Jooni natten winndirde juuɗe

0
348

 

Haa hannde ɗum toɗɗii ko ɗemɗe e masiŋaaji. Haa e ñalawma hannde oo, so neɗɗo yiɗii winndude huunde maa winndira junngo mum walla tappa e masiŋ, nde winndannde mum feeña. Ngolɗoo laawol kadi taaɓal baɗangal ngal, ko Google waɗi ɗum. Taaɓal baɗangal ngal ko masiŋaaji na « mbaɗta faamde haala, mbinnda ko paami koo ». Ɗum woni ko anndiraa « karallaagal keptingol daaɗe », walla mbiyen kadi « karallaagal keptingol sawta » …

Winndannde bayyinnde ɗum ndee ko nii fuɗɗorii : « So tawii oɗon njogii telefoŋ Android (mo Google yeeyata oo), mbaɗiree nii : so ekraa jaɓɓorɗo oo feeñii, ɓoɗɗee e natel mikroo ngel, caggal ɗum mbiyon « no foti angströms woni e miles ? ». Haaldu no ngoowno-ɗaa haaldirde, tawa a leeltikinaaki walla a ƴagginaani haala maa, « angström ». So tawii seŋorde maa internet ina moƴƴi, ina yaawi kadi, wonataa leƴƴannde, telefoŋ maa ina foti faamde naamnal maa, winnda jaabtawol ngolɗoo : 1 609 344 X 1013. »

« Ɗumɗoo ina marsa wonande naamnde kala. Yeru, naamndo-ɗee « No foti 10 laabi 10 so feccaama e miliyaaruuji 5 wonata » : Telefoŋ maa waɗat hiisa oo. Hay sinno naamndi-ɗaa mo ko laawol pot-ɗaa rewde fayde won oon nokku (wonande gure leyɗe mawɗe ekn …e ooɗoo sahaa) walla a rokkii mo adrees nokku … maa telefoŋ maa nat kartal, diida heen bolol pot-ɗaa rewde, e hol no potataa yahrude toon !!!

Huunde ndee ina marsa e ɗemɗe goɗɗe ko wonaa Engele tan. Topirde Android firoore ndee (e nde woodi kadi e iphone) waɗtat Engele ɗe e Farayse kaaleteeɗo (ina waawi wonde ɗemɗe goɗɗe) ; telefoŋ oo kadi ina waɗi « cuɓal yeewtere » gaddanoowal, e yeru, kaaloowo Engele kuccitɗo e carwo (masiŋ carwoowo) to Farayse waawde nantinaneede e Engele ko haaletee e Farayse. Tengital ngal kadi, aɗa waawi fidde (fido) Android iimeeluuji maa e binndanɗe maa, o winndan maa ɗum haa laaɓta.

Kala enndunooɗo topirde « keptingol daande » ina waawi waasde softande jarribaade ko haalaa koo. Sibu ndeen, maa neɗɗo haalda no masiŋ haaldata nii, tee juume binndol ina keewi no feewi, haa ko ngañtaa, pellitaa tappanaa hoore maa winndannde maa. Kono hannde, topirɗe keptinooje daaɗe njahrii yeeso no feewi : hannde, kaaldataa tan ko no kaalirtuno-ɗaa, masiŋ oo winnditano maa.

