Ciimtol ñalngu ciftorgol Mammadu Sammba Joop to Mbaañ

Fayde e Fooyre Ɓamtaare. Caggal calminaali e koofnaali ngenndiyankooji feewde e ardorde Fedde Ɓamtaare Pulaar e Muritani e jaaynde mum Fooyre Ɓamtaare sabu darnde hiisnde daraande ngam wuurnude ɗemngal e humpitde leñol, ko yiɗde waɗande banndiraaɓe, ɓe ndañaano tawtoroyeede, ciimtol no ñalawma mawningol ñalawma Mammadu Sammba Joop ganndiraaɗo Murtuɗo, yahrunoo e nder wuro Mbaañ, ñalnde 11 lewru korse hitaande 2010.

Ciftoren Mammadu Sammba Joop

Eɗen ciftora ko ñalnde alkamisa, 11 lewru korse (juin) hitaande 2009, Baaba Leñol, baaba mum leñol fof hono Mammadu Sammba Joop ganndiraaɗo Murtuɗo Joopyaltunoo e men. Murtuɗo, sagata baɗɗo nguurndam mum fof e Leñol, yarlitanii Ɗemngal e Pinal ko aldaa e lohre, aldaa e ngowaari. Murtuɗo, mo Leñol ɓurani ɓesngu, Ɗemngal foolaani galle. Murtuɗo, mo Pinal ardanii golle, laatiiɗo lewru hakkunde koode ngenndiyankooje. Murtuɗo, mo Timmuɗo timmini, waɗaani Murtuɗo ɓurtuɗo. Murtuɗo,mo innde mum noddi ndimaagu, ƴiiƴam mum yarni lekki ngootaagu, mo warñeende mum laatii fittaandu ɓamtaare leñol.

Murtuɗo aranaama ngam tawtoyde Yero Dooro Jallo, jahnooɗo ñalnde alet 5 lewru mbooy (mars) hitaande 2006, Mustafa Booli Kan lollirɗo Saydu Kan, ñalnde alkamisa 28 lewru siilto (septembre) hitaande 2006 e Doktoor Umaar Kan, jahruɗo en e hitaande 2008,  ɓeen e adinooɓe ɗum en, waɗnooɓe ñaam-golluuje tiiɗɗe, cuɗaari daartol leñol, wayɓe no Teen Yuusuf Gey, gittanooɗo e men ñalnde aljumaa 2 lewru siilto hitaande 1988, Elimaan Puri Tabsiiru Jiggo, ñalnde 28 lewru siilto 1988, Teen Aamadu Maalik Gay e hitaande 1989, Doktoor Umaar Bah, ñalnde 12 lewru colte hitaande 1998, Kodda Elimaan Sammbooru Barka lollirɗo Tijjaani Aan, ñalnde aset 14 lewru seeɗto hitaande 2001, Aamadu Muktaar Ndonngo e Seek Faadel Kan, ekn.

Ooɗoon kikiiɗe alkamisa mo Murtuɗo hirndi e Nuwaasot, ena yahdi e duusooɓe, duusooɓe suniiɓe, ɓe pittaali owɗi, ɓerɗe mettuɗe, waaltoyi ko Mbaañ, cile e leydi Hammadi. Yiɗɓe, sehilaaɓe e renndaaɓe nguurndam ena nduusa giɗo mo njawaani, njawaaki, Mbaañ ena teeɗanoo ɓiɗɗo mo hersiraani, ɓesngu Sammba Budel ena woya afo gorko mo dullaani. Goranam, Jasak naattaani wuro  saka nannga mbeddaaji, feccita dingire, ñaaƴa e ngoowaandi. Jasak Dewo Takkonaaɓe geddi Mbaañ Hebbiya, geddi Mbaañ Siñtu, geddi Mbaañ Poongel, waali e poongel Gadeeji Dewo Kundo ena ndaara Mbayaar mo Yero Pennda, rewo Torja e barkeeje.

Alla waɗataa ko haani, waɗata ko ko haaji. Ko o haaji fof ko ɗum woni ko laatotoo.

So Ibraahiima Muktaar Saar ena wiyatnoo : aduna ko jamanuuji e sahaaji. Jamaanu maa feewnee, sahaa maa reenee. Ko waɗaa hanki, haaltetee hannde. Ko ko gollaa hannde, jaŋtoytee janngo

Mammadu Sammba Joop faamiino hanki ngam gollanaade hannde e janngo. O feewni sahaa makko haa timmi e nder jamaanu mo o hawri oo.

