Lebbi jooni ko (…) Goomu koninkooɓe ina golloroo les ngam etaade ñawndude gagga muusɗo warngooji. Ɗo adan ɗo, pelle daraniiɗe jooltugol hujjaaji ɓe bonanndeeji ɗi njannoo, kollitiino softeende mawnde ngam wallitde ɓe*. Kono, e balɗe cakkitiiɗe ɗe, ellee won luural joli hakkunde maɓɓe. Hol ko ɗum woni ? Hol ko koninkooɓe ɓe njoganii ñawndugol oo gagga muusɗo, mbele ndee ñawannde ina dañanee safaara ?
Huunde e jaabawuuli …
Lebbi jooni ko (…) Goomu koninkooɓe ina golloroo les ngam etaade ñawndude gagga muusɗo warngooji. Ɗo adan ɗo, pelle daraniiɗe jooltugol hujjaaji ɓe bonanndeeji ɗi njannoo, kollitiino softeende mawnde ngam wallitde ɓe*. Kono, e balɗe cakkitiiɗe ɗe, ellee won luural joli hakkunde maɓɓe. Hol ko ɗum woni ? Hol ko koninkooɓe ɓe njoganii ñawndugol oo gagga muusɗo, mbele ndee ñawannde ina dañanee safaara ?
Huunde e jaabawuuli …
Daartol murto
Hakkunde hooreejo leydi o, hono Siidi wul Sheek Abdallaahi e goomu wallitnooɓe ɗum fuɗɗii bonɗe ko caggal diskuur makko 29 suwee 2007, ɗo o hunii tabitinde ko o hunaninoo ɓesngu Muritani, so ñawndugol jaawngol, nuunɗungol, gagga mooliiɓe e warngooji. Ko e nder ɗuum kadi sariya karminoowo njiyaagu wootaa, gartirgol taccinanooɓe ummanaa, tawi huunde e parlemaa o welaaka ɗum. Ñalɗi diisnondiral njuɓɓinaa e lewru oktoobar 2007, mbele nanondiral ina dañee ko fayti e sifaa ngool gartirgol mooliiɓe. Ateliyee (Atelier) toppitinooɗo gartugol mooliiɓe hawraani e caɗeele, hay so tawii huunde e depiteeji jaambureeji, jeyaaɗi gila ko ɓooyi e dille añamleñameeje, ngullii haa tampi : ɓe kolliti luulndagol maɓɓe « gartugol Senegaalnaaɓe e Sieyeraaleyoonnaaɓe », sibu e jiyle maɓɓe, ɓeen maa coomodo e Muritaninaaɓe tigi rigi ɓe…
Kono noon, ataliyee ɗiɗmo o hawrii e caɗeele teeŋtuɗe sibu kittugol ooɗoo gagga warngooji. Aamadu Tijjaan Baal, gonnooɗo hooreejo HAPA e oon sahaa, gardinooɗo ataliyee o, roŋki tonngude golle ɗe, sibu alaa ɗo hawraa. Ko Jallo Mammadu Bacca, gonnooɗo diisneteeɗo to Ardorde leydi (persidaas) sakkiti miijo yo goomu toɗɗe, tawa ina jeyaa heen yonaaɓe laamu, yonaaɓe pelle waranaaɓe ɓe, yonaaɓe pelle daraniiɗe jojjanɗe aadee, yimɓe diine e yonaaɓe pelle renndo. Yimɓe ɓe kawri e ɗuum. Goomu ngu fotnoo ko sakkitde miijo e peeje. Kono nguun goomu heɓaani toɗɗeede saka golloo. Yimɓe ɓalliiɓe hooreejo leydi o kollitii ko militeeruuji ɗi calii haa yoori toɗɗaade fotɓe jooɗanaade ɗum en e nguun goomu.
E nder ɗuum, kamɓe jaambureeɓe wallitnooɓe Siidi ɓe, ɓe ummini jeeyngal e nder galleeji, ɓe takki mo yiɗde ñaawde ɓeen warnooɓe koye. E lewru sulyee won e maɓɓe njani e hooreejo hilifaaɓe, hono wul Waagef, alaa fof ko keddani ɗum. Tarakuuji mberlaa ngam hulɓinde mo e gijaade mo. Heewɓe ina mbiya ko ndeen darnde faytunde e ñaawgol warkoyeeɓe addani wul Waagef taƴondirde e militeer en ɓe, wagginnooɓe mo Siidi.
Parbagaan e fenaande
Nii woni, aɓe ndewi ɓe ngoppaani, haa ɗum wonti hujja mo murto ngo jogori huutoraade haa liɓi laamu makko. Nokkuuji jom en jawɗeele en to Tafrak Seyna kam e nokkuuji waasɓe kala njaɓnaa miijo wonde ko Siidi waɗata ko moƴƴaani e mum en. Jeeyngal mawngal waɗaa e nder maɓɓe mbele aɓe caloo ñawndugol oo gagga hay so tawii noon tooñaaɓe ɓe kam en kollitii heɓaare mum en e yaafaade. Ɓe ngardinnoo tan ko yiɗde yo goonga annde, leydi ndi waasa yejjitde bonannde nde, maayɓe ɓe e daɗɓe e bonanndeeji ɓe ndokkitee neɗɗaagu mum en, sabu koyeera koynaa o.
