɓde e cumu;

– Senaare;

– Ɓoftugol jine;

– Jehreeji;

– Nokkuuji kirse (abatuwaar);

– Kaɓirɗe coftal ɓalli e pinal komin o;

– Nokkuuji denndaaɗi ;

– Cehe;

-Paabagol lohɓe ;

– Peewnugol e deengol e jiilgol nokkuuji ɗi laamu rokki komin o.

So artii e balle, komin ina waawi rokkude yimɓe lohɓe walla jaayaaɓe balle keeriiɗe.

Ko kominaaji ɗi toppitii kala ko fayti e mahngo e ndeenka e kaɓirɗe janngirɗe leslese ɗe, kam e cafrirɗe tokoose ko wayi no poostooji cellal.

Hol ko woni diiso komin (conseil municpal). Ina jeyaa e mbaawkaaji diiso komin ɗeeɗoo geɗe :

– yuɓɓinde golle ƴellitaare ;

– jaɓde tuugnorgal mahngo komin (plan d’urbanisme)

– wootde bidsee …

– dottude taksuuji e limpooji nder komin he;

– heertaade nokkuuji denndaaɗi komin o.

Denndaangal peeje ɗe komin o ƴettata maa kollitee tawo jooɗaniiɗo laamu jimɗo komin o. Oon ina waawi luulndaade, jaɓde, firtude walla lomtinde ɗeen peeje. Kono omo dotaanaa lajal ngam hollitde luulndagol makko ɗeen peeje. So tawii ngaal lajal yawtii o winndaani ngam hollitde luulndagol makko, feere komin dagiima.

Hol ko woni meer (Maire)

Meer siynata peeje komin mum, tawi noon ko e ndeenka diiso komin o.

Meer ko wakiilu laamu kadi. To ooɗoo bannge o woni ko les njimmandi jooɗaniiɗo laamu e nokku he.

To bannge ciynugol peeje komin o, laawol ina rokki meer won ɗiin mbaawkaaji :

– ko kanko jooɗantoo komin o kala ko fayti e nguurndam mum e kala ko toɗɗii administaraasiyoŋ;

– kanko heblata tee siyna jamirooje diiso komin;

– kanko ardii denndaangaal yimɓe komin o.

Sabu makko wonde wakiilu laamu:

– kanko halfinaa caaktugol jamirooje laamu kam e goongɗingol sinyaatiiruuji;

– ko o ofisiyee polis nyaawoore;

– kanko jogii mbaawka polis komin;

– ko o ofisiyee etaa siwil

Meer ina waawi luulndaade yamiroore laamu : o luulndortoo ɗum ko wullitaade. Haa teeŋti noon wonande ɗeeɗoo geɗe : peeje ƴettaaɗe caggal lajal mum en walla luulndagol peeje komin ngol tuugaaki e sariya.

Bookara Aamadu Bah(Fooyre Ɓamtaare – Desammbar 2006)