Topirde Google ndee noon huutortoo ko denndaangal gannde mooftaaɗe e nder Google, carwooji doolnuɗi njuurnitoo haala maa ngam faamde ɗum. Ina yaawi no feewi, tee ɗo ngon-ɗaa kala aɗa waawi ɗum huutoraade, tee eɗum yuumti sanne. Kaaldataa tan ko no ngoowruno-ɗaa (so aɗa yiɗi waɗde heen poofirɗe noon, maa mbiyaa mo ‘piccal’ walla ‘toɓɓere’, nde o waɗa heen piccal walla toɓɓere)… Hol ko addani gollirgel ‘keptingol daaɗe Android yuumtirde nii’ ? Ko sabu keewal keɓe mooftaaɗe e Google. Topirde « keptingol daaɗe » jeyaa ko e porogaramuuji (topirɗe) « ƴoƴre tafaande » Google (ɗeya ko kuutorɗe firo walla njiylawu nate) juumtuɗe sanne. Wonande « keptingol daaɗe » ngol noon, ko daaɗe keewɗe ƴettaa, mooftaa e carwooji Google. So tawii a meeɗiino haalirde gootal e kuutorɗe Google, ina gasa tawa daande maa ina sawtawol maa ina maraa (mooftaa) e carwooji Google. Ko sabu Google mooftude daande maa, e daaɗe goɗɗe, addani topirɗe mum waawde heptinde daande am e faamde ko kaalat-mi koo.

Ko miliyaaruuji miliyaaruuji daande ƴettaa, mooftaa e masiŋaaji Google. Daaɗe maraaɗe ɗee, ngalaa joomiraaɓe ; ɗum firti ko hay so daande neɗɗo ƴettaama, innde mum walla kala ko ina heptiniree waɗdetaake heen. So wonaano ɗeeɗoo daaɗe ceertuɗe, ina gasa tawa ooɗoo fannu « keptingol daaɗe » waawataa aamnaade.

E wiyde Mike Cohen, gardaniiiɗo Google ooɗoo fannu ganndal, « e nder kitaale 70 ko goomuuji ɗiɗi ɗi itindirtaano ngoodnoo, so ɗemɗiyankooɓe e annduɓe Informatik. Idanɓe ɓee ina njenanoo wonde denndaangal sawtaaji ɗemɗe ina mbaawi sileede mbaɗtee doosɗe informatik. E miijo maɓɓe, alaa ko foti waɗeede so wonaa heɗaade daaɗe keewɗe, sunnoo ɗe. Caggal nde ɗe cilaa, ɗe mooftaa e faawru, kala ordinateer maa waaw heptinde kala sawta nani, tawa alaa ko waɗi so wonaa yiylaade hono makko e nder faawru sawtaaji ɗii.

Kono ina ɓooya tan, goomuuji ɗiɗi ɗii ina ɓeydoo ɓallondirde. Peeje keptinirɗe daaɗe hannde ɗee, tuugii ko ganndal luggal ɗemɗiyankooɓe e annduɓe informatik. Kono tan, wattindiiɓe ɓee ina kawra e caɗeele mawɗe : sawtooji neɗɗo ina keewi no feewi ; ko ɗum tagi ɗi mbaawaa siforeede doosɗe ɗemɗiyankaagal laaɓtuɗe. Yeruuji kollitooji ɗeen caɗeele ina limtilimtini. Yeru, e ɗemngal Engele, yimɓe heewɓe cikkata ko ‘a’ gonɗo e kelme ‘map’, ‘tap’ e ‘cat’ jogii ko njanngiin gooto, tawi noon omo seerti. (…) Ƴeewaa noon hol no ɗum jogori siforaade so tawii a ƴettii denndaangal kelme denndaangal ɗemɗe winndere ndee, ceerungal hakkunde sawtooji ɗii hay gooto waawaa ɗum millude. Ndeke ɗum waawaa golloreede doosɗe. Feere wootere woodnde ko marde daaɗe keewɗe ɗe ordinateeruuji mbiyatee yo njerondir e ko nanata koo ngam faamde ɗum.

Hol no ɗiin konngi fof keɓortoo ?

