Daawal gaadoraangal batuuji parlemaa gadanal hitaande 2009-2010 udditnongal nyanlde 09 noowammburu 2009, uddii nyanlde 07 saawiyee 2010. Ko ngal daawal maantingal, sabu ngal ari ko caggal wooteeji hoyre leydiyaagal baɗnoodi e leydi he, nyalnde 18 sulyee 2009. Eɗen ciftora ko adii wooteeji ɗii, leydi ndi wonnoo ko e iiñcuru politik bonndu caggal kuudetaa 06 ut 2008. E oon tuuma, parlemanteeruuji luulndinooɗi kuudetaa o fof, ko calinooɗi tawtoreede batuuji parlemaa o, sabu wiyde wonde ɗi ndewaani laawol, ɗoon ɗo hoyreejo leydi cuɓaado woodaani.
Daawal gaadoraangal batuuji parlemaa gadanal hitaande 2009-2010 udditnongal nyanlde 09 noowammburu 2009, uddii nyanlde 07 saawiyee 2010. Ko ngal daawal maantingal, sabu ngal ari ko caggal wooteeji hoyre leydiyaagal baɗnoodi e leydi he, nyalnde 18 sulyee 2009. Eɗen ciftora ko adii wooteeji ɗii, leydi ndi wonnoo ko e iiñcuru politik bonndu caggal kuudetaa 06 ut 2008. E oon tuuma, parlemanteeruuji luulndinooɗi kuudetaa o fof, ko calinooɗi tawtoreede batuuji parlemaa o, sabu wiyde wonde ɗi ndewaani laawol, ɗoon ɗo hoyreejo leydi cuɓaado woodaani.
E ngolɗoo laawol noon, parlamanteeruuji ɗii fof pottitii e batuuji ɗi, hay so tawii noon teskaama yoga e maɓɓe heewaani ko ngari batuuji, haa arti noon e gonduɗi e laamu ɗi. Ko maa hooreejo leydi o noddi ɓe, jeertini ɓe, nde ɓe mbaɗti arde batuuji.
E nder batuuji he, parlemaa o wootii sariyaaji keewɗi. O wootii bidsee hitaande 2009 ooñcaado (Loi de finances rectificative 2009), o wootii bidsee 2010 go’abo (Loi de finances initiale 2010). O wootii, gaagaa ɗum, ko ina wona noogaas e jeegom eɓɓaande sariya. Ina heen ko eɓɓaaɗe jamirooje mawɗo leydi yo siif ñamaale dowla o waawi ƴettude e ñamlooɓe ngaluuji. Ɗeen ñamaale ko joɓeteeɗe e duuɓbi keewɗi tawa ina pawnoo seeɗa. Ngaluuji ɗi kuutortee ko e ndema, e peewnugol laabi godoroŋ e geɗe goɗɗe. Ina heen eɓɓaande ko jamirooje yo mawɗo leydi siif nanondire hakkunde dowlaaji Afrik, arabeeɓe, ngenndiiji dentuɗe ekn. Ina jeyaa heen kadi eɓɓaanɗe ooñcooje sariyaaji goodnooɗi, ko wayi no sariya jowitiiɗo e ngonka e nder renndo (etat civil) gila e kaayitaaji juddu, haa e seedantaagal dewgal maa ceergal, seedantaagal maayde ekn, walla eɓɓaande ooñcoore ko fayti e jeyegol e leydi (Code de la nationalité). Ina waɗi heen eɓɓaade sariya paytuɗe e cellal (Sariya ooñcoowo sariya compugol booñ ngenndiijo gaddotooɗo cellal «CNAM», kam e sariya juɓɓinoowo farmasinaaji). Waɗii kadi eɓɓaande yowitiinde e kuutaragol yimɓe uujooɓe tawi rewaani laawol (trafic illicite des migrants), kañum e eɓɓaande yowitiinde e hare feewde e ownugol (terrorisma). So tawii won e eɓɓaande keewaano luure hakkunde parlemanteeruuji luulndo e parlemanteeruuji gonduɗi e laamu kañum en e terɗe gofornama, yoga e eɓɓaaɗe goɗɗe ngaddii duko tiiɗngo. Eɓɓaaɗe ɓurɗe famɗude luure ko eɓɓaaɗe paytuɗe e ciifgol nanondire hakkunde dowlaaji walla ciifgol yamiroore ñamaale ɗe dumunna juutɗo tawa ene kuutoree e geɗe nguurndam tiiɗɗe, hay so tawii noon parlemanteeruuji luulndo ngo ina keewi woytaade wonde ngaluuji ñamaale ɗe ina mbaasa huutoreede no haniri nii, haa ko joortanoo heen ko roŋka dañeede.
