Fooyre Ngenndi e Jiinge Jeeri

0
2641

Fooyre Ngenndi e gardagol Aadama Jah lollirɗo Ndey Kummba jah yillinooma wuro men Jiinge Jeeri e nder tunndu Ligisayba, falnde Kayhayɗi, ñalnde ñalawma nayaɓo e joyaɓo caggal juulde koorka e nder ndeeɗoo hitaande 2009. Ɗuum hawriti ko e ñalnde 23 e ñalnde 24 lewru siilto.

Mbisminoo Ndey Kummba Jah e diɗɗal mum ko Fedde Jeeriyel Tummbere e gardagol hoyreejo mum Sammba Jibi Bah. Sammba Jibi Bah ena wondi e jaale keerɗe sanne. Kalfinaaɗo geɗe Pinal Fedde nde hono Ibaa Bilaali Sal ko waalaare mawnde. Ko kanko jokkondirnoo e Ndey Kummba haa garal ngal waawi laawɗineede. Gaagaa ɗuum, ko o suka yimiyanke mo puɗɗi-ɗen heptinde geɗe mum, gila to golle haa to nehdi (yo sopoƴuru wontu jaalal). Aamadu Daawuuda Bah lollirɗo Aamadu Faama, Maamuudu Aamadu Bah lollirɗo Dooro Daali, Abdullaay Baydi Soh, Sooyibu Demmba Bah, Maamuudu Danngu Jallo, Yero Baabayel Caam, Hawwaa Saam e Abuu Demmba Cillel Soh ko calɗi guurɗi ɗi fedde nde wasortoo. Kala ɗo ɓe keedti, ɓerɗe ngenndiyankooɓe ena ɓuuɓa ɗoon. Tullaay Gedda, gedduɗo leƴƴitaare mo geddaani ɓamtaare e Faama Demmba en ɗiɗo tokaraaɓe ko cinkal wuro tawo hade ɓe wonde cuɗaari fedde. E oon sahaa, tawi Mohammadu Aali Tokosel, ganndiraaɗo Hammadu Huray ena ardi e galle mum ngam nootaade e wolde Fedde Jeeriyel Tummbere. O teddini, o timmini, o feewni, o rokki Jeeriyel fotde mum haa timmi. Njuɓɓudi agaaɓe wuro ngo e gardagol Ifraa Hammadi Bah e Sammba Baabayel Caam ndiisnondiri e Aamadu Demmba Cillel, Ismaa Balla, Baru Demmba, Daawda Yero Astel e agaaɓe heddinooɓe e ɓoraaji mumen, naatti e kartaaji, piilii taggaaji, ŋati marañaaji, tuggii cabbi, ndarii, cabbii e wolde. Jawɗi jolooji e damɗi baali keddii ena ndippa, ena taaroo jamaanu ellee ɗi mbiyata ko : yo ɗum gas hankadi haa min koota!

E oon sahaa ne, tawi seyɗaane ena fuɗɗii maɓɓude Alasan Gorel Jallo, njuumri Jiinge, ngay wuppa jeeri, nanoyee waalo, ena jeysa ɗo hakkunde ɗo, ena jarfa yeewtanooɓe hanki, yeewteteeɓe hannde, yeewtoyteeɓe janngo. Alasan ko gorko moƴɗo, nehiiɗo, newiiɗo. O wayi e nder Jiinge ko no lamɗam wayi e barme nii…..

Ndey Kummba Jah naati Jiinge ko hoyre futuro. Ko ɗoon o tawi Fedde Jeeriyel e jibinannde wuro nde fof to bannge sukaaɓe. O yiyi sukaaɓe ñaantiiɓe, ñaantoriiɓe gaaɓɗi e geɗe ganni. Sukaaɓe rewɓe heblaaɓe, sinkiiɓe, suɗiiɓe, sormitoriiɓe bakaaji, welɓe daaɗe no njuumam, catii mo, nanngi jaaroore makko, jimol ngol Ibaa Sal fentani mo. Jaaroore joofi, o bismaa, o jooɗii, kanko e ɗiɗɗal makko.

