Wolde “Serval” (cewngel jaawle) : “Sawru gorle weñcitiima”

0
385

 

Gila e maayirɗe 2011, leydi Mali woni ko e tiimaandi mbonndi, tiimaandi maalde goomuuji innitortooɗi diine, jeeyooji dorog e tarafikaa en, wondude e fooɗaniiɓe jeytaare diwaan rewo Mali lollirɗo Asawaad. Ɗum fof noon, ina jeyaa ko saabii ɗum geɗe tati :

– Jiilgol laamu ngol fooƴtaaki e daawal ɗimmal laamagol Aamadu Tumaani Tuure, sabu ɓuri teskinde e ngaal daawal ko jeebagol laamu Mali keeri leydi mum, e burñitagol konu mum. Ko ɓuri teskinde ko hoohooɓe konu ɓee kala njiiɓiima haa boni e geɗe tarafik, e njeeygu dorog e tee, ɗum wonaa majjere ATT, omo tuumaa nii mbele kanko e hoore makko walla ɓalliiɓe mo (banndiraaɓe ɓadtiiɓe mo) naataani e ɗeen geɗe. Nii woni ko wonnoo faaro Mali (tiimtorgal demokaraasi e nder Afirik) wonti tan ko wutte jooɗɗo ɓoornaaɗo e ɓalndu wondundu e ñawu nguɗoowu.

– Pusgu leydi Libi e jangol Kaddaafi gonnooɗo mbootu mbaabnoongu denndaangal fusinooɓe e murtooji tuwareg en ɓennuɗi to Mali, e kitaale 1990-1995 e 2007-2009; sabu, e ɗiin sahaaji, ballal Kaddaafi walla Alaseri, wonnooɓe ndaartatnooɓe maslahaa hakkunde laamu Mali e murtuɓe tuwareg en, ko sakkude peeje tan no fitina ñifiri, kono wonaa safrude ko saabii ñawu nguu koo. Kaddaafi, e oon sahaa, nawi yoga e ɓurtuɓe tuwareg en haɓantenooɓe jeytaare rewo Mali, naattini ɗum en e konu mum, teeŋti noon e ceŋɗe deenooje mo. Yoga e ɓeen ngonti hoohooɓe  fedde lollirnde MNLA saabiinde ummingol fiyannde e maayirɗe 2011 ngam faltaade diwaan Asawaad oo.

– Pollugol laamu ATT e gardagol Kapiteen Sonogo e lewru marsa 2012. Ɗum ɗoon ne ko kaawis goɗɗo sabu yaakoranoo ko pollugol laamu ngu faanditaa heen ko yuɓɓitinde konu Maali ngam falaade goomuuji  ownooɓe ɓee (terorist en) e ɓurtuɓe MNLA wonɓe e mooɓde leydi Maali kala sabu ɓe keɓtii 2/3 (tataɓe ɗiɗ leydi ndi) e tee hay mbuubu ɗojjaani; ɓuri teskinde nii ko militeeruuji polluɗi laamu ATT ɗii ɓuri woƴde ɗum en ko fooɗondirde e siwil en laamu e nafooje gonɗe heen, ɗum ɓeydi ko feccude renndo Maali e gollotooɓe mum politigi.

Laamu ”jihaadi“ walla laamu ownooɓe ?

Cikku-ɗen ko nde innde ɓuri wonde sifaa maɓɓe sabu konngol “jihaadi” e nder hakkillaaji juulɓe ko daranaade haɓde e heeferɓe ngam naatnude ɗum e diine lislaam, ɗum ɗoon noon so won ɗoo fotnoo huccineede wonaa e nder leydi Maali, sabu hay so tawii tan ko goodal Tummbuktu ina hollira wonde diine e lislaam ko ɗoon tuddini e nder duuɓi jappondirɗi tawa nii en nduttaaki e jihaadi ndi Alhajji umar Taal umminnoo toon e teeminannde 18 jiidaani e gostondire galɗuɗe hakkunde leyɗeele aarabeeɓe e leydi Sudaan (Maali hannde) gila e jamanuuji gadiiɗi ɗum. Ummantooɓe jihaadi tuugnotaako e njeeygu dorog  e kala ko rewaani laawol walla diftagol jaambureeɓe ina ɗaɓɓira laamuuji mum en  kaalis.

