Aadee heddoraa ko duuɓi 100 fat !

1
430

Aadee ko ko nattata woodde e winndere he. Alaa kombaaw-ɗen waɗde hankadi ngam falaade ɗuum. Hankadi ñaawaama ! No mbaaw-ɗen goongɗinirde kaaɗoo haala ? Jaaynde bayyinnde ɗum nde ko jaaynde ganndal heptinaande. Nde wiyetee ko Australian. Ko kayre bayyini haala ganndo gooto Ostralinaajo biyeteeɗo Frank Fenner, ceedtanaaɗo ganndal ko fayti e « ñifgol ciiri tagooje ». Omo jeyaa e «akaademi gannde» to Ostraali.

O heɓii njeenaaje keewɗe sabu wiɗtooji makko ; tee o wallifiima ko ina wona 100 winndannde ganndal siyaas. Omo yahra hannde e duuɓi 95. O heewaani haala. Ko o ganndo mawɗo ko fayti e « baylagol ciiri » (évolution), ganndal ngal o wiɗtiri e denndaangal mbaydiiji : gila e tolno ɓurɗo famɗude haa e ɓurɗo mawnude, e nder weeyo haa e taariindi.

E wiyde Fenner, ko en nattooɓe woodde sibu en keewii haa ɓurti. Ndeke kokeeweendi men jogori yooɓaade en. E wiyde Fedde Ngenndiije Dentuɗe maa limoore men yetto miliyaaruuji 6,9 ndeeɗoo hitaande. Ko ndiiɗoo keeweendi kam e« kuutoragol men ngaluuji tago » ngol yuɓɓaani, saabotoo majjugol aadee.

Batte gadane « sifaa nguurndam men » ko ɓeyadagol nguleeki weeyo : to ooɗoo fannu kadi Fenner moƴƴinaani jikke. E miijo makko, ɓeydagol nguleeki weeyo woni tawo koe fuɗɗoode mum, hay so tawii won ko puɗɗi-ɗen yiyde heen. O ɓeydi heen « Homo Sapiens ko ko majjata, ina gasa ɗoo e duuɓi 100. Ko noon kadi wonannde kullon keewkon. Tee hay huunde waawaa ɗum falaade hankadi. Mi yiɗaa haalde ɗum no feewi sibu won etotooɓe waylude geɗe ɗe ».

Wonannde Fenner, en mbaawaa daɗde ndeeɗoo fodoore : mbaaw-ɗen tan ko leeltinde huunde nde woorotaako.

Annduɓe heewɓe ina ngondi e makko e kaaɗoo haala, kono tan wonaa kamɓe fof calii wonde ko ɗum huunde nde waawaa duuñteede. Gooto e gollodiiɓe makko, biyeteeɗo Boyden, ɓuri moƴƴinde jikke. Oon wiyi « Ina gasa tawa ko Frank haali ko ina woodi, kono tan huunde e amen ina njaakorii maa aduna o faam ngonka ka, maa ɗum addan en waɗde mbayliigaaji katojinaaɗi haa njetto-ɗen ƴellitaare duumiinde. »

Fenner noon, ko e ngolɗoo konngol tan nanngtii « ko idii hannde ɓurnoo », « sukaaɓe tokosɓe yonta men hannde o kawroyta ko e aduna caɗtuɗo no feewi ».

Firo : Bookara Aamadu Bah

Ƴoogirde : slate.fr

YOWRE 1

  1. vataake

     

    Par kham (non vérifié), le sam, 09/11/2010 – 15:05.

    vattaake ummoraade tekrutt kham teddungal musidal nuunzal wonde ko halaa zohko paamon zum alaa fof to zum nyiivi ko goonga nguurndam men wayliima nguleeki heewii sanne wonande ve nganndaa holko sabii zuum ko mbozo wiya onko holto ngoonzi haala wozeeve ko fati ey tago leydi halaaka noon goodgol ngeno ceniizo oh sabu ve ngoonzinaani mo 

    vattaake ummoraade tekrutt kham teddungal musidal nuunzal wonde ko halaa zohko paamon zum alaa fof to zum nyiivi ko goonga nguurndam men wayliima nguleeki heewii sanne wonande ve nganndaa holko sabii zuum ko mbozo wiya onko holto ngoonzi haala wozeeve ko fati ey tago leydi halaaka noon goodgol ngeno ceniizo oh sabu ve ngoonzinaani mo 

Comments are closed.