Militeeruuji ɗi nde ngari, njokkii golle paytuɗe e gartirgol mooliiɓe. Hay so tawii goommu kumpital ANAIR (Nokku kalfinaaɗo gartirgol mooliiɓe) hollii lemseende mawnde, ittaataa yimɓe fof ina kawri wonde artuɓe ɓe nattii toppitoreede no toppitiranoo adan nii. Ɓe nattii heɓde nguura, kala ko ɓe keɓatnoo ustaama, koɗorɗe ɓe podananoo kam e mahaaɗe e tuugnorɗe ɓe potnoo waɗaneede, haala mum en nattii haaleede.
Ko ɓuri ɗum bonde, gardiiɗo leydi hannde oo fof e hunanoode ñawndande ɓe caɗeele kaayitaaji, yimɓe fof ina nganndi wonde alaa ko laatii heen hannde. Ravel (woni binnditagol ngam woote) toɗɗaaki artiraaɓe ɓe. Tee ɗum joofata ko lewru suwee. Yanti heen, haa e ooɗoo sahaa gartirgol ngol fuɗɗaaki tawo to diiwaan Gorgol. Alaa fof jokkondiral kadi waɗdaa e mooliiɓe to Mali. Ko maa yimɓe puɗɗii wullude nde Seneraal Abdel Asiis holliti wonde ina woƴaa gagga o. (…)
Podooje …
Hannde, Seneraal ina wellitii, sibu wallitooɓe mo ɓee kala alaa heen duñoowo mo, walla kirjinoowo mo e ñawndude oo gagga. Hay pelle tooñaaɓe ɓe, yimɓe militeer en ko ko cunɓinii e nder mum en. Ɗeen pelle kollitii ina keɓii e yejjitde ɗee kitaale lorla e ƴiiƴam, e piggal e warngooji, e taccingol e kareeli. Ɓe pellitii wertande podooje seneraal nofru, tawi noon, oon seneraal, ɓuri hannde wonde ngoƴa mum ko welnaade aduna o, ender ɗuum, woodde ko ɗacci, hoto faweede kuuge. Hay militeer en ɓoccitinooɓe e warngooji ina njaɓi podooje seneraal. Hono no Yaayaa Kan e LIH Mammadu ndeen, ngoongɗinirnoo podooje Maawiya, haa ngooti sariya e hitaande 1993, jaafotooɗo warkoyeeɓe. Kono ina anndaa wonde hakkunde ɗiiɗoo militeeruuji, warnooɓe e waranaaɓe walla leeptanooɓe, ko termo termo e njeenaari e coodgu….
Feere politik
Nii woni kolonel JAH Aadama Umar halfinaa tabitinde « jamirooje » seneraal ngam « yoolde » oo gagga, hono warngooji. Kolonel ɓoornii paɗe mum, tawi alaa fof miijo joganii ɗum. O fuɗɗorii ko jokkondire e banndiraaɓe makko ɓadiiɓe. O heɓi won ɓeen yimɓe, kuutorɗe, ɓe alaa ko nganndani doosiyee o. O halfini ɗum en memmbaade geɗe ɗe. Goomu ofisiyeeji ɓooraaɗi, tawi won heen ngoni ko Orop, njokkondiraa, mbagginaa yo njokkondir e seneraal, yo ngar tawtoree ñalɗi jowitiiɗi e demokaraasi, ɓe njamiraa jokkondirde e koreeji maɓɓe mbele ina njaɓa feere tafateende les nde, tawi noon hay gooto anndaa ko ndeen feere woni. Ko hono ndeen feere rewaa haa huunde e rewɓe waranaaɓe, jeyaaɓe e diiwaan Ɓoggee, keɓaa.
Gollaade e niɓɓere
Kolonel JAH ƴetti ko suudu ɗo leegal joyaɓal ɗo (5e). Ko ɗoon o jaɓɓotoo yimɓe, o tafata miisiyoŋaaji, ƴettata podooje, nokku birniiɗo gite yimve, birniiɗo gite jaayɗe, hay ɗe laamu ɗe. Fof ko ko fepindaa. Ellee e suɗaare. Wallidiiɓe seneraal, ɓe nganndu-ɗaa wonaani hitaande tawo ko njooɓtorinoo Siidi yiɗde ñawndude oo gagga, ina kersa feeñnikinaade so tawii njiɗii huutoraade ɗum. Kolonel o yaaɓani tabitinde tuugnorgal mum. O fuɗɗorii ko njillu to Tararsa e Barakna to mooliiɓe artiraaɓe. Alaa mo o yahdi so wonaa Koolaaɗo kuuɓal guwarnama kam e jaggal toowngal nokku kalfinaaɗo jojjanɗe aadee. E nder batuuji ɗi o yuɓɓini to Ɓoggee e Bahbahɓe e Rooso, o haali ko ndaɓɓa, ka rokkaani hay jaabawol gootol, wonde seneraal ina « yiɗi ñawndude gagga warngooji ». Nde yimɓe naamnii « hol feere o joganii ɗum » ? Kolonel alaa tawo jaabawol. Yimɓe ɓe kolliti mo denndaangal hujjaaji mum en, kolliti mo caɗeele mum en, e nguurndam mum en muusɗam nguuri ɗam : caɗeele laamu holli ɓe, kam e kiiɗal fawi e maɓɓe, penaale e kaantare, ɗum jiidaa e welmaa mbaɗaa konu ngu woni e mum o, ngañgu e baasgol hormaade aadaaji maɓɓe e donaaɗi maɓɓe, koyeera ñalnde kala …. E raɓɓiɗinaade denndaangal caɗeele Fuuta ko ina wona jooni duuɓi 25. Kolonel fodi maa yettin ɗum laamu ngu.