Ko hedditii e hakkilaaji Malinaaɓe e nder laamu ownooɓe  nder lebbi sappo (10) tiimaandi maɓɓe ko juuɗe taƴaaɗe, rewɓe larbeteeɓe e mbeddaaji, kiiɗal sukaaɓe, kaɗgol yimɓe heɗaade jaaynirɗe kumpital (rajo e telewisiyoŋ), duppugol duttorɗe diine, kelgol genaale annduɓe e waliyaaɓe, tiɗɗugol kala geɗe pinal e wellitaare…. Maa wood naamnitiiɓe hol to MNLA woni sabu oon goomu tuwareg en adiiɓe umminde fiyannde ndee, innitortoo ko wonde demokarat en daraniiɓe jeytaare rewo Mali. Maa taw ko ɓuri “sasa yanii e woyndu” sabu ɓeen ina wayi no heɓtii ɗum en  ko “roondaade haayre, ɓoccitoo yana e koyɗe mum”, ɓe laatanii ownooɓe ɓee tan ko no ardotooɓe uddita laawol caggal ɗum mbiyee yoo njoño. Ɓeen ɓe ɓe udditani laawol ngadorii ko kamɓe, ndiiwi ɓe e nokkuuji ɗi ɓe njooɗinoo kala : Tummbuctu, Gaawo e Kidaal; Nii woni, Aqmii e wallidiiɓe mum, Ansaar diin , Mujao ekn.. kawi kanndii, tali Maali, gooto heen fof jogii tuddunde mum e nder leydi hee.

Mali wontii pecce ɗiɗi : rewo ina mooɓi gure ɓurɗe himmude e mum : Tummbuctu, Gaawo e Kidaal, worgo ko ina qiimee e 1/3 leydi Maali woni ko hedditii e tiimaandi Bamako tawi keerol hakkunde maɓɓe rewi ko dow wuro Moɓti e Sewaare tawi ko heerondiri ɓe timmaani teemedere 100 kilomeeteer. Ngaal cooynondiral juutii seeɗa kono nde wonde goomuuji ownooɓe paamii wonde keblagol CEDEAO wayi ko no “yaadu heende nii”, ko hedditii e laamu Mali e gardagol Sonogo won ko hiilnii ko wonaa kisal Maali, ɗi pelliti diwde “keerol nanndirangol” so etaade yaaɓande Sewaare, wuro ngo nganndu-ɗaa ko tuddunde larme Maali wonnoo etee, ko nokku jogiiɗo himme e kala golwole baawɗe ummaneede e ko fayi arde. Ko ɗum saabii pellitgol leydi Farayse naatde e hare ndee.

Ñalnde 11 saawiyee konu farayse ummoriingu e  tuddunde mum to leydi Caad ardii e beeyooje mum sompi kaɓirɗe mum e tuddunde koonunayaŋkoore Sewaaree, ummanii furtinde goomuuji ownooɓe sordinnooɓe e nder gure Tummbuktu, Gaawoo e Kidaal;  Ko ina tolnoo jooni e lebbi ɗiɗi ko e ndee hare wonaa, konu Farayse riiwii ɓe e nokkuuji ɗii kala e ballondiral e ko ɓuri laaɓtude konu Caad sabu nokkuuji ɓurɗi saɗtude ɗii ko wayi no Gaawo e Kidaal e tuddule ownooɓe lommbiiɗe e nder kaaƴe Tasaliit  e hayre “Adraar Iforaa en”, ko caadnaaɓe ngoni fedde baafal. E ñalawma hannde oo, konu Farayse waasii fotde soldateeɓe nayo e ofisiyee gooto (5), cadnaaɓe mboomoraama ko ina tolnoo e sappo e njoyo neɗɗo (15), arme Mali, e ko tinaa, ina foti waasde ko ɓadtii soldateeɓe capanɗe njeegomo (60). To bannge goomuuji ownooji ko waasi e yimɓe ɓurii teemedde njeegomo (600), kono jaayu ɓurɗo bonde mo ɓe ndañi ko maayde won e hoohooɓe maɓɓe ko wayi no Abuu Seyd, alserinaajo,  ina haalee suwaa tawo laaɓtude e biyeteeɗo Muktaar Bel Muktaar lollirɗo “Ɗokko” hay oon ne, ko alserinaajo. Ɓeeɗoo ɗiɗo ko e koyhoyi goomuuji ownooji njeyaa, ɓe ngadii hamminde tawo ko leydi maɓɓe Alaseri e kitaale 90, ɓe pelloyii hay Afganistaan, ko ɓe jagge tiiɗɗe e dillere winndere ownooɓe innitirtooɓe lislaam. Ko ɗum waɗi maayde ɓe, ko tolsere mawnde wonannde ndeen dillere.

