Konngol Kajjata maalik : Hol ko sabii waylooji ɗi?
1. Jahtirgol faggudu ngaadanteewu (ndema, awo, ngaynaaka…) ndonkitngu huuɓnude soklaaji ñalndekalaaji ɓesngu men, tawi noon leyɗeele ƴellitiiɗe ɗe ko tamde jeñirɗe kala to bannge teknoloosiiji ndema, awo ekn
2. Dowlugol e keƴgol kaalis e nder nguurndam sabu kala pinɗo yiyloyto etee alaa e sago o yiyta, so ina moƴƴi maa so ina weñii, hay sinno dañirɗe ɗe ko uddiiɗe
3. Juljultondiral aduna o newiima: telefoŋ, internet haa ɓurti jotondirde e kattanɗe e ndoolndoolaagu won e leyɗeele haa yiyannde mum en waawtii belaaɗo e mettaaɗo, nehi ɗum e yiɗde mum en
4. Kumpital sembinii ƴellitaare teknoloosi newnowo jokkondire e jeeyngal ko wayino telewisoŋ, telefoŋ, internet, satelitaaji e paaraboliiji. Subaka fof eɗen njiya ko en ngoowaani etee alaa e keerol maa kajo
Ɗum waɗi leyɗeele pamare doole ɗe ko ñemtinoooje, ñemmbooje, baɗtuɗe gite e dañal, jowitiiɗe e jom doole en. So doole potaani noon kala ñemmbo heewi jibinde ko hoomtiyaagal haa teeŋti to bannge pinal, neesu e nehdi yontannde hono sukaaɓe.
E yeru so sukaaɓe ɗeen leyɗeele ƴellitiiɗe keɓii 18 ndunngu, ɓe ndimɗii e njiimaadi jibnaaɗo. So ɗuum ina waɗi ɓural to bannge muuyaaɗe, ndimaagu e piɓle keeriiɗe suka o, ittataa noon won caɗeele bayɗe no:
– Certugol suka o e korsa e njurum e jokkere enɗam. Ɗum wonaa ko meeɗen
– Koltu maɓɓe wayi ko no wiyde col, enen noon comcol ko suuraare e hurum.
Ɗee geɗe cifi-ɗen fof noon e heƴde e renndo men, firtaani ko men hanki fof ko ko moƴƴi walla ko heddiiɓe hannde fof koko boni. Mbiyen tan mo ina jiggoo siggat sabu aduna yahata ko ina wayloo etee lefu mbayliigu aduna ina metti ɗoftude. Ngannden won geɗe hanki ngaamnotaako hannde sabu
l Dewgal waawnere ina jibina pelɓondial renndiiɓe aduna, bonna enɗam, tonnga ngonka resondirɓe e oon fannu
l Kalifaandi kiisndi hanki aamnotaako hannde, kono nehdi ina foti tabitde tawa mo woni kala ina teskii hakke goɗɗo o,
l Sinkaare ina woodnoo ko adii hande: Moori e cacci, tawe nebam keccam, ɗaɗi leɗɗe moƴƴinooji ɓalli, uuranteeri cuuɗi e comci, haɗaa ko geɗe dargooje ɓalli e guri hono « keesal »
l Hanki naatgol suka e dingiral ko weltaare wondude e kormondiral hakkunde rewɓe e worɓe ngam diiwtugol pergitte, kono kaalis ittii fof haa teeŋti e hurum.
Mi wiya on tan so tawii jiggore nde ko ganndal, karallaagal, siyaas e teknoloosiiji, ɗum bonaani sabu ko sodorde wonande ɓesnguuji men.
Hol no njiɗɗen sukaaɓe men mbaya haa nafta renndo men maa mbiyen hol no renndo men naftirta hoyre mum?