Nde Ndey Kummba Jah heblii, naati dingiral gam hollirde hoyre mum, Fedde Jeeriyel Tummbere weltiima saɗne. Kala ko nde waɗannoo mo e moƴƴere e teddungal, nde tawi o ɓurii ɗoon to pucci ndogata. Ndey rutti teddungal, hollii Jiingenaaɓe neɗɗaagal. O holli ɓe naalankaagal ceningal, o anndini ɓe kadi potɗo wiyeede naalanke, nde tawnoo heewɓe mbaawaani seerndude hakkunde sasa e wolis. E wiyde jinnaaɗo men Aali Hammadi Aali Sih mo Sahre Sukki e mbolo gawde, naalankooɓe ko tato: 1) naalanke mo Alla waɗi, 2) naalanke mo yimɓe mbaɗi, 3) naalanke baɗɗo hoyre mum.

Banndiraaɓe, fannu heen fof won ko firti:

1- Naalanke mo Alla waɗi ko naalanke jahduɗo e jamaanu, ɓulnotooɗo ko hawrani renndo e kala sahaa. Oon woni ciftinoowo ko ɓenni, baajotooɗo e sahaa gonaaɗo, jeertinoowo ko fayi arde. E nder heen, o yeewta jeewaaɗo, o suusna kulɗo, o waajoo canndolinɗo, o artira peeriiɗo njuɓɓudi.

2- Naalanke mo yimɓe ko naalanke kewɗo e nder yonta mo fedde walla pelle tammbii walla ƴelliti. En hasii so ndeen fedde walla ɗeen pelle njaltii dingiral tan ngaal naalankaagal nuskat.

3- Naalanke baɗɗo hoyre ko naalanke jiɗɗo tineede e yiyeede. Ɗo njiyɗaa mo fof omona yima walla ama, omo suɗoroo naalankooɓe dowluɓe e pille pepindaaɗe. Oon jogotoo ko jikku bileejo mo nootaaka. Ɗo yiyaa fof ena sinndii lohi, talki e ceede, ena tami gallaaɗi ngam tuumeede wonde ganndo  walla jaribaade aanduɓe e peeje mumen.

Ndey Kummba Jah ko naalanke mo Alla waɗi goonga e goonga. Adii teskinde e makko ko pulɗugol sormatuuji makko ɗi e wonde mo naalanke gorworilo. Ndey ko naalanke keewɗo nehdi e hakkille, juumtuɗo peeje. Ndey ko naalanke belɗo daande saɗne, ganndanɗo jimol kaaɗtudi. Ndey Kummba Jah ko jañɗuɗo e nder dingiral, koyɗo e leydi. Oto Alla yaawnu kono nde Baaba Maal yiyaaka janngo fof Fulɓe ndañii ɗo teeɓtii. Ndey ko almuudo Baaba Maal, mo selaani hay nokku, gila e sormatuuji haa to nder dingiral.

Ndey Kummba Jah e diɗɗal mum njirwinanii Fedde Jeeriyel Tummbere jammaaji ɗiɗi pattamlami, ɗi ɓerɗe e hakkillaaji ɓooyata resande yontaaji garooji e nder joolooli duttorɗe pille paayodinɗe. Ɓesngu Jiinge ne kadi nootiima, nootodiima e harbiyankaagal mawngal. Rokkanooɓe ɓatakuuji pooɗondiri teddungal ko e dow hakkilantaagal, ndummbi Alasan Gorel Jallo, njuumam Jiinge e gaw caɗeele, so haalde haa daande saala.

Kiirɗeeli Jiinge Jeeri ndañii wune no feewi sabu pittaali maantiniiɗi, maantoraaɗi ngenndiyankaagal naatii wuro ngo. Yurmeende Geno mo ɓe noddirta Raama Tullaay Sal, jirwinoowo yeewtere Yimiyanke Leñol, arii e bismaango Ibaa Sal. Maamuudu Gise Maabo, Aadama Aaw e Ɗaahiiru Galo Bah to Madiina Mbaayɓe ndokkii jammaaji ɗi faayiida timmuɗo.

