Banndiraaɓe, on njaaraama, ina wayi no ko fotnoo haaleede ko fof mawɓe ɓee kaalii, adiiɓe en haalde ɓee ! Ina wayi no ko teskuyaaji tan mbaɗaten seeɗa. Hannde eɗen mawnina ɗo hitaande 30ɓere, ko seeɗa e nguurndam fedde, kono eɗen mbaawi wiyde ko heewi waɗaama.
Miin kaaldoowo e mon o, ina wayi no ngar-mi e fedde nde ko 1982. Mbiɗo waawi wiyde gila e oon sahaa haa yettii 1987, eɗen mbaawi wiyde e oon ɗoon sahaa woni cagataagal fedde ndee tigi rigi. Ɗum ko teskuya. Teskuya goɗɗo o, eɗen mabaawi wiyde fedde nde wuurii tigi rigi ! ƴiiƴam mum artii ! So en kiisiima ɗum ɗoon, ma a wood ko rokki en. Ko wonaa hannde ko, mbiɗo waawi sifaade heen seeɗa teskuyaaji am e nguurndam fedde nde :Ɗo tolni-ɗen hannde ɗo, fedde nde ina waɗi 1300 neɗɗo. Ɗum ɗo ko huunde woodaande, ko huunde kadi teskinnde. Huunde woɗnde, eɗen njogii cate 16 e nder leydi ndi, ɗum ɗoon kadi ko taaɓal ! Won noon kadi ko sifatee heen goɗɗum : fedde nde ina ŋakkunoo to bannge rewɓe, en njiyi won catal sosaa e diiwaan Asaaba nokku ina wiyee Gaara Sammba, ina waɗi 60 tergal, tee yiilirde ngaal catal fof ko rewɓe ! Ɗum kadi ko teskuyaaji. Ina foti kadi yeewteede… E ko mbiyat-mi, wasiya mo cakkittoo-mi hokkude, ko ngollato-ɗen koo, ko huunde tiiɗnde, mettunde gollanaade. Huunde so alaa njoɓdi eɗen ngollanoo taaniraaɓe men ɓe cuwaa jibineede, duuɓi teemedde ɗe cuwaa arde, ɗum ɗoon, ma a wonda e muñal, ma a wonda e dadule tiiɗɗe! Ɓesnguuji garooji ɗi, ko kañum en ngollantee! Ɗum noon ko mbaɗaten ko, darnde meeɗen so ɓuraani tiiɗde, ligganaade taaniraaɓe walla njaatiraaɓe, wonaa huunde weeɓnde, ɗum ɗoon noon, mbaɗten heen hakkille !
Ifraa Al Hajji Boli