So kodda Elimaan Sammbooru Barka wiyiino : yonta fof e yontaaɓe mum. Yonta fof, leñol e payndaale mum. Njettinta leñol payndaale ɗe toɓɓunoo ko yontaaɓe hawrunooɓe e oon yonta.

Baaba Leñol wonii jontaaɗo e nder yonta mum, waɗii fotde timmunde. Leñol rewaani mo ñameende e bannge mo heedi oo.

So Abuu Aamadu Joop mo Lugge Saybooɓe ena wiyatnoo : mo waawi fof yo waɗ jam, daartol woppaani hay batte.

Murtuɗo winndirii innde mum alkule kaŋŋe e doggol jaambareeɓe leñol.

Gawlo miskineeɓe, bammbaaɗo waayeeɓe e roofolɓe, jahdigel majjuɓe e ɗawaaɓe waɗii fotde mum haa timmi. O tinndii, o tinndinii. O siftii, o siftinii, o softinii, o waajiima haa maayde joli, o rootaaki donngal.

• Ñalawma Murtuɗo

Ngam teskitinde ñalawma oo nde arti e hitaande 2010 (hitaande caggal sankaare ndee), Fedde sukaaɓe Mbaañnaaɓe e gardagol Commbee Joop, darii laŋ, dadii haa tiiɗi gila to ɓulnaade miijooji haa to siynude e golle. Ɓe njooɗodii e ɓesngu Murtuɗo, enɗam mum, njonngu mum haa e giɗgol mum, debbo e gorko. Nde diisnii ngenndiyankooɓe rewo maayo e worgo maayo, ɓe Murtuɗo renndunoo nguurndam e yiɗde, nde duuɗaani hay gooto. Nde eewnii gure catiiɗe e sagataaɓe jaambareeɓe teelɗuɓe, nde faltaaki. Nde tonngi tuugnorgal ngal toɓɓe tati pattamlame :

1). Juuroyaade yanaande Mammadu Sammba Joop

2). Silkude deftere Quraana

3). Nguurndam Mammadu Sammba Joop

Nde hawri e haala, nde nanondiri e feere. Ñalawma nanondiraaɗo  oo waɗaani luural saka puural. Ko ñalawma mo Murtuɗo ruttinoo joom mum oo. O hawrata ko ñalnde aljumaa 11 lewru korse(juin) hitaande 2010. Nii woni, fedde ndee ummii e joɗnde, nde yaaɓani golle. Nde winndi ɓatakeeji, nde sari. Nde yettii kala mo nde waawnoo yettaade. Nde holliti kadi wonde kala jogiiɗo miijo moƴƴo, ena bismaa. Ko ɗuum waɗi ko almuɓɓe rokkanooɓe silki quraana ɓee tan njawi geɗal mumen, ñaagii ɓeydaneede heen mowluud, ñalnde jamma alkamisa 10 ndee. Mowluud oo yahii haa wonoyi 2w30h. Ardii jamma oo ko Ceerno Mohammadu Maalik. Ko e yamiroore elimaan raatiib wuro ngoo, hono Aamdu Hammdi Joop. Kono jogii njuɓɓudi jamma oo ko Ibraahiima Woppaa Saar. Ko oon heedti e geɗe kala ko fayti e diine. Almuɓɓe duɗal Ceerno Aamadu Hammadi ganndiraaɗo Ceerno Kodda Joop njimi, njaari Nelaaɗo, njanngi quraana. Ceerno Mohammadu Maalik Bah ko ganndo kuɓɓuɗo. O