Ndey Kummba Jah ko ngenndiyanke laaɓɗo, ɓamtoowo leñol. Ena heewi hannde ko askitintoo e ngenndiyankooɓe tawi ko ɓamtortooɓe leñol, no Gelongal Bah miñi am heewi wiyrude nii: ngenndiyankaagal wontii ɓayre, gooto fof ena yiɗi moomaade heen.

Ndey Kummba Jah ko teddinɗo ngenndiyankooɓe wuurɓe e maayɓe. Ko oon aadi kadi addani mo, nde o naati Jiinge, juuroyaade Rawda Ceerno Sileymaani Raasin Baal, kelnooɗo Muudo Hormo e Ɓokki Sammba Gelaajo Jeegi. Rawda o e Ɓokki ki e yanaande Ceerno Maalik Gallu Bah ngondi e nder Duunde Jeeriyel Tummbere nde wootere. Ko ndeen duunde kadi Fedde Jeeriyel nde inniraa. Oon kikiiɗe, o yahdi ko e gooto e haaliyankooɓe Fooyre Ngenndi ena wiyee Abuu Demmba Gay, ena jeyaa Subalo Madiina Njaacɓe. Ɗowi ɓe ko Gelongal Fuuta lollirɗo Njaay Saydu Aamadu ena wondi e miñi mum ena wiyee Umaar Tappaa lollirɗo Ɗaahiiru Njaay. Ko oon nawi ɓe e laana.

