Maande Inikod – Unicode – (maandingol winndereyankeewol) nana ɓurtoo denndaangal maaɗe kuutorteeɗe ɗee kala so ndenndii, huutoreede e internet. Ɗum ɗoon noon yo won to bannge peerorɗe, yo won to bannge kuutorɗe bayɗe no Word walla excel ekn… So o ɗon teskii hade alkule Unicode arde, winndude Pulaar e Internet ina hittunoo. Kono gila ɗe mbaɗti huutoreede, eɗen njejjita nii caɗeele ina ngoodnoo.
Hono no paamraten, kelle internet ina mbaawi huutoraade maaɗe keewɗe, kono yoga e majje ko ɗemɗe seeɗa tan mbawi feeñninde, tawi noon Unicode ina waawi hollitde (nawde) ujunnaaje ujunnaaje ɗemngal, tuggi arab, ƴaaŋan maa sinuwaa.
Nii woni caɗeele ɗemɗe men cafroraa heen. Google kañum, tonngata denndaangal geɗe mum ko e Unicode. Hay so o hawrii e maaɗe goɗɗe, o waylat ɗum o waɗta e Unicode. E nder Unicode akulal kala jogii ko maandorde wootere nde heerorii, e nder ndaɗɗudi (windows, Mac OS, Linuƴ ekn ..) baawndi wonde kala walla e topirde waawnde wonde kala.
Ko faamde ɗum addani yoga e feewnooɓe kuutorɗe internet (peerorɗe walla logisielaaji goɗɗi) huutoraade Unicode mbele ɗemɗe winndere ndee kala (alkule kuutorteeɗe e winndere ndee kala) ina mbaawa feeñde heen. Ko ɗum addani haralleeɓe Internet e gollotooɓe e ƴellitgol ɗem ɗe men jaggirde oo kabaaru, no kabaaru belɗo, belɗo, no feewi.
O ɗon mbaawi yahde ɗo ngam ɓeydaade ƴellitaade heen.
http://hapax.qc.ca/Unicode-quasi-majoritaire.html
