Ko Amerik yerɓini leydi to Hayiti ?

3
283

Aduna oo fof seediima no Ameriknootorii e yerɓannde leydi to Hayiti e doole ardi toon : ko ina wona 10 000 soldaat e laana nikleyeer (navire nucléaire). Ko idii oo musiiba heewɓe nganndaano Hayiti, walla nanatno ɗum tan, sibu ina famɗi ngoƴanooɗo koyahata toon. Won wiyooɓe wonde wonaa Alla ɓolo leyɗe hirnaange ngardi toon, wonaa yiɗde wallude mehre. Won wiyooɓe ko njurum nawi ɓe toon.

Yimɓe ina nganndi tan, jotondiral hakkunde Amerik e Wenusuela (Vénuzuela) welaani, gila Kolommbi jaɓi jaɓɓaade konu Amerik e leydi mum. E darorɗe lewru saawiyee, Wenusuelaa hebbiima, e cili ɗiɗi, ndiwoowa konu Amerik e weeyo mum. Hugo Sawes seeraani e takkude Amerik yiɗde wuddinde nokku o. Amerik noon, wiyi woni ko e haɓde e waɗooɓe tarafik dorog kam e geriyaa mo Wenusuelaa wammbi walla nii ɗuhi.

Ko waawi heen wonde fof, hannde, haala ina heewi heen, haa arti noon e internet : aɗa tawa heen wiyooɓe wonde ko Amerik dillini leydi Hayiti, ko kam yerɓinnoo leydi to Siin (Chichuan), to Japon, ko kam kadi duppitnoo wuubiluuru to Farayse e hitaande 1999.

Ko waawnoo heen wonde fof, Wenusuelaa e Boliwi e Nikaraguwaa ɗaɓɓii batu Goomu Kisal Fedde Ngenndiije, ngam sunnaade batte «corkagol» konu Amerik e nder leydiHayiti. Wonande Hugo Sawes, sikke alaa heen, ko Amerik yerɓini leydi to Hayiti. E wiyde makko ko «weforgo konu Riis Rewo»  habri ɗuum ; wonde konu Amerikwonnoo ko e jarribaade kaɓirgal kesal gila 1990, ganndiraangal HAARP (High Frequency Active Auroral Research Project) ngam «bonnirde Iraan njerɓannde leydi».

Ina wiyee wonde tele biyeteeɗo ViveTV yaltinii haala makko ɗo o wiyata «yontere ɓennunde nde, jarribo konu Amerik saabiima yerɓannde leydi tolniinde e 6,5 e daawrugal Richter, to wuro Eureka, to Kaliforni, kono alaa ko bonni toon», kono tan, hono ngoon jarribo waɗaango e geec Karaybe «saabiima warngo 140 000 fittaandu». O wiyi wonde «ɗum addanii Amerik dañde kadi hujja no naatiri e leydi Hayiti, neldi toon 10 000 soldaat … ». Daliilu goɗɗo mo o rokki ko wiyde wonde Amerik ina anndunoo ɗo bonannde nde jogori tolnaade,ko ɗum tagi ɓe nawde toon seneraal Kiin (Keen) gardiiɗo konu geec worgo (SouthCom), saraaji duunde nde, mbele ina ardoo faabuyaaji keñoraaɗi caggal jarribo ngo.

Won wiynooɓe kadi ko hono ngoon jarribo kaɓirgal yerɓo leydi (arme sismique) saabinoo yerɓannde leydi to Siisuwan (Siin). Huunde e dalillaaji dokkanooɗi ko wiyde wonde «heewɓe ceediima e asamaan, hojomaaji seeɗa ko adii yerɓannde leydi ndi, baylagol goobu duule kaawningol e weeyo Sisuwan» : ina wiyee wonde waɗata noon koonndooji yiite-sulɗaande (ondes électromagnétiques) jahdooji e jarribo ngo. Ko ñalnde 12 mee 2008 leydi yerɓunoo toon.

Ina wiyee kadi wonde ngaal kaɓirgal ina waawi saabaade mbayliigaaji ngonka weeyo caabotooɗi ile mawɗe, sooñooji mawɗi walla mobbooji bonɗi. Ko yimɓe laaɓaa, kojotondiral ina woodi hakkunde yerɓo leydi e iyonosfeer (ionosphère) nokku weeyo gonɗo hakkunde 60 e 800 kiloomeeteer tooweeki, ɗo HAARP jarribtee ɗo.

