Kuudetaaji ngaannii Afirik hirnaange

0
532

 

Musiiba bonɗo, so ɗii kuudetaaji puɗɗitiiɗi e Afrik hirnaange, caggal daawal deeƴre seeɗa. Idorii ko Muritani, leydi ndi meeɗaa heen seertude. Tuggude , ɗiɗmiti ɗum ko Gine Bisaawu, hay so tawii juutaani, fayi Gine Konaakiri, hay so tawii ko teŋre kadi waɗaa kuudetaa, arti e Gine Bisaawo, caggal warngo gardiiɗo konu mum, hono Tagme Na Waye jamma 1 fayi ɗiɗi marse 2009.

 

Musiiba bonɗo, so ɗii kuudetaaji puɗɗitiiɗi e Afrik hirnaange, caggal daawal deeƴre seeɗa. Idorii ko Muritani, leydi ndi meeɗaa heen seertude. Tuggude , ɗiɗmiti ɗum ko Gine Bisaawu, hay so tawii juutaani, fayi Gine Konaakiri, hay so tawii ko teŋre kadi waɗaa kuudetaa, arti e Gine Bisaawo, caggal warngo gardiiɗo konu mum, hono Tagme Na Waye jamma 1 fayi ɗiɗi marse 2009.

Subaka hannde 2 marse ko hooreejo leydi o, hono Joao Bernardo Wieraa fellaa, waraa, e damal hoɗorde mum.

Konu leydi ndi ina tuumaa no feewi e ngoo warngo, haa arti noon e koninkooɓe wondunooɓe e mawɗo larme ɗe.

Ɗoon e ɗoon winndere ndee kala ñiŋii ɗee golle bonɗe. Hooreejo Goomu Kisal Afrik, hono Jean Ping, seyfitii no doole mum potirnoo oo warhoore bonɗo. “Ko huunde bonnde waɗi ɗo, sibu e nder daawal daɓɓal, kuudetaaji tati mbaɗii e nokku Afrik hirnaange o”. “Ɗumɗoo ko huunde soklinnde no feewi”, o jokki kanko Jean Ping, tawi omo siftina ko waɗi Muritani e Gine Konaakiri ko.

O ɓeydi heen « ina waɗɗii Dental Afrik ɓamde kuule ŋeerɗe ngam dartinde Ould musiiba bonɗo ». Ko adii ɗum noon o wasiyii nde hay gooto waasata haalde ko ina wallita ɗee golle.

Eɗen ciftina tan, ñalnde 23 noowammbar Ardorde leydi ndi fellanooma, caggal nde njeñtudi woote depiteeji bayyinaa. Abdullaay Wad hollitiino e oon sahaa heɓaare mum neldude toon konu mum, hay so tawii noon ballal makko e folluɓe laamu Siidi wul Sheek Abdallaahi e Muritani kam e Militeeruuji Gine Konaakii ina maantini. Ɗum ko Laay Caakaan tan waawi jogaade darɗe ɗiɗi ceertuɗe, luurondirɗe wonande kewkewe goote. Alla yoo paamnoowo en ko Wad yiɗi.

 

João Bernardo « Nino » Vieira jibinaa ko ñalnde 27 abriil 1939 to Bisaawo. O ardii leydi ndi ko gila 1 oktoobar 2005 caggal nde o fooli e woote juɓɓinanooɗe ñalnde 24 sulyee 2005, duuɓi jeegom caggal nde o riiwaa e laamu e nder wolde ɓesngu.

Ko o karallo ko fayti de yiite (elektirisitee). O naati e Parti Afriknaajo ngam Jeytaare Gine e Kap Weer (PAIGC) mo Amilkaar Kabraal e hitaande 1960. O dariima darnde maantinnde e geriyaa kaɓotonooɗo njiimaandi koloñaal Portugaal. Omo seedtananoo kattanɗe mawɗe e nder hare he. Waccoore makko wolde ko « Nino », innde nde o lolliri haa nde waraa nde.

E woote juɓɓinanooɗe e hitaande 1972, o toɗɗaa hooreejo Asaambele ngenndi. Ñalnde 28 settammbar 1978 o nomaa mawɗo hilifaaɓe Gine Bisaawo.

E hitaande 1980, iiñcuru mawndu waɗi e leydi he sabu caɗeele nguura, woppaani haa liɓi laamu Luwis Kabraal e nder kuudetaa militeer ƴiiƴiiwo. Doosɗe leydi ndi njowaa, Goomu militeer ngu terɗe jeenay sosaa yo ardo leydi ndi tawi ardii ɗum ko kanko.

E hitaande 1984 doosɗe leydi kese ngootaa, leydi ndi arti e njiimaandi siwil en. Gine Bisaawo naatani demokaraasi heewpartiijo ko e kitaale 90, partiiji politik mbellitaa e hitaande 1991, woote njuɓɓinaa e hitaande 1994.

E woote juɓɓinanooɗe ñalnde 3 sulyee, Wieraa heɓi 46,20%, kanndidaaji jeeɗiɗi keddiiɗi ɗi pecci ko heddii ko. O fooli e daawal ɗiɗmal woote ɗe (52,02%) Kummba Yelaa (47,98%). Woote ɗe ina ceedtanaa laaɓal. Nii woni Wiera woni hooreejo gadano toɗɗoraaɗo woote demokaraatiyankooje. O filaa ñalnde 29 settammbar 1994.

Leydi ndi naati e wolde ɓesngu caggal nde kuudetaa joopinooɗo mo galli e lewru suwee 1998. Ndeen hare ko hakkunde yimɓe makko e yimɓe Ansumaan Maane. Murtuɓe ɓe (Rebel en) pooli mo, o mooloyii to Ammbasaad Portugaal, caggal ɗum o joñtoyii to leydi Portugaal.

E lewru Abriil 2005, kuudetaa goɗɗo yandini laamu Kummba Yalaa. Wieraa arti. Woote njuɓɓinaa o fooli kadi, o fiilaa ñalnde 1 oktoobar 2005.

 Bookara Aamadu Bah