E wiyde Mike Cohen, saɗre adannde keptingol sawta ko dañde faawru konnguɗi, woni keɓe. Tan, haa Google ari, addori yiylorde mum. Yiylorde Google alaa ɗo naatataa, alaa ɗo yettotaako. Ko ɗum tagi, nde waawii renndinnde keɓe ɗe keeweendi mum en ɓurti kala ko neɗɗo waawi miijaade : ko ɗum wonnoo caɗeele ; ndeke hankadi caɗeele keptingol daaɗe ñawndaama. Njiylawu e haala ina njogii ɗo nanndi haa heewi.Ngam faamde ko neɗɗo haali, Google yondintaako tan e yerondirde e sawtaaji moofti ɗii, alaa. Ma o ƴeewa kadi konngi ɗii to bannge njiylawu (no foti laabi yimɓe njiylotoo ɗum en ekn …). Yeru ko a wiyii « Paris », neɗɗo ina waawi faamrude ɗum « pas ri » (woni jalaani, e Farayse). Kono Google ina faama njiɗ-ɗaa wiyde ko wuro Paris ngoo, sibu oya faamamuya heewaani yiyleede e nder internet.

Tuugnorgal Google keptingol daaɗe renndini ko miliyaaruuji keewɗi taƴetine binndanɗe e dille. E wiyde Mike Cohen, ko « hedde 70 hitaande porseseer » ciynata huunde e tuugnorgal ngal. « Ruulde » porseseruuji Google ɗii ina waawi waɗde golle ɗee kala e nder hitaande wootere. (…).

O joofniri, kanko Mike Cohen gardiiɗo tuugnorgal keptingol daaɗe ngal Google oo : « min njiɗi ko gollirgel keptinirgel daaɗe ngel waɗta huutoreede e nokkuuji hee fof, e kaɓirɗe hee fof. Ko mbaaw-ɗon huutoraade kala, ko njiɗ-ɗaa gollirde telefoŋ maa kala, min njiɗi ko tawa aɗa waawa haaldude e makko. »

Ƴoogirde : Farhad Manjoo

Firo Bookara Aamadu Bah

________________________

 

Tesko : Ko sabu kimmugol ndeeɗoo winndannde addani en etaade firde ɗum. Ina gasa noon wooda heen geɗe « mettuɗe faamde » nde tawnoo ko geɗe joopiiɗe karallaagal ɓurngal seeɓde. Kono tan hay sinno ko e Farayse, ko noon faamamuya mum saɗtirta, alaa e sago taroowo o, yiyloo firo won ɗeen kelme kuutoraaɗe … Ko ɗum waɗi en nii fentude kelme kese e nder firo hee, nde tawnoo ko kelme ɗe cuwaa tawo saraade hay e nder ɗemɗe mawɗe ɗee (yeru hitaande porseseer). Ina jeyaa e ko addani en reerɗude e firde geɗe bayɗe nii, yiɗde hollude nafoore wonnde e naatnude geɗe men, haa arti noon e ɗemɗe men, gila e binndol haa e haala, e nder Google (walla e Yahoo … ??), sabu men yenaneede maa ɗum addan ɗemɗe men (e geɗe men goɗɗe …) saraade ko yaawi : ko sodorde. Ko yiɗde wiyde tan, hannde, alaa fof ko ɓuri « internet » e won ɗee gollorɗe bayɗe no « Google » himmande ɗemɗe men. Ko fartaŋŋe « janɗo » e men mo en potaani welsindaade so en njiɗaa heedde laawi ɗoo e duuɓi garooji. So en mbaɗii ɗeen golle, ina gasa ɗemɗe men ƴellitoo ko yaawi, so en mbelsindiima, en mbaɗaani ɗeen golle, ina gasa ɗemɗe men maaya, majja menndeŋ, sibu, weleede e metteede, nguurndam aadee en ko e karallaagal kesal jogori tuugaade e « janngo ɓadiiɗo » garoowo o.

—————————-

Kelmeendi

  1. Porseseer : processeur
  2. Ruulde porseseeruuji : muage de processeurs
  3. Hitaande porseseer : ko porseseer gollotoo e nder hitaande. 70 hitaande porseseer : gollal porseseer e nder duuɓi 70, walla golle 70 porseseer e nder hitaande wootere.
  4. cuɓal yeewtere : mode discussion
  5. ƴoƴre tafaande : intelligence artificielle
  6. yiylorde : moteur de recherche

Bookara Aamadu Bah (Ƴoogirde : Slate.fr)