Gaagaa ɗeeɗoo eɓɓaaɗe cifaaɗe dow ɗe, keddiiɗe ɗee fof cabobinii luure mawɗe. So tawii ko ko fayti e eɓɓaade sariya bidseeji ɗi, parlemanteeruuji gonduɗi e laamu ɗi etotonoo ko hollitde wonde gofornama o tiiɗniima haa waawi diwtude iiñcuru wonanoondu ndu, etee laamu ngu wallii miskineeɓe e ɓurɓe famɗude doole. Etee kadi ɓe kaɓtiima bonnooɓe jawdi laamu.
Wonande parlemanteeruuji luulndo ngo, miijooji maɓɓe ɓuri yahrude ko wonde ardiiɓe gofornama o caabinoo iiñcuru ndu (e baɗgol kuudetaa o) haa wallatnooɓe Muritani to bannge ngaluuji fof ndartini juuɗe mum en. Ko noon kadi politik mo gofornama o bayyinta to bannge haɓde e basal e bonnooɓe jawdi laamu o fof ko fuunti e fenaande. Yeruuji ɗi ɓe ndokkata ko e bidsee ooñcaaɗo hitaande 2009, ɓuri usteede fof ko ngaluuji paaranooɗi e cengɗe kaɓooje e baasal, etee ɗiin ngaluuji ustaaɗi kuutoraa ko e kampaañ wooteeji ɓennuɗi ɗi.
So tawii ko ko fayti e hare fewde e bonnooɓe jawdi laamu, e miijo luulndiiɓe ɓe, ɗuum ko meerorɗe yimɓe ɓe njaɓaano kuudetaa o, walla ɓe ngondaano e laamu ngu e sahaa wooteeji ɓennudi ɗi.
Eɓɓaaɗe goɗɗe kadi gadduɗe duko mawngo ko ko wayi no eɓɓaande yowitiinde e kuutoragol uujooɓe ngol rewaani laawol, kañum e hare feewde e ownugol. So tawii gofornama e parlemanteeruuji gonduɗi e mum ɗi kolliti ko eɓɓaaɗe ɗe ko kaanɗe, etee ma ɗe mballu leydi ndi e heɓtaade no haanirta nii ɗiiɗoo saqqaaji ɗiɗi, luulndiiɓe ɓe kolliti ko ɗeeɗoo eɓɓaade ɗiɗi kala njogori ko hokkude laamu mbaawka no tooñiri ɓe mbiyaani mbaɗaani. Kala mo laamu ngu yiɗi leeptude, maa takku ɗum waɗii ɗum, walla wiyii ɗum, hono no aadoranoo nii. Yeru, so tawii sariya yamirii kala tuumaaɗo wonde hoɗorde mum ina waawi wiciteede e sahaa kala, firti ko mo polis maa laamu guutanii fof ina waawi wiciteede, takkee hay ko tawaaka e mum. Ko noon kadi so wiyaama kala tuumaaɗo yo telefong mum heɗte, ɓe njogori heɗtaade kadi ko mo ɓe njiɗi heɓde o tan. Ɗuum fof noon ko geɗe, e wiyde maɓɓe kamɓe luulndiiɓe ɓe, baɗaaɗe etee teskaaɗe e Muritani. Ɗum kadi ko gaagaa luulndaade ɓe dumunnaji cokgol tuumaaɓe ɓe. Ɓe mbiyi neɗɗo haanaani ɗaldeede e polis ko ina tolnoo e lebbi ɗiɗi ina leepta ɗum haa jaɓna ɗum ko woodaani. Tuumaaɗo kadi haanaani sokeede duuɓi nayi, tawa ñaawaaka, ruttee kadi wiyee ko tuumanoo ko woodaani.
Ina teskaa kadi parlemanteeruuji ɗi, teeŋti e dipiteeji luulndo, kala nde ñiŋi eɓɓaande ina njahɗina heen peeje ooñcirɗe kuule ɗe ɓe cikki moƴƴaani ɗe, kono ina saɗi nde hilifaaɓe gofornama ɓe kañum e dipiteeji gonduɗi e mum en ɗi njaɓi yo wood ko waylaa e eɓɓaaɗe laamu ngu addata ɗe.
