« E nguu ñalngu eɗen ndenti sabu ko yaakaare moƴƴere ɓurnu-ɗen kulol, ko dental ɓurani en ceeral». Ko ngol konngol Barack Obama werlii ñande fiilngo mum.
Ko ɓuri teeŋtude e konngol Oboma ɓuri yowitaade ko e iiñturu bonndu wuuraandu e nder Ameriik hannde, yarlitaare nde o ɗaɓɓiri ɓesngu Ameriik, ko yowitii e dawrugol makko winndereyankeewol,
« E nguu ñalngu eɗen ndenti sabu ko yaakaare moƴƴere ɓurnu-ɗen kulol, ko dental ɓurani en ceeral». Ko ngol konngol Barack Obama werlii ñande fiilngo mum.
Ko ɓuri teeŋtude e konngol Oboma ɓuri yowitaade ko e iiñturu bonndu wuuraandu e nder Ameriik hannde, yarlitaare nde o ɗaɓɓiri ɓesngu Ameriik, ko yowitii e dawrugol makko winndereyankeewol,
hare nde o hebori huccinde e ownooɓe hakkillaaji (terorist en ) e jotondire Ameriik paaɗe hakkunde mum e won ɓeen hoohooɓe leyɗeele gonɗe e laawol ƴellitaare.
Ko nii o yiyri faggudu Amerik : « Doole faggudu leydi men ina famɗiti semmbe e tee saabii ɗum ko kuuñɗugol won ɓeen e ŋakkere mum en kellifuya, kono kadi ko roŋkude en, e kuuɓal, suɓaade paandaale kiisɗe ballitooje ngenndi men heblanaade yonta keso. Won ɓeen mbaasii koɗorɗe mum en, won e men mbaasii golle mum en , won e sosiyeteeji uddi sabu pertii. Ñalnde kala eɗen teskoo no kuutorto-ɗen jayli nii (energie) ɓeydata ko semmbe haɓdiiɓe men etee e ɗum lora aduna o.» Ɗum ina hollira wonde OBOMA ina faami wonde, tawi ko caɗeele keewɗe e nder Amerik etee amo foti, e daawal ngal o laamotoo ngal, waɗtude hakkille makko no feewi e nguurndam ɓesngu Amerik . E miijo makko, caɗeele ɗe ina keewi etee eɗe mboni kono ɓe potaani jebbilaade, ɓe poti ko daraade, ɓe ngartira hoolaare e koye maɓɓe, ɓe teeɗanoo ñawndude ɗeen caɗeele, sabu alaa ko heɓrotoo fooftere » .
O wi’i kadi so tawii Ameriik ina innitoroo ngenndi mawndi, yo anndu «mawngu wonaa huunde roneteende walla rokketeende, mawngu foti wonde ko huunde haandaande sabu darnde joom mum. Ko e ɗanngal ngon-ɗen, en potaani sodaade, laawol ngol kadi waɗanaaka waɗooɓe sikki-sakka, ngol wadɗanaaka ɓee suɓtiiɓe mbelemma e dow golle, wonaa yiylotooɓe mbelemma aduna e daraja. Ngol waɗanaa ko ɓee yarlitaniiɓe golle, ɓee mahooɓe, ɓee rewɓe e worɓe gollotooɓe e niɓɓere e nder ngol laawol caɗtungol, saabiiɓe keɓgol men hannde ndimaagu e neema».
OBAMA ɓuri mawninde e daawal ngal o hebori laamaade ngal, ko tuugaade e ɓesngu Ameriik e tuugaade e yarlitaare mum mbele eɓe ngadda mbayliigu e nder nguurndam maɓɓe ñalnde kala. To bannge dawrugol maɓɓe winndereyankeewol, hol to en njaakoro no feewi maa waylo tigi rigi, sabu yiɗde Ameriik hoonaade e nder aduna o, ko huunde hebornde duumaade, heddii ko hol no ɓe kebori tabitinirde ɗum : mbele ɓe kebori ardinde ko jokkude huutoraade conndi e fetel walla ɓe kebori ardinde ko diisnondiral e nanondiral hakkunde leyɗeele? E nder konngol makko garowol ngol ƴeewen so tawii maa en keɓ heen jaabowol : «Taaniraaɓe men, caggal caɗeele keewɗe ɗe kawrunoo, pellitiino winndude sarɗiiji gaddotooɗi goodaangal Dowla tuugiiɗo e sariya e jojjanɗi aadee, sarɗiiji teeŋtiniraaɗi hare e baasgol pittaali. Ko ɗiin miijooji njaynotoo haa hannde aduna o, min keboraani yedditaade ɗi (kelle e kuljinaali) …». o wiyi kadi amo « yiɗi anndinde ɓesnguuli aduna o, e laamuuji mum en battuɗi e men hakkillaaji gila noon e laamorɗe ɓurɗe mawnude haa yettanimaa gurel ɗo baaba am jibinaa ɗo, nganndee Ameriik ko sehil mon onon kala, onon rewɓe e worɓe, e sukaaɓe muuyaaɓe jam e teddungal, nganndee haa hannde emin keblii e wonde ɓeen hollooɓe laawol». Ɗum firti ko haa jooni eɓe keddii e yiɗde wonde ardiiɓe aduna oo kala. Kono o jokki o wiyi kadi : «Ciftoree wonde yontaaji ɓennuɗi.paamiino wonde doole mum en tan ndokkaani ɗum en hakke waɗde ko mbelaa. E ɓe paamnoo wonde doole maɓɓe ɓeydotoo ko so tawii ɗe kuutoraa ko e hakkilantaagal, sabu kisal men fawii ko e goondugol e piɓle men, tiiɗgol yeru mo kollirten e yankinaare men e hakindaare men». Kaa, ko kesa e haala Ameriik, eɓe nganndi ko ɓe jom doole en, kono ɓe kaawtaaki ɗe. O jokki e wi’de : «Ko hormaade ɗeen piɓle addanta min huccande ɗiin gijaali kuccitɗi e aduna o (ownugol hakkillaaji) e yahdude e ballondiral e nanondiral hakkunde ngenndiije. Maa min ndarano baɗɗiiɗi min to Irak, min ngoppira ɓesngu mum leydi mum. Maa min ndarano jam to Afganistaan. Maa min ngollodo ko aldaa e fooftere e sehilaaɓe amen kala, hay haɓdiiɓe amen, mbele kulhuli jowitiiɗi e bonannde «nikleyeer» ina ustoo, ngam haɓaade kadi nguleeki ndookki tagofeere men.