waajii e fannuuji keewɗi saɗne. O sakkitorii ñalnde heen ko e nehdi sukaaɓe teeŋti e sukaaɓe rewɓe ɓee. O wiyi so a dañii ɓiɗɗo ñammin, safru, holtin kono kadi neh. O ñiŋi koltuuji ɓe ɓoornotoo jooni ɗii. O seyfiti guri bayleteeɗi ɗii e moori jokketeeɗi, togondirteeɗi ɗii. O haali tanaa majji to bannge laaɓal e soɓe. O woppaani salmondirde junngo e junngo tawi ko debbo e gorko e rewam ndaarki ndakammeewi. O woytii no feewi no sukaaɓe ɓee ngoppiri hannde Pinal Fulɓe, ŋottilii e jananinkooje. O wiyi yahdude e jamaanu firtaani woppude geɗe moƴƴe e aadaaji moƴƴi ɗi leñol faarnortonoo, naŋtoo e ko maayi, wiya ena wuurtina. Ko e oon sahaa woni nde MuusaaMammadu Jallo e Gelongal Bah ngari ena ngummorii Nuwaasot, ena ngardi e seto heewngo doole e faayiida. Ɓe mbismaa, ɓe njooɗii. Jibi Bah rokkaa konngol, bajo haftii, darii. Gelongal Bah ko kaayanaaɗo konngol. Alla ena rokki mo ñeeñal haala, ngal baylo e njamndi

mboɗeeri coy. O yetti Alla, o duwanii Nelaaɗo. O sakkitorii kanko ne, ko jeertinde feewde e pelle ɗe ngonaa laamuyankooje, ɗe o sikki ngoni ko e hoomtude renndo ngoo. E wiyde makko, won ko ɗe ngaddata e men, ko geɗe haɓotooɗe diine men e pinal men haa teeŋti e fannu jowitiiɗo e kaddingol sukaaɓe rewɓe. O wiyi no Demmba Hammee Gise heewi wiyde nii : ko cubballo waɗata tufdi walla ceŋdi e wannde mum koo, wonaa yiɗande liingu, kono haa bonna feere liingu.

Kamɓe arooɓe ɓee ne, kaalisaaji ɗi ɓe ngaddata ɗii ko haa ɓe ndaña feewnitaade e men. Jamaanu nguu foɓɓi haa ɗeɓi fantinde haa Ibraahiima Woppaa Saar, joginooɗo njuɓɓudi hiirde ndee, hartii yimɓe ɓee e faaydude hiirde diine e mooɓondiral dawrugol. Hiirde joofi e 2w30h, caggal duwaaw ceerno Mohammadu Maalk Bah.

Subaka janngo oo hawri ko e aljumaa 11 korse. Jammanu nguu fof ardaani e sahaa gooto. Won arɓe gila ñalnde alkamisa ndee, mbaali e Mbañ, won kadi arɓe e ñalnde aljumaa ndee, subaka haa kikiiɗe mum :

ØYimɓe mawɓe, gila e jaale pinal, ngenndiyankooɓe teskinɓe haa jagge njuɓɓudi laamu, mawɓe falnde ndee, ndokkii ñalawma oo faayiida e timmal : Ibraahiima Muktaar Daree Saar, Abdullaay Sih lollirɗo Saada Sih, meer falnde Mbaañ, Umaar Abdullaay Lih ganndiraaɗo Gobi Lih, koroowo jaŋde lesre e falnde Mbaañ, mawɓe ndeenka falnde ndee(sanndarmori e polis), Abdullaay Demmba Ñaŋ mo Jowol Sahre, Tabara Bah mo Ñaabina, Kaaliidu Ngayde mo Jowol Sahre, Gelongal Bah mo Fanay Ndooro Galle Alla, Qaalii Abdullaay Sal mo Lugge Saybooɓe e Gelongal Fuuta lollirɗo Njaay Saydu Aamadu.

ØGure catiiɗe, tuggude e Daawalel, Feere-Alla (Feeralla), Mbahe, Ñaabina, Njaawaldi Ɓulli e Mawngo, Garlol, Cilaa, Mbotto, Sorimalee, Wenndiŋ, Dabbaano haa addan maa e Dabbe to bannge rewo maayo, hay gooto heddaaki. To bannge Senegaal, en teskiimaa heen yimɓe ɗeeɗoo gure : Ganngel, Tufnde-ganɗe, Galoya, Cilambol, Lugge Toorodɓe, Mboolo Biraan, Mboolo Aali Siidi, Jaabaaji, Hoyre-foonde, Asnde Balla, Njaakiri, Wuro Moolo, Cilon, Caski, Jorbawol, jawgel e Baalaaji.

ØTo bannge setooji walla seteeji : Nuwaasot e gardagol Muusaa Mammadu jallo, Jowol Sahre e gardagol Ɗalhata Wele e Muktaar Mayna Jah, Sorimalee e gardagol Ceerno Aamadu Buuɗi Soh e Muusaa Boyya joop, Ndulumaaji Demɓe e gardagol Yaayaa Dem e Malal Dem.

