Laamu OBAMA : Amerikanaaɓe njuumaani.

0
548

 Naatirde

« Amerikanaaɓe njuumaani. Ñalnde 20 saawiyee 2009 wonanii ɓe ñalngu daartol. Won e ñalɗi ina mbayla nguurndam leydi, hay so tawii muumtataa ko ɓenni, kono tawa ina njibina ɗamaamuya kappanɗe goɗɗe. Ñalawma oo kala, alaa ko waawi wirnude himme kewkewe ɗe :

 Naatirde

« Amerikanaaɓe njuumaani. Ñalnde 20 saawiyee 2009 wonanii ɓe ñalngu daartol. Won e ñalɗi ina mbayla nguurndam leydi, hay so tawii muumtataa ko ɓenni, kono tawa ina njibina ɗamaamuya kappanɗe goɗɗe. Ñalawma oo kala, alaa ko waawi wirnude himme kewkewe ɗe :

naatgol ɓaleejo Ameriknaajo e nder Galle Daneejo (laamorde Amerik) hay noon yonteede Obama e tagoodi mum njooɗndi».

Pellital

Hakkunde ardiiɓe Ameriknaaɓe hesɓe ɓe, e Oropnaaɓe e mbaydi kuftodinndi, gooto heen fof won ko fadtiri e goɗɗo o.

Njanngu 11 settaammbar woppaama caggal. Hay kulol gaawanoongol e ɓerɗe, wuurnaa duuɓi e kitaale ngam semmbinde lannda, oo mo nganndu-ɗaa potɗo e oo ñalawma talaata woppude laamu : Ameriknaaɓe hannde ngoni ko e mawninde ñalngu kawral e hoolaare artunde e mum en.

Ɗum ina feeñi e nder nguu peeñtu ndenndungu e nder ngal dingiral « Mall », ko ina tolnoo e miliyoŋaaji ɗiɗi aadee. Ko ɓurnoo himmude e juɓɓule Ndenndaandi Amerik : laamorde (Maison Blanche), Asammbele (Congrès) e Ñaawirde Toownde (Cour suprême) tawtoraama kewu o.

Gargol Obama e gardagol Amerik ko seedanfaagal laaɓtungal semmbe demokaraasi ameriknaaɓe e kattanɗe leydi ndi e addude kesam-kesamaagu e sahaa kala. Yeru mum ko ɓooragol mayri hannde aada mayri tuuginooɗo e añam-leñaagu.

Ɗiiɗoo wooteeji mbaylii jiiɗe aduna o joganinoo e Amerik. Etee ɗum maa jogo batte caggal duuɓi keewɗi ɗo dawrugol Amerik ɓurnoo feeñirde ndoolndoolaagu e yaw e ŋakkeende paamondiral feewde e heddiiɓe ɓe.

Mbayliigu nguu noon yettiima, etee fuɗɗaama yiyeede, sabu kuulal gadanal ngal Obama ƴetti, ko yowde silsil ñaawirɗe kasoo Guwantanamoo.

Ñalnde talaata nde, won ko laamɗo keso o haali, ko yantondiri e ko o huninoo e sahaa nde o dikkantoo lefol ngol.

Jarabi gonɗo e konngol makko ko wiyde ina safra won ñabbuuli dowrowi gonɗi e nder renndo Amerik, jowitiiɗi, e ko ɓuri teeŋtude, e nehdi e cellal. Kono kadi, ko heptinde wonde o waawaa waɗdude fof, sabu o salii ko hennjude ɓesngu, o ɓuri mawninde ko wuurtinde miijo wonde Ameriknaajo fof yo anndu won ko fawii e mum.

Omo hiisi wonde bonannde o roni nde ɗo tolnii, sibu ko golwole ɗiɗi, luural hakkunde Palestiin e Israayiil e kiris to bannge faggudu mo Amerik meeɗaa hawrude ko ina abboo jooni e duuɓi capanɗe jeetati (80).

Ko ɗum waɗi o seeraani e wiyde : dumunna mbayliigu ngu maa juut, o heboraani waɗde kaawis, kadi mbaawka makko won ɗo haaɗi.

Kono ɗum fof ko Ameriknaaɓe ñaawata ɗum, eɓe ndokki mo hannde hoolaare tolniinde,  e nder teemere kala, e capanɗe njeetato Ameriknaajo ina goongɗini mo. Amo hatojini e ɗuum.

Fulo naatirde jaaynde « Le Monde » ñalnde 21/01/09.

Fulo : Maamuudu Haaruuna Joop