Bannndiraaɓe sehilaaɓe, ngannden ko sukaaɓe tan ngoni calti leñol gaafiiɗi ɗi njerɓataa, baawɗi tambaade ngol sabu ganndal, softeende e kattanɗe maɓɓe. Aɓe poti wiɗtude e yiytude peeje baawɗe yaltinde renndo ngo e caɗeele e iincuru aduna hannde gonaaɗo o. Ngam ɗuum:
Ɗanniiɓe: aɓe poti rentinde doole maɓɓe gonɗe e nokkuuji ɗanle, ɓe njuɓɓinaɗe ngam fewjidde eɓɓanɗe naftooje, ɓe mbaɗa e gure maɓɓe iwdi geɗe ɓesnooje nguura, ɓe ceerta e welnere, juurle ɗe ngalaa sarɗi.
Aɓe poti faggaade jawdi kono kadi hol to ɓe njejjit janngude e wiɗtude no ɓe kisnirta dañal maɓɓe soɓe ngartoyii, ɓe njiggoo ganndal naftowal, ɓe eggina won mbaawkaaki nokkuuji ɗannanaaɗi ɗi, ɓe saraɗi e cahe maɓɓe haa ɓe ɗannaaki ɓe keƴa heen. Ina haani ɓe ndaranoo jokkondire hakkunde cahe njaatigeeje ɗe e gure maɓɓe iwdi (punondiral gure).
Laamu ina foti tabitinde ballal mum e cukaagu leydi ndi e kuuɓal e sukaaɓe cahe joñiiɗe e ko heertii, kono laamu woppittaake e hoyre mum, alaa e sago mbaɗten hakkillaaji e e doole men oole, kuutoro-ɗen peelelal men, compen gollorɗe ballondiral ƴellitooje. Ina haani kadi laamu sompa sariyaaji e jamirooje ɗowirɗe ɗeen eɓɓaaɗe naftooje ngam ɓesngu men ina hooloo etee serta e miijo ko laamu tan waawi maa foti gollinde
Rewɓe ina poti soɗeede e golle ngeñu (ndema,aawdi, masiŋaaji ndiyam, kowgol mballaaji,ndeenka e korgol golle jeñirɗe, njeeñcudu awo, ɓe keblanee koppeeji res-ndestaa ngam ɓe mbaawa ñawndande koye maɓɓe won soklaaji keeriiɗi e sifaa moƴƴo.
Sukaaɓe men ina poti haɓaade majjere sabu ƴellitaare waawaa feeñde ɗo majjere e humambinnaagu tuddini, ɓe ndewa jaŋde maɓɓe haa joofa maa yumta sabu jaŋde seeɗa ko posone etee mo reenaani ganndal maa karallaagal ko cugguɗo.Ko goonga noon tonngi keewɗi ina ngoodi to bannge jaŋde leydi ndi,to bannge miskinaagu jibnaaɓe, to bannge fawre renndo, to bannge baasgol rewɗe e sukaaɓe sariya ceniiɗo paytuɗo e gollingol.
Ina haani kadi sukaaɓe men kaɓtoo ngaameela, feñayaagal, yowitaare e kala ñemmboojji daɗaaɗi e renndo ngo. Ngam ɗuum alaa e sago nguurtinen adaaji men naftooji, jahdude e ngonka hannde tawa eɗen kuutoroo kaɓirɗe tagooje jokkondiral (leppi haala e gaaci -DWD-filmuuji- nate- jeewte telewiisoŋ- duttorɗe e mbakanon internet -jaayɗeeli..)
Teeŋtinde Kaaldigal, jokkondiral e muñondiral hakkunde mawɓe e sukaaɓe ko huunde waɗɗiinde e jamaanu gonaaɗo o,ngam ɗuum:
– Mawɓe yoo nganndu won ko njiynoo etee ngoownoo ko gontaa hutoro etee kala suka yahdata tan ko e yonta mum hono no adunaaji ngaddiri.
– Sukaaɓe ne yoo paam won ko mawɗe ɓe ngoownoo ko weɗaani ɗoofde e hakkillaaji etee ɓe mbeeɓaani jaɓnude kewkewe hannde ɗe.
Ndeke nafoore men hannde yowitii ko e kaaldigal e nanondiral hakkunde mawɓe e sukaaɓe e kala nokku e kala sahaa guuraaɗo . On njaaraama
Umar Hammaat Daat e Kajjata Maalik Jallo
(Ŋoral Gidaale 18 haa 23 UT 2001)