Njillu Fooyre Ngenndi e Jiinge waɗii ngartam naftojam no feewi. Ngu weltinii, ngu siftinii, ngu jeertinii. Mawɓe yahnooɓe haa mbaɗti saɓɓitanaade joljole yonta hannde, ceediima ko mbayrunoo yiyde e gite mumen. Sukaaɓe ɓe ne nandii eeraango ngo waɗnoo, maa wonan ɗumen  njooɓaari naftoori.Fooyre Ngenndi e gardagol Aadama Jah lollirɗo Ndey Kummba jah yillinooma wuro men Jiinge Jeeri e nder tunndu Ligisayba, falnde Kayhayɗi, ñalnde ñalawma nayaɓo e joyaɓo caggal juulde koorka e nder ndeeɗoo hitaande 2009. Ɗuum hawriti ko e ñalnde 23 e ñalnde 24 lewru siilto. Mbisminoo Ndey Kummba Jah e diɗɗal mum ko Fedde Jeeriyel Tummbere e gardagol hoyreejo mum Sammba Jibi Bah. Sammba Jibi Bah ena wondi e jaale keerɗe sanne. Kalfinaaɗo geɗe Pinal Fedde nde hono Ibaa Bilaali Sal ko waalaare mawnde. Ko kanko jokkondirnoo e Ndey Kummba haa garal ngal waawi laawɗineede. Gaagaa ɗuum, ko o suka yimiyanke mo puɗɗi-ɗen heptinde geɗe mum, gila to golle haa to nehdi (yo sopoƴuru wontu jaalal). Aamadu Daawuuda Bah lollirɗo Aamadu Faama, Maamuudu Aamadu Bah lollirɗo Dooro Daali, Abdullaay Baydi Soh, Sooyibu Demmba Bah, Maamuudu Danngu Jallo, Yero Baabayel Caam, Hawwaa Saam e Abuu Demmba Cillel Soh ko calɗi guurɗi ɗi fedde nde wasortoo. Kala ɗo ɓe keedti, ɓerɗe ngenndiyankooɓe ena ɓuuɓa ɗoon. Tullaay Gedda, gedduɗo leƴƴitaare mo geddaani ɓamtaare e Faama Demmba en ɗiɗo tokaraaɓe ko cinkal wuro tawo hade ɓe wonde cuɗaari fedde. E oon sahaa, tawi Mohammadu Aali Tokosel, ganndiraaɗo Hammadu Huray ena ardi e galle mum ngam nootaade e wolde Fedde Jeeriyel Tummbere. O teddini, o timmini, o feewni, o rokki Jeeriyel fotde mum haa timmi. Njuɓɓudi agaaɓe wuro ngo e gardagol Ifraa Hammadi Bah e Sammba Baabayel Caam ndiisnondiri e Aamadu Demmba Cillel, Ismaa Balla, Baru Demmba, Daawda Yero Astel e agaaɓe heddinooɓe e ɓoraaji mumen, naatti e kartaaji, piilii taggaaji, ŋati marañaaji, tuggii cabbi, ndarii, cabbii e wolde. Jawɗi jolooji e damɗi baali keddii ena ndippa, ena taaroo jamaanu ellee ɗi mbiyata ko : yo ɗum gas hankadi haa min koota!
E oon sahaa ne, tawi seyɗaane ena fuɗɗii maɓɓude Alasan Gorel Jallo, njuumri Jiinge, ngay wuppa jeeri, nanoyee waalo, ena jeysa ɗo hakkunde ɗo, ena jarfa yeewtanooɓe hanki, yeewteteeɓe hannde, yeewtoyteeɓe janngo. Alasan ko gorko moƴɗo, nehiiɗo, newiiɗo. O wayi e nder Jiinge ko no lamɗam wayi e barme nii…..
Ndey Kummba Jah naati Jiinge ko hoyre futuro. Ko ɗoon o tawi Fedde Jeeriyel e jibinannde wuro nde fof to bannge sukaaɓe. O yiyi sukaaɓe ñaantiiɓe, ñaantoriiɓe gaaɓɗi e geɗe ganni. Sukaaɓe rewɓe heblaaɓe, sinkiiɓe, suɗiiɓe, sormitoriiɓe bakaaji, welɓe daaɗe no njuumam, catii mo, nanngi jaaroore makko, jimol ngol Ibaa Sal fentani mo. Jaaroore joofi, o bismaa, o jooɗii, kanko e ɗiɗɗal makko.
Nde Ndey Kummba Jah heblii, naati dingiral gam hollirde hoyre mum, Fedde Jeeriyel Tummbere weltiima saɗne. Kala ko nde waɗannoo mo e moƴƴere e teddungal, nde tawi o ɓurii ɗoon to pucci ndogata. Ndey rutti teddungal, hollii Jiingenaaɓe neɗɗaagal. O holli ɓe naalankaagal ceningal, o anndini ɓe kadi potɗo wiyeede naalanke, nde tawnoo heewɓe mbaawaani seerndude hakkunde sasa e wolis. E wiyde jinnaaɗo men Aali Hammadi Aali Sih mo Sahre Sukki e mbolo gawde, naalankooɓe ko tato: 1) naalanke mo Alla waɗi, 2) naalanke mo yimɓe mbaɗi, 3) naalanke baɗɗo hoyre mum.
