Hitaande 30ɓiire to Nuwaadibu

0
734

Catal Nuwaadibu no cate keddiiɗe ɗe kala, yuɓɓinii ñalɗi pinal ngam mawninde hitaande 30 ɓiire keptingol Fedde ƁAMTAARE PULAAR E MURITANI; e golle mbaawi waɗeede e ɗii ñalɗi : – Ñalnde Aset 03/06/2006, hiirde pinal mawnde yuɓɓinaama to Galle sukaaɓe Nuwaadibu.

Jirwini ndee hiirde ko diɗɗal naalankooɓe catal ngal hono “Goomu ngatamaare”,  e wonndude e sukaaaɓe jabbaaji wuro ngo no potiri, e yimiyankooɓe heewɓe wonɓe ɗo e Nuwaadibu, gila e fulɓe haa e safalɓe. Hiirde nde waɗii fayiida no feewi, fuutankooɓe ngarii e keewal nootiima fedde nde : galle sukaaɓe o heew haa rufi yimɓe.

Nafoore mawnde dañaama heen. Jime e jimɗi e mogooji e njalniika holliraama toon. Kañji fof kadi ɗi cifotoo ko ngonka fedde nde e nafoore jaŋde haa teeŋti e jaŋde pulaar. Pelle pine keewɗe nootiima ñalnde heen, kadi wasiyaaji moƴƴi peeñii ɗoon ngam ɗaɓɓude dental fulɓe e darnde mum en haa golle ɗe njahra yeeso.

Hiirde ndee noon ko gila waktu jeegoɓo kikiiɗe haa waktu sappo e feccere jamma e gardagol cukku kalfinaaɗo diiwaan Nuwaadibu e diisondirteeɓe meeri wuro ngo.

Nalnde alet 04/06/2006, tuggude waktu sappo subaka haa waktu nayaɓo kikiiɗe ko wejo kuutorɗe Fuuta hanki e golle ñeeñɓe leñol ngol : wayluɓe kollirii golle mumen hannde e hanki, sakkeeɓe mbaɗii wejo maantiniingo golle mumen, maabuɓe ngaddii kaɓirɗe hanki haa yooɗi, subalɓe mbertii saakitaaji mumen, seernaaɓe jannginooɓe Ɓuraana tawtoraama ñalɗi ɗi e wonndude e almudɓe mumen, goobooɓe e sañooɓe njuɓɓinii ɗoon ko yooɗi sanne, defterdu catal ngal wejaama ɗoon, heewɓe ndañii heen nafoore mawnde.

Ko noon ne kadi rajo FM Nuwaadibu tawtoraama golle ɗe gila e fuɗɗoode haa e wortoode wejo ngo. Ko noon kadi fotooɓe e filmooɓe ngardi e keewal ngam ɗoftude catal ngal e golle mum.

Min mbiyata tan ko hono ngoo wejo meeɗaani waɗeede e wuro he, minen fof e hulnoode keblugol amen e oon fannu.

Ñalnde alet 04/06/2006, tuggude waktu joyaɓo kikiiɗe haa waktu sappo jamma, golle ɗe njirwinaama no feewi.

Ko goomu ngatammare udditi hiirde nde e jimol mum belngol.

Caggal ɗum hooreejo catal Nuwaadibu, hono musiɗɗo Aamadu Saydu Kan ƴeftii konngol ngam sifaade nguurndam fedde nde gila sosaa fayde jooni. O limtii yoga e ko gollaa e nder fedde nde : jokkondire baɗaaɗe (laamu, pelle keeriiɗe ekn), tolno jaŋde nde e nder leydi ndi kala, kuutorɗe jogaaɗe ngam wallude jaŋde nde e ŋakkere woodnde kam e caɗeele e pergitte Fedde nde hawri e ngalɗoo daawal.

O sifitinii kadi dental ngal, hol ardinooɓe fedde nde gila nde sosaa fayde jooni. O teeŋtinii golle maɓɓe maantiniiɗe.

Ko noon kadi o yaajnorii e nguurndam catal Nuwaadibu gila e golle mum haa e darinooɓe haa ngal heɓi ɗo, dañaaɗe maggal, caɗeele maggal e ngonka maggal jooni. O sifiima jokkondire keewɗe ɗe terɗe catal ngal mbaɗi feewde e teelɗuɓe e pelle pine e pelle laamuyakooje ekn… O yaltinii e nde yeewtere doole catal ngal joginoo e daawal ɓennungal ngal, e sifaa mum ndeen e sifaa mum hannde. Denndaagal tawtoranooɓe ndeeɗoo yeewtere ndañii heen humpito mawngo, njaltii ina ɓeydii faamde ngonka fedde nde hannde.

Caggal konngol horeejo, golle ɗe njokkii haa waktu sappo jamma.

Ko ɓuri teeŋtude e ɗuum ko golle ɗe sukaaɓe tokosɓe peeñnini toon : ko wayi no kawgel jalluɗi ceeɓndam, tinndinooje, njalniika, jime, ekn…

Naalankooɓe wuro ngo ɓeydi jirwinde hiirde nde e golle ɗe kala.

Min mbaawata wiyde tan ko faandaare nde yettiima, sabu kala garnooɗo toon hootii ina weltii, kadi faamii Fedde Ɓamtaare Pulaar e Muritani maayaani, golle mum ina laaɓti sanne.

Njettoor amen noon feewde e denndaangal arnooɓe toon, ɓe ndañaani arde toon sabu ngantu, adduɓe heen balle mumen, gila e kaalis haa e kaɓirɗe haa e doole mumen ngam haa ɗee golle njahra yeeso.

Tuggude nde ñaldi ɗi puɗɗii haa ngasi, hay caɗeele goote mim kawraani, wonaa to jokkondiral amen e laamu wonaa e arɓe tawtoreede ɗee golle.

Min mbiyata tan ko yo en mbaɗtu nii mo wuuri tawa fedde men ina ɓeydii yahrude yeeso.

On njaaraama.

Aamadu Saydu Kan, hooreejo catal Nuwaadibu