Laana kesa, inniraaka «Le Aline Sitoé Diatta» sodaama waɗaama e diƴƴe ñalnde 8 Marsa 2008 hakkunde Ndakaaru e Cikicoor. Ko kaŋka lomtii laana «Le Joola» njuwka jamma 26 Settaamburu 2002. Laana «Le Aline Sitoé Diatta» (Aliin Sitooy Jaata) duñi tufnde Ndakaru ko jamma 8 Marsa 2008 hedde wakitu 22ɓo. Hoohooɓe heewɓe tawtoraama duñgol «Le Aline Sitoé Diatta».
Laana kesa, inniraaka «Le Aline Sitoé Diatta» sodaama waɗaama e diƴƴe ñalnde 8 Marsa 2008 hakkunde Ndakaaru e Cikicoor. Ko kaŋka lomtii laana «Le Joola» njuwka jamma 26 Settaamburu 2002. Laana «Le Aline Sitoé Diatta» (Aliin Sitooy Jaata) duñi tufnde Ndakaru ko jamma 8 Marsa 2008 hedde wakitu 22ɓo. Hoohooɓe heewɓe tawtoraama duñgol «Le Aline Sitoé Diatta».
Ina heen Jaggal Laamu kalifinanooɗo Faggudu Diƴƴe e Befal Geec, e Awo beeli, biyeteeɗo Suleymaan Ndeene Njaay. Ina heen kadi biyeteeɗo Seriñ Mbuup, Ɗowoowo «Groupe CCBM». Omo jeyaa e soodɓe laana ka, kam e Aliyuun Njaay, Ɗowoowo Kuuɓal COSAMA, fedde golloore e kala ko feewti e geɗe diƴƴe geec.
Jaayndiyaŋkooɓe heewɓe tawtoraama, kam e jibinannde diiwaan Kasamaas haa arti Yubba Sammbu (laatinooɗo Jaggal kalifinanoongal Doole Soofaaji nde «Le Jola» yuwata nde. Ina heen kadi biyeteeɗo Georges Tendeŋ e Usumaan Soh Hushaar.
Dognooɓe laana «Le Aline Sitoé Diatta» ina tolnoo e yimɓe 43. Aka waawi nawde ko ina tolnoo e yimɓe 500. Kono ɓayri “deftere janngirtee ko banndum”, alaa-e-sago laabi laaɓtuɗe ndewee hade ko heɓtinoo “Le Joola” ko artude kadi.
HOLI ALIIN SITOOY JAATA ?
Garme calinooɗo kalifaandi nder Kasamaas
Aliin Sitooy Jaata jeyanoo ko e leñol Joolaa’en. O jibinaa ko hedde htiaande 1920 to diiwaan Kasamas, nder wuro ina wiyee Kaburuus e leegal Ñollu, nder leydi Senegaal. Baaba makko wiyetenoo ko Silisiya Jaata, yumma makko ko Asoneloo Jaata. E darnde makko, o laatiima daarorgal haɓtaade njiimaandi kala nder diiwaan Kasamaas.
Baaba makko saŋkiima law. Baaba makko tokooso biyetenooɗo Elaballiin Jaata nehi mo. Gila Aliin ina yahra e hedde duuɓi sappo-e-ɗiɗi, o ɗannanii Cikicoor, o waɗti gollaade to tufnde wuro ngo. Omo roondoo kaake omo yoɓee.
Nde o heɓi duuɓi 18, o fayi Ndakaaru, o wontii mbinndaan nder galle tuubaako ina woyetenoo Martinet (Martinee).
Sahaa gooto e hitaande 1940, o fini subaka o hacitii, o dawi fayde galle tuubaako o. Omo yaha e laawol haa o nani huunde ina wiya mo « … Aan Aliin, salo tuubakiri ! Aan Aliin, hoot wuro mon jooni-jooni walla kasaara bonɗo yana e maa ko neeɓaani ! ». Kono Aliin wayi no nanaani nii. Nde balɗe nay pawii heen, o fini subaka o tawi o woofɗii, o waawaa daraade. Banndiraaɓe makko ndoondii mo, mbaɗi mo e laana, nawti mo Kaasamaas. Ñalnde o naatti wuro maɓɓe Kaburuus, ñalnde heen o darii cot. Tuggi oon ñalawma, o waɗti laƴde, koyɗe makko molfiɗi.
O waɗti yahde omo waajoo ɓesngu makko, mawɓe e sukaaɓe, rewɓe e worɓe. O woni e wiyde ɓe yo ɓe calo haŋkadi tuubakiri, yo ɓe calto yoɓde « limpoo », yo ɓe calo ngeddu gese gerte ɓe mbaɗta remde maaro, ko ɗuum woni nguurndam maɓɓe. Yo ɓe calto ɓiɓɓe maɓɓe « angisee » e larme tuubaakiri, ina mbaroyee e kareeli ɗi noddaani ɗum en. O woni e wiyde yo ɓe kaɓto njiimaandi koloñaal.
O woni kadi e hollirde ɓe kaawisaaji ɗi Geno (Alla) rokki mo… ko o gadduɗo diine keso pawiiɗo e adaaji e donaaɗi Joolaaɓe. Nii woni o ñiiɓɗi yontere ko balɗe jeegom tan, balɗe joy liggateeɗe, ñalngu keddiingu ngu waɗiraa ko fooftere. Ko ɗuum Geno wiyi e wiyde makko. Yimɓe nootii mo, ina tan ɓeydoo heewde.
