Bah Mbaare Sammba Bakkaar

0
973

Jibinannde. Taan Kajjata Siree Sammba Joom e Bakkaar Siidi Konko Siree Sawa Laamu, taan Ceerno Hamediin e Ummu Jeliyaa, Bah Mbaare Sammba Bakkar jibinaa ko e hitaande 1946 e nder galle lawakooɓe deeniyankooɓe Waali Jantaŋ, Waali gural Sule Buubu Gaysiri Dewal Sawa Laamu Yero Jam Koli Tengella. Yumma makko yalti ko e galle jeŋjeŋɓe, seernaaɓe wuro Ɓoggel Fadduwaa, wiyetee ko Habii Ceerno Hamediin Jeŋ walla Habii Ummu Jeliyaa. Baaba makko, kanko Mbaare, wiyetee ko Sammba Bakkaar Siidi Konko Siree Sawa Laamu Yero Jam Koli Tengella, jiidi ko e Boy Bakkaar, Jaanga Bakkaar, Faatumel Bakkaar e Ayse Bakkaar.

Bah Mbaare ko saajo, rewi ko e funeeɓe ɗiɗo rewɓe Jeynaba e Sala. Omo jogii kadi mo o jiidi yumma tan, ena wiyee Bakkaar Mammadu Siidi Bah. So en ɓamtii, mbiyen Bah Mbare ko nii waydi e ɓiɓɓe yumma mum en :

1-  Bakkaar Mammadu Siidi Bah (ɓe njiidi ko yumma)
2-  Jeynaba Sammba Bakkaar e Sala Sammba Bakkaar(funeeɓe)
3- Mbaare Sammba Bakkaar Bah
4-  Pennda Sammba Bakkaar Bah
5-  Maamuudu Sammba Bakkar Bah lollirɗo Saara Bah.

Jaŋde. 

Mbaare janngi duɗal mum leslesal ko e wuro Maqaama, laamorgo diiwaan Damga Muritani. Ko ngoon kadi wiyetee Dugubaa, sahre nayeere walla Kumballi takko Caanngel Ciwalli. O ari ɗoon ko e hitaande 1953. E oon sahaa, o yahratnoo ko e duuɓi jeeɗiɗi. O woni ɗoon e Maqaama duuɓi 6. E hitaande 1959, o heɓdi seedanteeje ɗiɗi : seedantaagal jaŋde lesre(certificat d’études élémentaires) e kawgel fayde rogere ɗimmere(concours d’entrée au second cycle). O ɓenni e duɗal rogere ɗimmere (collège) to sahre Kayhayɗi, laamorgo diiwaan Gorgol. O woni ɗoon duuɓi tati. Caggal berwe e hitaande 1963, o fayti to liisee Rooso(Lycée de Rosso) to diiwaan Tararsa. E hitaande 1966, o heɓi bak makko. E oon sahaa noon hawri ko e leydi Muritani ena jiiɓii haa faayni. Eɗen nganndi ko ñalnde 30 lewru siilo hitaande 1965, laamu Muritani e gardagol Muktaar Wul Daddaa, yaltinnoo kuulal ngam waawnude jaŋde ɗemngal arab e duɗe lese e duɗe hakkundeeje leydi ndii. Ñalnde 04 lewru siilo hitaande 1966, almuɓɓe ɓaleeɓe ɓee (fulɓe, sooninkooɓe e jolfuɓe) ndenti, ndilli ngam salaade ndeen waawnere sabu sooynaade aawdi añam-leñamaagu woni ko e aaweede hakkunde leƴƴi ɓaleeji e boɗeeji e nder leydi Muritani. Mbaare jeyanoo ko e almuɓɓe ardinooɓe ndeen dillere.

Ciftinen haa hannde, ko e lewru colte(février) hitaande 1966 pelɓondiral hakkunde ɓaleeɓe e woɗeeɓe waɗnoo, rewam dillere almuɓɓe ɓaleeɓe e caaktugol ɗerewol 19nayo noddirtengol « manifeste des 19 »

Ko e lewru colte hitaande 1966, haa hannde kadi, sappo e njeenayo siifnooɓe ɗerewol ngol nannganoo, cokoyaa to dummbirdu Nebeyka, caggal ɗum to duɗal polis. Ñaaganinoo ɓe ko Lewopool Sedaar Senngoor, laaminooɗo leydi Senegaal e oon sahaa.

