Aamadu Tumaani Tuure : «…wonaa laamu tan woni nguurndam !»

2
558

Yimɓe fof ina ciftora, Aamadu Tumaani Tuure ina jeyaa e heɓtunooɓe laamu to Mali e hitaande 1991 caggal warngooji e mbeddaaji Bamako. Ko laamɗo kaaɓanooɗo biyeteeɗo Muusaa Taraore ɓe liɓnoo. Niiwoni o ardinaa leydi ndi e daawal hakkunde ngal, o yuɓɓini kaaldigal ngenndiwal (29 sulyee haa 12 ut 1991), caggal ɗum o yuɓɓini woote depiteeji e gardagol leydi e hitaande 1992. E oon sahaa, ina famɗi mo sikkaano wonde ma o nangto e laamu, o saloo woppude hono no heewɓe mbaɗata haa hannde nii.  Kono o sali hay wonde kanndidaa, Malinaaaɓe cuɓii hooreejo goɗɗo, hono Alfaa Umar Konaare, mo luulndaaki jikke, laamɗo mo bonnaani. Ko ndeen o deestii, o sosoyi fedde toppitiinde cukaagu.

E lewru suwee 2001 o waɗaa nulaaɗo keeriiɗo Kuuɓal kuftodinngal Fedde Ngenndiije hono Kofi Anan, to leydi Santarafrik, caggal nde Ange Felikse Pataase woofnaa kuudetaa. E hitaande 2001 o rokkaa alteret caggal nde o ɗaɓɓi ɗum. Niiwoni, o woni kanndedaa e woote gardagol leydi e lewru mee 2002. Ko o ardii leydi ndii koo fof, o jeyaaka hay parti gooto, guwarnama makko ina renndini jeyaaɓe e partiiji ɗii kala. Nde o joofni manndaa makko gadano, o naatani birgude manndaa ɗiɗmo e hitaande 2007, partiiji keewɗi e pelle renndo keewɗe mballiti mo, sibu mum en weleede politik tuugiiɗo e nanondiral (consensus). O fooli. Yimɓe fof e anndirde mo wonde neɗɗo jom konngol, haɗaani ɗum en sikkitaade ina waawi o refta e jolo hannde ngo, nde ardiiɓe leyɗe nangtotoo e laamu caloo woppude walla mbiya ina mbayla doosɗe leydi haa ndaña heddaade heen. Yeru to Niiseer, (jahduɗo heen), to Senegaal, so tawii en kaalii yeruuji ɓurɗi ɓuuɓde ɗii. Ɗiiɗoo lebbi tati ɓennuɗi ɗii fof ko ɗum woni taawilaaji jaayɗe, so anndude mbele ATT jogoraani waylude doosɗe leydi ekn … Kono ñalnde 19 abriil ATT haalii, o hollitii wonde Doosɗe leydi lelnanooɗe e hitaande 1992 maa mbayle, kollitee ɓesngu, jaɓa walla saloo. O hunii wonde kuulal 30 doosɗe ɗe memetaake, woni kuulal dottungal limoore manndaaji persidaa kala waawi ardaade leydi ndi : ɗiɗi (2) fat, so heewii, ɓurataa ɗoon. Ɗum noon ko o goppoowo laamu ñalnde 8 suwee 2012. Ko kanko wiyi : «… ko mi neɗɗo goongɗinɗo konngol mum, ko mi dimo, yanti heen wonaalaamu tan woni nguurndam !». Pullooo ! A jaaraama. A hollitii goɗngol wonde won ɗo faayidagal heddii e duunde Afrik nde. Ndeke mi faamii ko waɗi won ɓeen añde ma.

Bokara Aamadu Bah

2 JOWE

  1. Ngam jaabaade Abdullaay Yero

     

    Par Ba Bocar Aliou (non vérifié), le ven, 05/07/2010 – 23:42.

    Ngam jaabaade Abdullaay Yero Sow:

    Beyi e baali ina ngoorda, kono eerango mum en wonaa gootum!

    Hono Aaamadu T Tuure weebaani.

     
  2. yo o raaɓ muritani

     

    Par Abdullaay Yerel Soh (non vérifié), le ven, 04/23/2010 – 13:15.

    nyaagoɗee Geno mbele ma o raaɓ Ajiij men ko mi sikkaani ko Amadu Tumani hono mum weeɓaani e Afrik haa arti noon e konuŋkoɓe ɓe

Comments are closed.