Alfaa Konnde fiilaama hooreejo leydi Gine

0
647

Ko e ooɗoo talaata 21 desammbar 2010, Alfaa Konnde fiilaa Hooreejo leydi Gine. Kanko woni hooreejo gadano garduɗo e laamu woote laaɓɗe, walla mbiyen keptinaaɗe.

Alfaa ɓooyii luulndaade laamuuji Gine. Seeku Tuure ñaawiino mo warngo, soki mo. Kenal demminaare uurkal Demokaraasi to Gine, certukal e Mbooy gulɗo guttoowo Koddiwaar hannde o.

Ko e ooɗoo talaata 21 desammbar 2010, Alfaa Konnde fiilaa Hooreejo leydi Gine. Kanko woni hooreejo gadano garduɗo e laamu woote laaɓɗe, walla mbiyen keptinaaɗe.

Alfaa ɓooyii luulndaade laamuuji Gine. Seeku Tuure ñaawiino mo warngo, soki mo. Kenal demminaare uurkal Demokaraasi to Gine, certukal e Mbooy gulɗo guttoowo Koddiwaar hannde o.

Hooreeɓe leyɗe Afrik keewɗe tawtoraama piilngal makko, ko wayi no Abdullaay Wad mo Senegaal, walla Aamadu Tumaani Tuure mo Mali walla Aali Bonngoo mo Gabon.

Won jaayndiyanke gooto wiyi : « So tawii Gine dañii oo fartaŋŋe belɗo mo yaakoranooka ko Alla e yimɓe tato e ko ɓuri teeŋtude ». Sekubaa Konaate, Seneraal mo wujjaa laamu, ɗowirɗo daawal lommbere ngal no haanirta nii, yuɓɓini woote. O dañii wune. Alla seerndii mo e kaari maanel. Ɗiɗmo o ko Alfaa Konnde, mo yimɓe Laasana Konte, mo yahdaani e teddungal, kollitirtunoo no potnduɗo huunde fof e keɓgol laamu. Alla semtinii ɓe. Tataɓo, ko pullo jaambaaro, kakkilɗo, mo nafoore Gine ɓurani huunde fof, jebbilaniiɗo poolgu Alfaa ngam danndude Gine e jiiɓru, oon woni Sellu Dalin Jallo. Kanko wiynoo «foolde e fooleede ko e nguurndam njeyaa ».

Hannde Gine e Koddiwaar ina ndokka winndere nde yeruuji ɗiɗi ceetuɗi sanne. Duuɓi sappo hannde, leydi Hufuwee woni ko e iiñcuru. Ndiiɗoo leydi ndi Afrik kala yeeɓatnoo.

Ina gasa tawa seerndi leyɗe ɗiɗi ɗe ko ngolɗoo konngol Sellu Dalin Jallo, biynooɗo wonde « foolde e fooleede ko e nguurndam njeyaa, ɗeɗɗiren mette men faaro heɓde hoolaare ko ina wona feccere e daaɗe woote ɓenninaaɗe ɗe ».

So wonaano Sellu, walla so Sellu waɗiino no banndam ñeewel nii, tawatnoo hannde Gine wayi ko no Koddiwaar nii.

Yo Alla hebbin wono Senerooji biyeteeɗi Seekubaa Konaate en, Aamadu Tumaani Tuure en, … usta koninkooɓe dartoriiɓe wuddinde leyɗe mum en sabu tan kaaɗi laamu.

Yo Alla hebbin hono Sellu en, sibu neɗɗo ina « wara ñiiwa kono waɗta duhol », ardinooɓe hakilantaagal ngam foolde e nder wolde ɓurnde mettude, so wolde ɓernde, so haɓde e nehrude ɓernde mum hakkille mum. Sibu, wolde ɓurnde mettude foolde, ko « wolde ɓernde », ɗum woni nehde fittaandu mum, ardina hakkille mum, sibu alaa ko seerndi neɗɗo e jawdi so wonaa ɗuum. Yo Alla heɓɓin kadi hono Konnde en, ɓe nganndu-ɗaa ko haɓeteeɓe ɓe tampataa. Alfaa ɓooyii luulndaande, Alla rokkii mo wune hikka. Mo muñaani cuurki dañataa ƴulɓe.

Bookara Aamadu Bah