Ko ɗuum waɗi ina waawi wiyeede mo woni kala ina joginoo faandaare, tee etiima yo nde laato.
Wonnoo faandaare gofornama o ko yo parlemaa ɓenninan ɗum sariyaaji eɓɓunoo kala, tawa alaa ko waylii heen. Ndeen faandaare heɓaama.
Wonande parlemanteeruuji gonndudi e laamu ɗi faandaare mum en ko yo gofornama o yanane ina jogii ƴaañorgal tiiɗngal to parlemaa to, ko addi fof ma ɓenninane. Ɗuum kadi waɗii.
Wonande luulndiiɓe ɓe, eɓe njenanaa ɓe ngalaa mbaawka haɗde parlemaa o ɓenninde eɓɓaaɗe sariya ɗe kawranaani ɓe ɗe. Kono anniya maɓɓe ko ñiŋde e suurtude denndaagal eɓɓaaɗe ɗe ɓe cikki moƴƴaani, haa ɓesngu o kam nana daade maɓɓe waawa ñaawde holi daraniiɗo ngoyaaji mum. Ɓee ne kadi ina mbaawi wiyde faandaare mum en timmii.
Gaagaa jeewte paytuɗe e eɓɓaade sariya ɗe gofornama yettini ɗe, dipiteeji luulndo ngo kuutoriima e ngol ɗo laawol, kaɓtorgal walla kuutorgal mawngal ngal parlemaa jogii feewde e gofornama ngam horde golle mum. Ngal kuutorgal ko huccitinde naamnde e tergal gofornama, oon ara jaaboo e nder batu mbayyinaangu. So joom naamngal ngal yiɗii, ɗaɓɓa yo yeewtere nde uddite, dipiteeji goɗɗi ɗi ndokka heen miijo mum en. Nii woni, kamɓe dipiteeji luulndo ɗi ɓe mbaawi huccitinde e laamu ngu ko ina wona sappo e go’o (11) naamndal gondugal e yeewtere; won dipitee gooto gonduɗo e laamu huccitinii naamnde ɗiɗi feewde e gofornama o kono o jaɓaani udditde heen yeewtere, haaɗi tan ko hakkunde makko e tergal gofornama o.
Naamnde ɗe luulndo ngo huccitinnoo e gofornama o njowitii ko e caɗeele ndema hikka, kam e ƴettugol dingire leydi ndenndaandi (gazra) ɗe kaanaani rokkireede, walla nanngal jom jawɗeele en ɓe banke santaraal wullitinoo, walla caɗeele jaŋde leydi ndi, walla caɗeele kisal e nder leydi ndi (war hoyreeji, dahngo tuubakooɓe, ekn), walla ko fayti e kaake coodananooɗe galle gardiiɗo hilifaaɓe baɗtaaɗo lopitaan yummiraaɓe e sukaaɓe, walla ko fayti e pusgol foosuuji e tajgol leɗɗe leegal El Miina (Leegal jeegoɓal) e geɗe goɗɗe e geɗe goɗɗe.
E joofnirde batuuji ɗi, gardiiɗo hilifaaɓe yettinii parlemaa bayyinaango mum to bannge politik kuptidinɗo laamu mum. Yeewtere tiiɗnde kadi waɗii ɗoon. Wonanɓe laamu ɓe kollitii weltaare mum en e politik mo gofornama rewi o, e wiyde maɓɓe ɗuum ƴoogaa ko e tuugnorgal ngal Mohamed wul Abdel Aziz hollitnoo ɓesngu ngu haa waawi wootaneede haa fooli ñalnde 18 sulyee 2009. Kono luulndo ngo kañum huccitin ñiŋooje feewde e laamu ngu gila e kuudetaa baɗnoodo e 2008 haa e politik duttinɗo leydi ndi caggal to bannge demokaraasi e faggudu e renndo.
Denndaangal jeewte parlemaa ɗe njaltinaama e tele e rajo Muritani, yimɓe heewɓe mbaawii hettaade ee. Mo woni kala yaama tawa waawi jogaade heen miijo e heɓtinde darnde dipitee kala maa senateer kala. Ɗuum noon mo woni kala e ñaawoore mum feewde e parlemanteeruuji keedandi laamu e parlemanteeruuji luulndiidi laamu.
Fooyre Ɓamtaare