Nde Mbaare heɓi bak, rokkaa “bursi” ngam jokkoyde jaŋde to duɗe toowɗe caggal leydi. E hitaande 1967, o ari e leydi mbiyeteendi Ikreen (Ukraine) to Dowlaaji Sowiyetik, o winndii e duɗal jaaɓi-haaɗtirde fanniyankaagal ndema e wuro wiyeteengo Kiyeew (Kiev). O janngi e ngaal duɗal duuɓi 6, o heɓi ɗoon seedantaagal toowngal biyeteengal doktoraa detaa to bannge safaara kulle (doctorat d’état vétérinaire) e hitaande 1973. E hitaande 1974, o neldaa kadi to wiyetee Astarakaan(Astrakhan) haa hannde, to Dowlaaji Sowiyetik, fotde lebbi jeegom( siilo haa korse) ngam waɗde fanniyankaagal awo. Mbaare arti e Muritani, gollii ko heewa, caggal ɗum neldaa to Nante(Nantes) to leydi Farayse to duɗal ganndal e karallaagal awooji geec, hakkunde hitaande 1975 e hitaande 1976.

Mbaare, kañum fof e waɗde nguurndam mum hakkunde Waali, Maqaama, Kayhayɗi, Rooso, e to caggal leydi, majjaani ngenndi baaba mum Waali Jantaŋ, Waali Duga e duunde, Waali Labboya e laamorba. Waali Jantaŋ, Waali gural Sule Buubu Gaysiri Dewal Sawa Laamu Yero Jam Koli Tengella, ɗo ƴibbe jeeɗiɗi ndarii, ndooki maayo, ndookanaani ñaamde e yarde, ndookani ko wuppooɓe e ceene, liirooɓe e ciibe, waawɓe ñallude ñaamaani, ɓe mbaawaa ñallude ƴakkaani goro, kaalaani pawka.

Omo anndi Soogoonde e Alaa-ñalaande. Omo anndi Boy mawndu e Boy tokosuru, beeli konuuji e ruggooji, beeli kure e gaawe. O majjaani Sammbammboo, beelal Haari-lewaa, Feel mawndu beeli, Maayel Tulel, Werowal, Ñigali, Beeɗaaga e kolaaɗe Galñaade, Nduufti, Njaaw e Ƴeewgal.

Golle

+  Tuggude e hitaande 1974 fayde e hitaande 1975 ko o biɗtoowo to laboratuwaar awooji Nuwaadibu.

+  Tuggude e hitaande 1976 haa e hitaande 1978 ko o mawɗo laboratuwaar awooji. Ko kanko kadi woni mawɗo gollorɗi fiiltiyankaagal e diƴƴiyankaagal to Nuwaadibu(chef du laboratoire des pêches et chef du Service océanographie et hydrologie de Nouadhibou).

+  Tuggude e hitaande 1978 haa e hitaande 1980 ko o jiiloowo catal ngenndi ngal wiɗtooji fiiltiyankooji e awooji to Nuwaadibu (directeur du Centre National de Recherches océanographiques et des Pêches à Nouadhibou).

+  Hakkunde hitaande 1980 e hitaande 1981 ko o diisnondirɗo jaagorgal awooji( conseiller du ministre des pêches).

+  Hakkunde hitaande 1981 fayde e hitaande 1986 ko kanko jogii njuɓɓudi, woni kadi jiiloowo kuuɓal gollorgal hakkunde Muritani e Dowlaaji Sowiyetik biyetengal Maussov(administrateur, directeur général de la Maussov)

+  Tuggude e hitaande 1986 haa e hitaande 2002, o waɗii e ngal daawal golle keewɗe. O wonii heen gollotooɗo e jaagorde awooji e faggudu geeciyankeeru, o woni heen kadi meer Waali Jantaŋ.

+  Tuggude e hitaande 2002 haa heɓi hitaande 2003, ko kanko woni jiiloowo kuuɓal kaggu-laaɗe Nuwaadibu.

+  Tuggude e lewru bowte 2003 haa e lewru juko hitaande 2005 ko o jaagorgal awooji e faggudu geeciyankeeru (Ministre des  Pêches et de l’Economie maritime).

+  Hakkunde hitaande 2005  e hitaande 2007, ko kanko woni meer Waali Jantaŋ

+  E lewru colte 2007, o toɗɗaa senaateer falnde Maqaama.

+  Tuggude e ñalnde 15 lewru seeɗto hitaande 2009 haa ñalnde 05 lewru juko hitaande 2009, ko kanko woni lomto-hooreejo e jappeere laamu. Ko kanko woni Ɓaleejo gadiiɗo jooɗaade e jappeere laamu ngam ɗowde leydi Muritani hay so tawii ko e lomtagol. Yontaaɓe ɓaleeɓe heewɓe ndañiino teddungal e laamuuji leydi ndii kono alaa e mumen jettinooɗo martaba mo Mbaare dañi oo so wonde hooreejo leydi.

+  Tuggude e hitaande 2007 nde Siidi Wul Sheek Abdallaahi toɗɗii mo haa ñalnde 11 lewru siilo hitaande 2013 nde o ruttii e joomiiko ndee, ko kanko woni président du Sénat.

Ɓesngu e Sehilaaɓe

Ɓesngu

Joom-suudu makko wiyetee ko Boongal Seynabu Sammba Sule. O dañi ko ɓiɗɗo gooto debbo ena wiyee Habii Mbaare Sammba Bakkaar, jooɗii ko to leydi Farayse.