Hannde, larme Farayse e Caad kanndiima diwaan rewo Maali oo kala, teeŋti noon e cordingel ownooɓe ɓee e nder kaaƴe “Adraar Iforaa en », sabu ko tawaa toon e kaɓirɗe e njogitaaje  hollirii  ko toon, ko tuddunde maɓɓe tigi. Kono kadi, laaɓii en wonde hare ndee joofaani tawo, sabu e oo sahaa, Goomuuji ownooji mbaɗti ko hare “betel” (guérilla), nde ɓe paami ngarmi-ngaraa waawata aaɓnaade hakkunde maɓɓe e maalde nde Farayse tafi ndee, ɓe carii e nokkuuji hee kala, teeŋti noon e saraaji Gaawo, ɓe ngunndo won e gure walla ɓe kuutoroo “njanguuji wartaare” (attentat suicide) saka kadi, e nder hakkillaji maɓɓe ko jihaadi ɓe pellata, ɗo gooto e maɓɓe maayi fof “ko aljanna fayi”. Ko ɗum ɓuri wonde hannde ngoƴa dowrowo wonande silooɓe politigi : So tuubakooɓe Farayse (hooreejo leydi maɓɓe hollitii wonde ɗoo maayirɗe lewru abiriil ko ɓe fuɗɗotooɓe hootde) njahii, hol gaddotooɗo kisal Maali?

Jooni woni e miijeede ko hol no Fedde Dowlaaji Dentuɗi (ONU) ɓamtirta golle ɗee, MISMA (fedde militeeruuji Afiriknaaɓe wonɓe hannde Maali) wonta e njiimaandi ONU, ina yaakoraa e oon sahaa maa ɓe ndañ jawdi no ɓe ngollorii mbele eɓe ndewindoo kisal Maali.

Hol ko addi Farayse Maali?

Ɗum roondiima haala keewka, sabu won wiyɓe wonde addi toon Farayse ko yiɗde tiimtude Maali laawol goɗngol ngam naftoraade ngaluuji ɗaminoyaaɗi toon ko fayi arde (peteroŋ, iraniyum ekn…), kono kadi won yiyruɓe ɗum e yeeso diine, wonde ko heeferɓe naatti e diwaan oo, won nii hoohooɓe diine e nder Moritani mbayyinii miijo (fatwa) wonde kala jaɓɗo walla ballitɗo Farayse e wolde he ko “goofɗo Alla”.

Kono ko ɓuri heewde e dowlaaji e yimɓe, miijo mum en ko waɗi koo, ko huunde moƴƴere sabu so Farayse araano, ownooɓe ɓee maa njettoytono Bamako, tawde woni larmeeji Afiriknaaɓe ndoŋkaama yoo nootito, etee, e oon sahaa, ɓe mettat yaltinde leydi ndii.  Ngoon miijo holliti ko bonannde ownugol hakkillaaji e nder aduna oo, ɗo tolnii ɗoo, teeŋti noon so tawii anniyaaji maɓɓe; e ko teskaa, ko eggude e won e nokkuuji (Afganistan, Somali, Yemen…) ngam sompude tuddunde hesere e nder diwaan saahal oo, sabu ko e oon nokku ɓe ɓurata jogaade wellitaare to bannge nokkuuji mogginorɗi. Maali ne, ko leydi ndimɗanndi hoore mum, ina jogii hakke eeraade kala mo yiɗi ngam arde faabaade ɗum,  won koohoowo politigi gooto moritaninaajo wii “joolotooɗo e maayo  faltotaako juuɗe ɗe weeɗetee ngam faabaade ɗum”. Ko waawi heen wonde kala, ko ɓurnoo himmude koo, ko hol no Maali heɓtirta leydi mum, ɗum ne dañaama, hol ko Farayse waɗiri ɗum, ina gasa tawa wonaa njurum ndeeraagu mehu, walla  giɗli maɓɓe  e malinaaɓe. Eɗen njenana tan ko yiɗde tawo danndude hoore mum e nafooje mum, sabu so eɗen teskii, ɗii duuɓi kala, yoga e difteteeɓe ina ɗaɓɓiree kaalis ko Faraysenaaɓe so wonii ɗoon e Maali walla Niseer ekn… ɗum fof kadi, ina telɓini golle sosiyeteeji maɓɓe gonɗi e oon diwaan, ko ɗum waɗi eɗen mbaawi wiyde tan, ko yiɗde maalinaaɓe tawtawtondiri e nafoore Faraysenaaɓe.

Ɓesngu Maali kam hollirii weltaare mum e faabuya Faraysenaaɓe tawde wonii hannde eɓe ne ceppa, eɓe njima Farayse e laamɗo mum, eɓe ciŋkiri mbeddaaji maɓɓe e geɗe maɓɓe kala ciiri leydi Farayse, hay Idiriis Debi laamɗo Cad fuɗɗiima heƴde heen.