ØTo bannge rajooji, jaayndeyankooɓe heewɓe, nantuɓe inɗe mumen nootitiima e ñalawma oo : Jallo Saydu Mammadu, Mammadu demmba Sih, Hammee Aamdu Lih, Abdullaay Saar e seto timmungo ummoriingo to Rajo Cilon e gardagol Aamdu Sih, maccuɗo Pulaar.

Nguuɗoo jamaanu fof, jaɓɓii ɗum Fedde sukaaɓe Mbaañnaaɓe e gardagol CommbeeJoop e Kayyaa Joop e ɓesngu mum.

• Juuroyaade yanaande Mammadu Sammba Joop

E gardagol hilifaaɓe diine nokku oo, 9w00h, jamaanu ngarngu nguu fof iidi, fayi genaale Mbaañ ngam juuroyaade rawda Baaba Leñol. Cente-cente, gila e ndawaleeje haa joŋŋeeji, jamanu nguu tarii rawda oo, neldi mo duwaaw, kanko e denndaangal maayɓe juulɓe. Duwaaw timmi, yimɓe ɓee ñoŋtii, payti galle to Abdullaay SammbaSaydu Buubooy. Galle oo heewi yimɓe, maa mbiyaa, haa ɓurti ñalnde wirwirnde makko. Ñalnde heen kattiɗen tan ko yahruɓe dawrugol mehol. En teskinooma ñalnde wirwirnde Murtuɗo, setooji dawrugol keewɗi naatiino e Mbaañ gila e jaagorɗe e haa mawɓe lanndaaji, kono hannde e ooɗoo aljumaa, huunde ndee ena famɗi walla tan mbiyen woodaani.

• Silkude deftere Quraana

E cakkital Ceerno Aamadu Hammadi Joop, ganndiraaɗo Ceerno Kodda, elimaan raatib wuro Mbaañ, deftere Alla ndee seerndaa, waɗtaa tummbitte. Almuɓɓe waalnooɓe jaarde Nelaaɗo ɓee e woɗɓe arɓe nootitiiɓe, ɓe nanndaani e Sammba Ngoƴa Sih, njanngi nde, kayre fof, e nder dumunna daɓɓo. Ceerno Kodda sakkiti duwaaw, gooto fof moomi e yeeso, yimɓe ñallinoyi.

Ko e ooɗoo sahaa mo yimɓe ɓee ngoni e foofde e fooftaade, woni ɗo Rajo Fonndu, yeewti Leñol darii haa tiiɗi ngam rewindanaade banndiraaɓe denndaangal ko ñalli golleede e ñalawma oo. Ngo yarlitanii Murtuɗo, ngo waɗi jokkondiral duumingal, ngal taƴondiraani hay hojom gooto, duggude e13w00h haa e 21w00h. Ngo jokkondiri e yimɓe heewɓe. Njahnoo ngo to Mbaañ ko Gelongal Fuuta lollirɗo Njaay Saydu Aamadu e Elimaan Mbooyo Wahaa Kaɗndorgal Ceelooji hono Hammee Aamadu Lih.

• Nguurndam Mammadu Sammba Joop

Nguurndam Mammadu Sammba Joop lollirɗo Murtuɗo wonaa nguurndam mbeeɓɗam haalde. Ko ɗam njuutɗam, mbaɗɗam daawe, keewɗam kaawniiɗe e ñaam-golluuje caɗtuɗe, ɗe mbeeɓaani e nder nguurndam tagoore aadeyankoore. Kono tan resndaaɓe yeewtere ndee ko e ɓurɓe humpitaade mo, njeyaa. Ɓeen ngoni Kayyaa Joop e Jallo Muusaa Mammadu mo Tokomaaji. Gadano oo, ko miñi Murtuɗo, mo jiidi yumma e baaba, jahdiiɗo mum, joganiiɗo ɗum kuɗol. Hakkunde Kayya e Murtuɗo ko huunde mawnde saɗne. So a ƴeewii mbiyaa ko hakkunde neɗɗo e ɓiyi yumma mum. Kono kadi yimɓe ena leldoo e reedu wooturu tawa ngonaa sehilaaɓe. So a ƴeewii mbiyaa ko hakkunde almuudo e ceerno mum walla ceerno e almuudo mum. Kono kadi almuudo e ceerno won ɗo ndeentondirta. So a ƴeewii mbiyaa ko hakkunde sehilaaɓe ɗiɗo yahdiiɓe maa funeeɓe ɗiɗo ɓe eewoode wootere. Hay ɓeen ena njogoo ɗo luurondirta walla ɗo kawraani e geɗe aduna, ko wonaa hakkunde Murtuɗo e Kayyaa.