Banndiraaɓe, fannu heen fof won ko firti:
1- Naalanke mo Alla waɗi ko naalanke jahduɗo e jamaanu, ɓulnotooɗo ko hawrani renndo e kala sahaa. Oon woni ciftinoowo ko ɓenni, baajotooɗo e sahaa gonaaɗo, jeertinoowo ko fayi arde. E nder heen, o yeewta jeewaaɗo, o suusna kulɗo, o waajoo canndolinɗo, o artira peeriiɗo njuɓɓudi.
2- Naalanke mo yimɓe ko naalanke kewɗo e nder yonta mo fedde walla pelle tammbii walla ƴelliti. En hasii so ndeen fedde walla ɗeen pelle njaltii dingiral tan ngaal naalankaagal nuskat.
3- Naalanke baɗɗo hoyre ko naalanke jiɗɗo tineede e yiyeede. Ɗo njiyɗaa mo fof omona yima walla ama, omo suɗoroo naalankooɓe dowluɓe e pille pepindaaɗe. Oon jogotoo ko jikku bileejo mo nootaaka. Ɗo yiyaa fof ena sinndii lohi, talki e ceede, ena tami gallaaɗi ngam tuumeede wonde ganndo  walla jaribaade aanduɓe e peeje mumen.
Ndey Kummba Jah ko naalanke mo Alla waɗi goonga e goonga. Adii teskinde e makko ko pulɗugol sormatuuji makko ɗi e wonde mo naalanke gorworilo. Ndey ko naalanke keewɗo nehdi e hakkille, juumtuɗo peeje. Ndey ko naalanke belɗo daande saɗne, ganndanɗo jimol kaaɗtudi. Ndey Kummba Jah ko jañɗuɗo e nder dingiral, koyɗo e leydi. Oto Alla yaawnu kono nde Baaba Maal yiyaaka janngo fof Fulɓe ndañii ɗo teeɓtii. Ndey ko almuudo Baaba Maal, mo selaani hay nokku, gila e sormatuuji haa to nder dingiral.
Ndey Kummba Jah e diɗɗal mum njirwinanii Fedde Jeeriyel Tummbere jammaaji ɗiɗi pattamlami, ɗi ɓerɗe e hakkillaaji ɓooyata resande yontaaji garooji e nder joolooli duttorɗe pille paayodinɗe. Ɓesngu Jiinge ne kadi nootiima, nootodiima e harbiyankaagal mawngal. Rokkanooɓe ɓatakuuji pooɗondiri teddungal ko e dow hakkilantaagal, ndummbi Alasan Gorel Jallo, njuumam Jiinge e gaw caɗeele, so haalde haa daande saala.
 Kiirɗeeli Jiinge Jeeri ndañii wune no feewi sabu pittaali maantiniiɗi, maantoraaɗi ngenndiyankaagal naatii wuro ngo. Yurmeende Geno mo ɓe noddirta Raama Tullaay Sal, jirwinoowo yeewtere Yimiyanke Leñol, arii e bismaango Ibaa Sal. Maamuudu Gise Maabo, Aadama Aaw e Ɗaahiiru Galo Bah to Madiina Mbaayɓe ndokkii jammaaji ɗi faayiida timmuɗo.
Ndey Kummba Jah ko ngenndiyanke laaɓɗo, ɓamtoowo leñol. Ena heewi hannde ko askitintoo e ngenndiyankooɓe tawi ko ɓamtortooɓe leñol, no Gelongal Bah miñi am heewi wiyrude nii: ngenndiyankaagal wontii ɓayre, gooto fof ena yiɗi moomaade heen.
Ndey Kummba Jah ko teddinɗo ngenndiyankooɓe wuurɓe e maayɓe. Ko oon aadi kadi addani mo, nde o naati Jiinge, juuroyaade Rawda Ceerno Sileymaani Raasin Baal, kelnooɗo Muudo Hormo e Ɓokki Sammba Gelaajo Jeegi. Rawda o e Ɓokki ki e yanaande Ceerno Maalik Gallu Bah ngondi e nder Duunde Jeeriyel Tummbere nde wootere. Ko ndeen duunde kadi Fedde Jeeriyel nde inniraa. Oon kikiiɗe, o yahdi ko e gooto e haaliyankooɓe Fooyre Ngenndi ena wiyee Abuu Demmba Gay, ena jeyaa Subalo Madiina Njaacɓe. Ɗowi ɓe ko Gelongal Fuuta lollirɗo Njaay Saydu Aamadu ena wondi e miñi mum ena wiyee Umaar Tappaa lollirɗo Ɗaahiiru Njaay. Ko oon nawi ɓe e laana.
Njillu Fooyre Ngenndi e Jiinge waɗii ngartam naftojam no feewi. Ngu weltinii, ngu siftinii, ngu jeertinii. Mawɓe yahnooɓe haa mbaɗti saɓɓitanaade joljole yonta hannde, ceediima ko mbayrunoo yiyde e gite mumen. Sukaaɓe ɓe ne nandii eeraango ngo waɗnoo, maa wonan ɗumen  njooɓaari naftoori.