Kaawisaaji o holli…
E hitaande 1942, yooro mawngo yani e wuro Kabaruus… Baasal maɓɓii e ɓesngu makko. Yimɓe ngari e makko, ñaagii mo yo wood ko o waɗani yimɓe ɓee gila kalkaaki heege. O naati kalwa balɗe joy o yalti. O yamiri yo ɓe ngaddu gayi jeegom ɓaleeji (ko Geno jeyi) e ngaari mbuuneeri ko kaŋko jeyi. Gayi ɗii kirsaa ƴiiƴam mum en reegi no waraango maayo soorngo. Nde ƴiiƴe ɗe ɓeeɓata tawi kammu ɓalwii, ƴiiwoonde nde hono mum meeɗaa yiyeede duppitii. Balɗe jeeɗiɗi ina toɓa dartaaki haa yimɓe ngarti ñaagaade mo yo toɓo ngo siltu haŋkadi… hade welemma wontude kasaara. Maaje e caaɗli keewi ndiyam, gese leppi, aawdi fuɗi, gese maaro mbimilii, heege fuɗɗii yaltude leydi.
O waɗti kadi hollirde kaawisaaji goɗɗi. Sahaa gooto o yahi salminoyde banndiiko mo sellaani. O memi becce mum e tiinde mum o tawi ina wuli. Nde o ittunoo juuɗe makko, lelinooɗo haftii jooɗii. Ko nii o anndiri so o memii ñawɗo tan, ɗoon e ɗoon sellat. O waɗti nooteede wuro e wuro, haa nan-alla makko yalti leydi Kaasamaas. Kala ñawɗo roŋki sellude wiyee “yah to Aliin fawa juuɗe mum e maa, jooni cellaa”.
Kaburuus nattii gurel, wonti gural sabaabunde Aliin Sitooy Jaata. Ñalnde fof kaawisaaji makko ina ɓeydoo mawnude e yaajde. Nde wonnoo kadi o haalata tan ko ruttaade donaaɗi e goowaaɗi, leñƴi ɗii fof mbaɗti nootaade mo. Haaɗaani tan e Joolaaɓe.
Nde Laamɗo Kaasamaas saŋki, wiyaa yo o ar o wona Laamɗo. Ngati e aada Joolaaɓe, wonata laamɗo tan ko gorko walla debbo baawɗo hoolirde kaawisaaji. O fiilaa Laamɗo Kaasamaas, Kaburuus wonti laamorde laamaandi Kaasamaas. O nootaa baŋ-yoo-baŋ.
Debbo caliiɗo… Debbo jartodinɗo
Yimɓe mbaɗti fawaade e konngol makko, mbaɗti saltaade tuubakiri. Koloñaal fuɗɗii faayde. Ɗe ummanii fawde juuɗe maɓɓe e makko. Njuɓɓudi koloñaal ƴefti kuulal biyngal «Aliin Sitooy Jaata ko debbo caliiɗo Leydi Farayse, ko debbo jartodinɗo». Ɗe mbaɗti heen ɓe mbiyi «o foti ko jaggeede o haɗee waɗde ko o waɗata ko ».
Tawi o resaama. Sahaa gooto, soofaaji koloñaal ngari Kaburuus ngam nanngude mo. Tawi ñalnde heen ko o piiliiɗo. E aada Joolaaɓe, so debbo fiiliima, yaltat suudu mum yaha wonaa suudu woɗndu haa gayna nde arta suudu mum. Nde soofaaji ngarnoo galle maɓɓe, ɓe ngoni e fellude haa ɓe mbari nawliiko, aɓe cikka ko kaŋko ɓe mbari. Ngam añde hade maɓɓe warde woɗɓe, Aliin yalti suuɗayru mum. O wiyi ɓe ko kaŋko woni Aliin Sitooy Jaata, yo ɓe ngoppu heddiiɓe ɓee fof.
Aliin Sitooy Jaata jagga ñalnde 8 Mee 1943. Jom-galle makko ne jaggaa. Koloñaal soki mo Cikicoor, caggal ɗuum nawi mo Banjul, kadi Ndaakaaru. Wattan fof tuubakiri uujni mo, fayri mo wuro Tumbukutu to leydi Mali. Ɗe coki mo ɗoon, ɓe lepti mo lepte ɓurɗe hiisde. Ñabbuuli e lepte e heege ndewi mo haa o yani o sellaani. Ɗum rewi mo haa o maayi e hitaande 1943 nder wuro Tumbukutu. Ɗoon o ubbaa.
Debbo caliiɗo, debbo jartodinɗo wuro Kaburuus ko ɗoon yalti aduna… Ko oo debbo basorɗo laana Ndakaaru Kaasamaas inniraa. Eɗen nduwoo yo ɓe njogoro jam.
Iwdi
Ndee winndannde romɓindaa ko e winndannde «Ndate Yalla haa Aline Sitoé»
nde Faatu Saar saaktunoo ñalnde 7/02/2007 to Gore
Faatu Saar ko mbiɗtoowo to IFAN
Duɗal Toowngal Sheek Anta Joob to Ndakaaru
Ɗowoowo « Laboratoire genre et recherche scientifique »,