Ɗimmo oo ko, Muusaa Jallo wiyetee. O jeyaa ko Tokomaaji e nder diiwaan Ngenaar. Tuggude e nde Mammadu Sammba Joop naatti Muritani e hitaande 1991, MuusaaMammadu Jallo ko e njaatigeeɓe mum. Eɓe ndenndi ko feccotaako, ɓetotaako, so giɗgol tabitngol. Ko e nder galle Muusaa jallo, Baaba Leñol ruttii e joom mum, ñalnde alkamisa 11 lewru korse hitaande 2009. Ko wune mo Alla rokki mo, mo heewɓe keeɓaani.

Yeewtere ndee  dañaani joofde sabu yeewnatnooɓe ɓee ngoytii sahaa dottanaaɗo nde oo. Maa en eto artude e mayre e jaaynde Fooyre Ɓamtaare aroore, so Geno newnii. Ko  teskotoɗen tan ko Farba Jaak, ena jeyaa Jowol, waɗii ɗoon ko waɗi faayiida saɗne. O ɓamtii ɗoon jime Murtuɗo keewɗe ko adii nde Kayyaa ena fuɗɗoo.

Caggal yeewtere ndee, ko ɓeydi e seedanteeji paytuɗi e nguurndam Murtuɗo. Adii rokkeede konngol Ibraahiima Muktaar Saar. Ibraahiima Muktaar Saar , caggal nde salmini jamaanu nguu, adii haalde ko no wayde e Murtuɗo, ko Murtuɗo woni ɗo mum e no fotiri e mum. O heɓii wiyde so Murtuɗo e Saydu kan ngittaama e nguurndam makko, hay batte heddotaako. E dalilaaji mum, oo lannda mo o ardi ko Murtuɗo waawni mo, caggal nde o hookri joom geɗe en heewɓe. O sakkitorii, kanko Ibraahiima Moktaar Saar ko waɗde eeraango feewde e Fedde sukaaɓe Mbaañnaaɓe, Pelle Pine( pelle ɓamtooje Pulaar, pelle tabital pulaagu e pelle magoyankooje Senegaal e Muritani) e hatanteeɓe teelɗuɓe, nde mbaɗanta  Mbaañ maande pinal maantiniinde. Mbaañ ena haandi e waɗaneede hajjirde ngenndiyankooɓe laaɓtunde sabu Baaba Leñol ko ɗoon jeyaa e ko refti heen kadi alkule Pulaar ngadii soseede e ko Mbaañ e hitaande 1962.

Heewɓe kaalii caggal makko, kaalii cehilaagal mumen e giɗgol mumen e ɗo ndewdunoo e Murtuɗo kono miijo ɓurngo jaalɗaade ngoo ko miijo ngo Ibraahiima rokki ngoo wonde yo Mbaañ waɗane ko aduna fof ena teskoroo wonde ko ɗoon Murtuɗo e alkule Pulaar njibinaa.

En mbaawa tonngidde ɗoo denndaangal ko haalaa koo, kono tan ɓeeɗoo teddiniranooma konnguɗi: Gelongal Fuuta lollirɗo Njaay Saydu Aamadu, Jibi Bah lollirɗo Gelongal Bah, Umaar Abdullaay Lih, Tabara Bah, Mboh Huley, Jallo SayduMammadu, Hammee Aamadu Lih, Abdullaay Saar, Abdullaay Demmba Ñaŋ, Jeynaba Sih, Abuu Banngali Ñas, Ifraa Ñas, Maccuɗo Pulaar ɓurɗo anndireede Aamadu Sih, Raamata Abdullaay Toboy Saar e Demmba Joop, miñi mum Murtuɗo.

Yeewtere ndee ngasoyi ko heedde 20w30h. Uddi  nde ko ɓeydol e duwaaw ceerno Aamadu Tijjani Gise mo Dabbe, caggal nde Commbee Joop e Kayyaa ndutti teddungal feewde e denndaangal banndiraaɓe arnooɓe.

Ciimtol Njaay Saydu Aamadu