 

 

HAARP

EƁƁAANDE HAARP (HIGH FREQUENCY ACTIVE AURORAL RESEARCH PROGRAM) KOEƁƁAANDE DENTAL DOWLAAJI  AMERIK, EƁƁAANDE GANNDAL E KONINKAAGU. NDE TOPPITIIKO NJIYLAWU E NDER NOKKU WEEYO BIYETEEƊO IYONOSFEER (IONOSPHÈRE). NDE YOWITIIKO E TUDDUNDE WEEYO (BASE AÉRIENNE) KIRTLAND. DIFII NDE TO BANNGE NGALU KO KONU WEEYO E KONU DIƳƳE, TO BANNGE GOLLE GANNDAL NDE YOWITII KO E DUƊAL JAAƁI HAAƊTIRDE ALASKA. HAARP WONI KO TO GAKONA, TO ALASKA. NJARU MUM KO 30 MILIYOŊ DOLAAR.

3 JOWE

  1. Ko wiitanoobe mon kaandi beydaneede e njobndi mabbe lewru! 🙂

     

    Par John (Jean) (non vérifié), le dim, 02/07/2010 – 05:53.

    On jaaraama! Mi jangi ko mbindu-don ko. Min noon, ko mi tuubaako; jeyaa-miko dowla Amerik. On njettaama, sabu on mbindii ko jaayndeeji amen mawdi cuusaa windude. Kono, miin hoore am, mi sikkaani ko laamu amen yerbinii leyidi Hayitii. Mi yeddataa wondema laamu amen ko njidngu jiimde anduna o fof. Laambe amen gila Waasiinton haa Obama wadi bone keewde. Mi hersaani wiyde: Sahaa nde aduna firtata, mawbe amen heewbe yomnitoyte ko pitaali mabbe. Kono, mi sikkii ko Obama wiyii faate e Hayiti ummii ko e bernde makko. Daliilu mo Hugo Sawes haalii sellaani no feewi. Won ko laamu amen waawno wadde haa be kumpitoono e nafoore kabirgal mabbe yerboongal so wonaa boomde leyidi janandi. Kadi, laambe amen, ebe ngandii be koolaaka; be cuusaa noon newninde peeje anybe leyidi amen. Sawes omo soklii Yeewtaade hoore makko e tiimtorgal!Ko goonga, "l'imperialisme" tuubakoobe ko ko tampinta leydeele keewde, kono jabaawol makko tan ko joodaade e japeere laamu Venesuelaa haa danandi ndi cuudata hoYYudu makko! 🙁

     

    Mido nyaagano Hayiti naabe, yo o itu be e cadeele mabbe. Maaybe e yerbannde leyidi Hayiti, Yo Alla yurmo be yaafo. Yo Alla addan aduna hono Tomaas Sankara  !!!!!!! 🙁

    PS- Gila rawane, mido rewa to Pulaar.org. Golle mon na feewi. Yo Alla naw Pulaar yeeso.

  2. Ñebbe ko pirɗe !

     

    Par admin, le dim, 02/07/2010 – 08:07.

    Moodi John, yo ɓernde maa deeƴ ! Minen, so Alla, min ngoongɗinaani haala Hugo Sawes. Heddii noon, ko tuugnorgal Amerik ngam jarribaade ngal ɗoo kaɓirgal kulɓiniingal, ko huunde hulɓiniinde, kadi yimɓe ina poti anndude ɗum. Obama kadi, min cikkitaaki hay sahaa gooto, wonde ko ɓernde laaɓnde yahri to Hayiti. Min cikkaani kadi so Amerik ina welee tan bonna leydi njananndi. Moodi John, a jaaraama.

    A min cokli miijooji yimɓe wayɓe no mon, sibu ko ɗum wallitta min e ɗee golle caɗtuɗe.

    Bookara A. BAH

  3. mi salmini kala mo ena

     

    Par koɗo Sih Muusaa Cali (non vérifié), le lun, 02/08/2010 – 21:42.

    mi salmini kala mo ena wanngo e lowe pulaar ɗe kala. weltere am ena mawni e saha nde njanngumi nde winndannde,sabu ende addana ɗeɗɗo ɓulnaade e hakkille mum,ko ina wono walla wonata, miin e hoore am miɗo wiya Sawes jaaraama e miijo mum, kono mi cikkaani Amarik so ena waɗa ɗee golle. ko goonga kala hakkille miiji ina waawa wonnde,kono ɗumɗo mi cikkani. so Amarik feewni ko ena dilli leydi wonaa e Haiti ƴeewndoto. so ɗum ɓenni ko calminaali am feewde e JEAN kadi ko duwaniɗa Haiti e Pulaar ko miɗo wiya yoo Alla jaabo du'aaw anna miɗo duwanoma

Comments are closed.