Baawɗe Alla, booti, ko wiyetnoo « hoɗdiiɓe bonɓe », ina mbaawi wontude safaara keewɗo faayiida. Ko ɗum woni ko kippu annduɓe wiɗtooɓe, wonɓe to duɗal jaaɓi-haaɗtirde Nottingham to Angalteer, kabri ñalnde 6 settaambar 2010. Ɓe njiytii ko ina wona molekilaaji jeenay ceertuɗi e nder ngaanndi e ciirte (ciirtol) ɗaɗi-tino booti e teŋke.
Geɗe tookaaɗe wonande bakteriiji ɗe nganndu-ɗaa ina mbaawi hutoreede ngam haɓde e mborosaaji keewɗi dartaade antibiotikaaji gaadoraaɗi ɗi. E wiyde ɓeeɗoo wiɗtooɓe, ɗiiɗoo ciirti ina mbaawi warde ko ɓuri 90% e mborosaaji biyeteeɗi estaafilokok dooree (staphylocoques dorés, hono SARM) kam e Eshirishiya koli (E. coli) tawi alaa ko mbonni e ɓalndu neɗɗo. E ooɗoo sahaa, annduɓe ɓe ngoni ko e ƴeewde e nder laboratuwaar mum en ko heen geɗal kala e geɗe jiytaaɗe ɗe heerorii.
E miijo Simon Lee, gollotooɗo e duɗal gannde safaara jawdi to duɗal jaaɓi-haaɗtirde Biritaan, «ɗumɗoo ko huunde jooɗtoranoonde sibu koowooje nguuri ko e nokkuuji ɗi cenaaki, bonɗi e cellal, ɗo bakteriiji keewi no feewi. Ɗum noon alaa e sago ɓalli majje paggoo kaɓtorɗe mborosaaji taweteeɗi e ɗiin nokkuuji ». «E min njaakorii maa ɗii molekilaaji mballit haɓde e ñawbuuli ɗi SARM e E. Coli caabii, ɓeydotooɗi ñalnde kala mettude haɓde ». E miijo Simon Lee «yanti heen ɗiiɗoo antibiyotikaaji kesi maa mbaaw lomtaade safaruuji goodɗi ɗi, keewɗi nafoore kono jogiiɗi batte goɗɗe keewɗe ɗe njiɗaaka ».
(Le Monde) / firo : Bookara Aamadu Bah
Kelmeendi
- Molekil : Molécule, woni dental gabbe ɗiɗi ko famɗi fof, tawi ko dental dimtingal (électriquement neutre).
- Abbere : Atome (hawraama yo wiye atomere, so heewii wiyee atome
- Ciirtol / ciirti : tissu(s)
- Ɗaɗol tino : nerf
- Ɗaɗol ƴiiƴam mboɗejam : artère
- Ɗaɗol ƴiiƴam ɓalejam : veine
- Bakteriiji : Bactérie (kullel jogingel toɓɓere wootere)
- Toɓɓere : cellule (go’owel nguurndam)