Fooftere alanaa min ngam hisnude nguurndam amen. Wonande ɓeen huutortooɓe ownugol hakkillaaji e boomgol jaambureeɓe ngam yettaade paandaale mum en, e min nganndina ɓe ko hannde pellital amen ɓuri saasde, etee ngal jaastataa. Etee nganndee on ndaɗataa e juuɗe amen, etee ko minen njogori foolde».
Ɗum fof ina hollira wonde alaa ko hebori waylaade e nder mbunndi-mbunndi dawrugol Amerik, heddii ko maa ɓe ƴeewto peeje, ɓe teskoo wondiiɓe maɓɓe, maa ɓe njokku e falaade golle jowitiiɗe e «nikleyeer» e haɓaade ko lolliri «terorism». Heddii noon ko mbar faamamuya maɓɓe e oon fannu ina hawri e faamamuya aduna oo kala. Amerik maa jokku e nanngirde hoore mum no jiknaaɗo leyɗeele aduna oo kala, hay so tawii e nder haala OBAMA, ɓe njiɗi hollirde ko jotondiral maɓɓe e leyɗeele goɗɗe ɗe fawotaako e mawnikinaare. Haa dañee !
OBAMA ina faami kadi wonde demokarasi hooniima e nder Amerik etee ɗum heɓraa ko caɗeele mawɗe, e ɗum holliri ne kay ceergol ciiri ɓalli, diineeji ekn… haɗataa yiɗɓe wondude e hoɗdude mahde ngenndi mawndi ɗo gooto fof waawi yiytaade hoore mum. Sabu ɗuum addani OBAMA wiyde : «ko ɗum woni firo ndimaagu men e ko ngoongɗin-den ; Ko noon kadi pot-ɗen faamrude ngalɗoo dental hannde, ɓee rewɓe e worɓe, ɗii leƴƴi ceertuɗi e diineeji ceertuɗi ngam mawninde oo ñalawma ngam gardagol oo gorko mo nganndu-ɗa hay gooto meeɗaa miijaade maa daro yeeso mon ina woonda, woondoore ɓurnde mawnude e Amerik sabu ɗum, so en miijiima wonde oon gorko, ko ina tolnoo jooni duuɓi capanɗe jeegom, baaba mum dañataano huufneede ñaamde e nder restoraa».
Ko ɗum ɓuri teeŋtude e konngol OBAMA ñalnde fiilngo mum. Eɗen mbaawi tonngude tan e wiyde wonde OBAMA hollitii en tan wonde sifaa dowrowo Amerik ko heddaade e wonde leydi ndarantoondi hoonaade e dow leyɗeele aduna oo kala, to bannge doole mum, faggudu mum, e pinal mum, kono kadi o hunaniima aduna oo e ɓesngu makko moƴƴitinde mbaydi jotondiral Ameriik e leyɗeele keddiiɗe ɗe, ɗum firti ko hormaade ɓe jotondiri e huutororaade doole mum e nder hakilantaagal.
Winndannde nde leƴƴi aduna ɗi e ngenndiiji aduna ɗii kala poti janngude e ko kewi Amerik ko, ko wonde waawi mahde ngenndi mawndi ko dental leƴƴi limti limtinɗi ɗo paltoor alaa, tawa yimɓe ngoon renndo ɓurndirta tan ko to bannge nehdi e jaŋde tawa wonaa to bannge iwdi joom mum, «ɓiyngu moƴƴaagu mum» walla ciirol ɓalndu mum. Ɗum noon leƴƴi aduna ɗii fof ina poti heblanaade oon yonta keso gardoowo e waame demokarasi.
Maamuudu Haaruuna JOOB.