Tehii
Darorɗe feebariyee, kolonel ɗannanii Gorgol e Gidimaka. Fayndaare makko wonnoo ko ruttanaade bonanndeeji baɗanooɗi ɗi, heɗoo ɓe bonannde nde yettinoo ɓe, waɗa doggol waraaɓe siwil e militeer en. Tuggude Kayhayɗi haa yettii Sehilbaabi, ƴaaŋan maa gure mawɗe gonɗe e yolnde he, kolonel yahi heen ko gooto, alaa mo yahdi. Hay laamiiɓe nokkuuji ɓe, o noddaani zum en e batuuji makko. Ɗo o ari fof, o haala ko addi mo, o teeŋtina ɓure jaafagol, o hirjina e ɗaɓɓugol ngootaagu ngenndi. Yimɓe ɓe kollita mo hujjaaji mum en, kolliti mo wonde yiylaade goonga kam e « waasde yejjitde », e rokkitde waraaɓe ɓe neɗɗaagu mum en kam e lomtinande ɓesnguuji maɓɓe, ko huunde waɗɗiinde. Kala ɗo o arnoo, woondu ko wooturu : woondu ɓiɗɓe leydi ɓe hujjaaji mum en njaɓɓaa, tawi alaa mo yaɓɓi ɗum so wonaa ɓeen fotnooɓe reende ɗum en. Kolonel winnda kadi, foda yettinde ɗum laamu. Kono alaa fof jaabawol wonande gagga waraaɓe.
Hare lootooɓe maayɓe
Siyanii en wonde teppi golle kolonel o ko luural hakkunde pelle jaɓɗe wonde les ndigal HCE. Wonande militeeruuji daɗɗi e warngooji ɗi, haala ka foti toɗɗaade tan ko warngooji baɗnooɗi e nder tuddule (casernes) hakkunde oktoobar 90 e abriil 91. Wonande foksineeruuji siwil en ɓe, safaara juumtuɗo o alaa e sago teskoo denndaangal golle bonɗe ɗe ɓaleeɓe mbaɗanoo tuggi settammbar 1986 haa abriil 91. Miijo militeer en ɓooraaɓe ɓe, ina wayi no yahata ko e ooyde heddiiɓe ɓe e kaalisaaji lomtingol ngol e paasiyoŋaaji alteret. Ngo teskaaki hakke siwil en riiwanooɓe e golle mum en kam e waraaɓe e ewenmaaji 1989 e caggal mum. Ngal pooɗondiral hakkunde ɗamtindiiɓe moƴƴere hawri ko e fatra mo laamu ngu alaa tawo ko eɓɓi …
Nana wona balɗe jooni, kolonel hebbinii jokkondire e almameeɓe e annduɓe, ina heen fuutankooɓe. Fayndaare makko ko dañde feere tuugiinde e diine : ɗum woni huutoraade diine ngam waasde ñawndude gagga o : wiɗtude haa annda ko waɗi ko woni ? Hol waɗɓe bone ? Hol laaɓɓe heen ? Faayndaare nde kadi ko haɗde ronooɓe ɓe naamnaade iddiya paayodinɗo. Faandaare mum kadi ko haɗde konu ngu e waɗnooɓe bonanndeeji ɗi ñaaweede janngo e jam. Ina wiyee ko ɗum woni sabaabu ɓurɗo teeŋtude gaddanɗo militeer en ɓe joñde pelle daraniiɗe jojjanɗe aadee kam e pelle ɓe bonannde nde yannoo ɓe e njiylawu « safaara » oo gagga muusɗo.
Ɗum noon, kolonel yahata ko e hokkude militeer en ɓe hujja no ceertiri e oo doosiyee, nder cuuɗndi, tawa alaa ko ɗum bonnani ɓe. So wonaa ɗum kay, alaa ko saabii eɓe ɗawa yimɓe e huunde fotnoonde waɗeede e peeñcu. …
L’Authentique Quotidien (taƴe winndannde)
Fulo : Bookara Aamadu BAH