Sehilaaɓe

Mbaare ko neɗɗo baawɗo cehilaagal, tabitɗo giɗgol saɗne. Ena teskaa ɓeeɗoo ko maayde tan seerndi ɓe:

–     Jah Hammadi Daabi
–     Aamadu Baykoro Ñaŋ
–     Moris Bensaa ( Maurice Benza)
–     Tuure Mammadu mo Jowol Sahre
–     Jagana Kaliilu

Tonngol

So tawii ko golle moƴƴe ngoni ndimaagu walla njibinta ɓinngu moƴƴaagu, mbiyen Mbaare Sammba Bakkaar faggiima geɗe ɗiɗi fof e nder sahaa mum. Hay so tawii won no o faamiraaka e dumunnaaji cakkitiiɗi ɗii, ittataa won ko o gollanii Waali Jantaŋ e diiwaan mum, leñol fulɓe e leydi Muritani e kuuɓal ko ɓooygol aduna waawaa momtude. Maa ngenndiyankaagal tesko gonal makko Nuwaadibu e golle maantiniiɗe ɗe o gollii kono kadi maa daartol won seede mo yeddotaako wonde o wonii meer dañɗo ko meeruuji ndañaani.  O wonii jaagorgal dañngal ko jaagorɗe meeɗaani dañde. O woni kadi senaateer dañɗo ko senateer meeɗaani dañde tawo e nder leydi ndii gila nde ndi diidaa, so jooɗaade e jappeere laamu, ɗowa leydi ndii.

Eɗen nelda duwaaw feewde e wuro Waali Jantaŋ e kuuɓal, denndaangal galleeji Deeniyankooɓe e Yaalalɓe Waali, Bedenki, Siñcaan, Padalal, Ganngel e Ɓoggel. Eɗen ndennda sunaare e Boongal Seynabu Sammba Sule, Habii Mbaare Sammba Bakkaar, Jeynaba Sammba Bakkaar, Sala Sammba Bakkaar e Sala Konko Bah. Eɗen nduwanoo Mammadu Tuure mo Gori Jowol e Aamadu Baykoro Ñaŋ mo Waali Jantaŋ. Eɗen kuutoroo ɗoo kadi ooɗoo fartaŋŋe ngam jaarde mo kanko Doktoor Aamadu Baykoro Ñaŋ e ballal makko teskinngal haa mbaaw-ɗen heɓde yoga e nguurndam ooɗoo gorko. En njejjitaani giɗo men Kajjata Demmba Konko Mammadu Konko Usmaan Bah walla mbiyen mo Kajjata Sala Sammba Bakkaar Siidi Konko Siree Sawa Laamu Yero Jam Koli Tengella, baɗɗo jokkondiral hakkunde men e Boongal Seynabu, ruttii kadi humpiti en geɗe keewɗe ɗe en ngalaano.

              Yaakaare

Ko mi majjiranooɗo, mboɗo yiiloo

Mi yiiliima, mi sunniima haa mi horitiima.

Ñalɗi e jammaaji, mboɗo miijoo

Mi miijiima, mi miijtiima haa mi doortiima.

Yitere yiyaani, nofru addaani

jiyɗo hollaani, nanɗo haalaani.

Faayre am mawni, woni e jaalɗaade

Sabu kaa ngonka nattuka faamnaade.

Won ko naati hannde e ngenndi am

Ko ɓuri mi doole, fooli semmbe am.

Rimɓe rostiiɓe, rusɓe gacce

Ballotooɓe koyeera, ena piya becce

Laatiima doombi, cokkiima e peñol

Heddii ena ŋera, ena ngutta ɗaɗi leñol.

Mboɗo wiya: Alla yoo ɗo yaakaare?

Haa too e Fuuta e kummbaare

Jaambaaro feeñi, ena wiyee Bah Mbaare

Salndu wuurndu, daraniindu ɓamtaare

Mbaabuur roofolɓe, keewɗo newaare

Ngenndiyanke caasɗo, mo jaɓaa yawaare.

Yelle Jeynaba e Sala, funeeɓe

Satigi mo woynaa miskineeɓe.

Gorko Waali, Gural Sule Buubu

Nafoore mehre, laatiinde suudu

Mbaare ɗuhi ɓesngu, waɗi e kisal

Haɓi e lohre, addi ɓural.

Njarat-mi ko Bah Mbaare tedduɗo

Bah Mbaare, mo tedduɓe cuɓii tedduɗo

Sagata cuusɗo, ƴoƴɗo, teyliiɗo

Daarorgal dariiɓe, dimo jeytiiɗo.

Gooto waawaa wonde Leñol

Kono ena waawi wonde yaakaare Leñol

Seydi Bah, a wonii yaakaare Leñol!

        Gelongal Fuuta 
Njaay Saydu Aamadu