Ngonka politigi Maali hannde

So tawii won e peeje ownooɓe hakkillaji ko diftaade yimɓe ina ɗaɓɓira laamuuji mum en kaalisaaji, to Maali ko goomuyel militeer en, e gardagol Kapiteen Sonogo diftii geɗal politigi ko wonaa ko mum en, parlini e gollotooɓe politigi jiiɗe mum en daɓɓe : huutoraade joɗnde mum e laamu ngam ɗaɓɓude teddineede   e heɓde nafooje dañeteeɗe e laamu. Hannde, oo alaa ko woni haaju Sonogo so wonaa ɗaɓɓude palaas toowɗo, njoɓdi keewndi e lorde kala moo welaaka diine mum (jaaynooɓe, laamɓe ekn..), ko wonnoo sabaabu pollugol makko laamu ATT o yejjitii ɗum : o woƴaaka haɓoyde e ownooɓe, saka moƴƴitinde ngonka konu Maali, o wontani ɓesngu maali ko “ƴiyal palingal e goddol”.

Ko woni ngoƴa hannde ko hol no Mali ruttortoo e demokarasii so tawii jam e kisal dañtaama e leydi hee. E nder kappanɗe laamu Jonkunndaa Tarawore, ɓe nganniyii yuɓɓinde wooteeji ko ɗoo e lewru suliyee 2013, kono hay gooto goongɗinaani ɗum tawo, sabu gaggaaji keewɗi inan ɗoon tawo : darnde bonnoore Sonogo e goomuyel mum militeer en, kisal timmungal dañaaka tawo e fawaade haa hannde e caɗeele kawreteeɗe e piyanɗe ownooɓe sahaa e sahaa kala, hol darnde MNLA e ko fayi arde hay so tawii ɓe nattii fooɗanaade jeytaare diwaan Asawaad oo. Ɗum fof yanti heen kadi ko eggugol hoolaare hakkunde won ɗiin leƴƴi, teeŋti noon e ooɗo sahaa ɗo eeraali keewɗi kollitta wonde larme Mali inan golla golle kaantare feewde e leƴƴi tuwareg en, aarabeeɓe e fulɓe sabu tuumde ɗum en wonde mballitiino ownooɓe. Laamɗo Farayse noon wiyi ko e “ lewru suliyee 2013, maa wooteeji mbaɗ, etee ɓe ngalanaa ɗum ɓerɗe ɗiɗi”, en ngannda noon hol to o fawi ɗum, mbele nii eɗum woodani mo. Hakkunde MNLA e laamu Farayse noon won ko laaɓtaani tawo, wayi ko no haa jooni, won yaakaare ɓe njogii e fedde ndee, no Sarkosii e Abdul Ajiiju ɗaminorinoo nii, wonde eɓe mbaawi wonande ɗum en heɗɗaawo e ownooɓe ɓee, ko laataaki e dumunna ɓennuɗo oo. Faraysenaaɓe njaɓaani larme Maali yettoo diwaan Asawaad oo, hulde hoto ɓe mbaddude e yimɓe MNLA, kono, hol no ndimaagu leydi Maali timmirta tawa ɓe njettotaako e nder keeri maɓɓe kala.

Ko goonga, hannde, leydi Maali heɓtii ndimaagu e nder keeri leydi mum, kono ina heddorii ngoƴa dowrowo, ɗum woni hol no jam e kisal ngartirta e nder renndo he? Ɗum ɗaɓɓi ko ɓesngu Maali kala, denndaangal gollotooɓe mum politigi, pelle renndo, juɓɓule diine ekn… ndartoo ndenndina peeje mum en e peelelaagal mum en, mbele ina pera laabi kesi, laabi kaaldigal e nanndiral ngam mahtaade leydi ndii e dow demokarasii e ƴellitaare ko aldaa e ɗawre hay gooto. Woodani hoɗdiiɓe e heediiɓe maɓɓe ko wallitde mbele ɗum ina laatoo, teeŋti noon e Moritani.

————————————–

Wolde “Serval” (culuyel  walla cewngel jaawle)   : “Sawru gorle weñcitiima”

Culuyel : Barogel ladde taweteengel  e jeereende saahel, ɓuri ullundu yettaaki boy ina sonnga, ɓanndu ina abbitii e wutte ngatam, ina gasa ko ko keewɗen innirde e nder won diwanuuji e nder renndo fulɓe:  culuyel walla cewngel jaawle.

Larme farayse tolniima e nder wolde maali he e ujunaaje nayo neɗɗo 4 000, e nder haala hooreejo leydi maɓɓe, “maa ɓe ustu soldateeɓe ɓe haa heddito ujunere wootere 1 000 ɗoo e maayirɗe hitaande nde”, soldateeɓe afiriknaaɓe keɓɓitoo  o jokki noon e wi’de kono “min ngoɗataa”, ɗum firti ko tuddunde maɓɓe nan ɗo cad ɗo.

Konuuji Afirik ɗii, gaagaa Cad, kolliri  keɓanaaki hare nde, CEDEAO fedde fotnoonde  huufde golle ɗe fof alaa ko waɗi tawo sabu ŋakkireede kaalis e kaɓirɗe.

Gelaajo