Nafisatu e DSK : seeɗa ina bonna ko heewi

0
1689

Gila biyeteeɗo Nafisatu Jallo kalmii gooto e hoohooɓe leydi Farayse, hono Dominik Estoros Kan, gonnooɗo kadi hooreejo Fedde wiyeteende FMI (Booñ Winndereejo kopporeeje), en njaɓaani haalde heen huunde. Hay so tawii noon, e nder, eɗen ngondi e Nafisatu, sabu yaakoraade ko tooñaaɗo, sabu mum kadi wonde debbo pullo, fulɓe anndiraaɓe heewde gacce e hulde koyeera, eɗen cikkunoo kadi, ina gasa tawa tuubaako oo ko tuufaaɗo.

Gila biyeteeɗo Nafisatu Jallo kalmii gooto e hoohooɓe leydi Farayse, hono Dominik Estoros Kan, gonnooɗo kadi hooreejo Fedde wiyeteende FMI (Booñ Winndereejo kopporeeje), en njaɓaani haalde heen huunde. Hay so tawii noon, e nder, eɗen ngondi e Nafisatu, sabu yaakoraade ko tooñaaɗo, sabu mum kadi wonde debbo pullo, fulɓe anndiraaɓe heewde gacce e hulde koyeera, eɗen cikkunoo kadi, ina gasa tawa tuubaako oo ko tuufaaɗo.

Ko ndeen guumu-gamalde, haɗnoo en haalde. Kono hannde, en pellitii, sabu men anndude hankadi, Nafisatu alaa ko dañi e ko waɗi koo, so wonaa wirtaade. Sibu ko kewi koo kadi, ko addani ñaawoore New York yahrude caggal, ko geɗe ɗe pot-ɗen anndude, ɗe pot-ɗen reentoraade e nguurndam men.

Ciftinen ko kewnoo koo e no geɗe ɗee njahrunoo

Ɗum fuɗɗii ko ñalnde 14 mee, caggal nde debbo peewnoowo cuuɗi otel wullitii wonde gorko gooto yanii e mum. Ine wiyee wonde, nde o haalata ɗum ndee, hay gooto sikkitaaki mo, hakke no jaŋtawol makko ngol wayi nanndude e goonga. Kadi, hay so a yiyii mo tan, mbiyataa ko o neɗɗo juulɗo, mo a haandintaa e fenaande. Kadi, ɓe o gollodtoo ɓee fof nganndiraani mo caaysagaal. Yanti heen kadi, omo jogii dalillaaji memotooɗi. Halfinaaɓe kisal otel oo, tawii e ɓale e peroŋ suudu Dominik wonnoo nduu, kañtudi muuɗum. Ɗum noon, denndaangal geɗe gaddaanooɗe ñaawooɓe ɓe goongɗinde haala makko, e hiisde e nanngal gorko oo. Sibu, ɗoon e ɗoon, juuɗe makko mbaɗaa e geƴƴelle, fotooɓe ngari, portili mo, nate makko alaa ɗo kollitaaka e winndere hee, omo turi geenol, omo surwi, alla e gacce walla mette, ellee barɗo hoore. Haa ko won e jaayɗe e hoohooɓe Farayse ngoni e wiyde, « Ameriknaaɓe ina ɓurti golle », tee, « ellee ñaawoore ko ko jaalɗini bonannde ndee e hoore Dominik ». Enen fof ɗum ɓuri haawde, nde tawnoo en ngoowaani yiyde kiliifa potɗo nii, ina weejniree nii, yeeso aduna fof : ɗumɗoo ma a taw, ɓee ñaawooɓe ko yenanaaɓe ko debbo oo haali koo, ko goonga mo firtotaako.

Kono, eɗen keewi wiyde « tuubakooɓe ko saaysayeeɓe ». Ndeke ɗum haɗaani ɓe wiɗtude, wiñde hanki e hannde oo debbo, yiylaade goonga, walla anndude jikku mum. Anndude mbele konngol makko ina foti huutoreede walla alaa. Lewru caggal ɗuum, ñalnde 1 sulyee 2011, ɓe mbiyi ɓe tawii jaraani ko ɓe njokka hiisde e oo gorko, sibu debbo oo, meeɗii fende. Nii woni ɓe koybini nanngal makko, o natti reeneede, o tottitaa njuknaari makko.

Ko idii fof, ɓe nduttitii ko e anndude no Nafisatu ardi e leydi Amerik, haa wonti Ameriknaajo e hitaande 2004. Nde o ɗaɓɓata ɗuum ndee, dalillaaji ɗi o rokki, ko wiyde wonde ko o jiyletenooɗo, o nannganooma, o fiyaa, o dummbaa to leydi makko, hono Gine. Caggal nde Dominik nanngaa ndee, nde o naamnaa no o wuurdunoo Gine, o haali ko jiidaa e ko o haalnoo e ɗaɓɓaande o waɗnoo ndeen ndee. Tee o heptinii wonde ko o haalnoo ndeen koo, woodaano.

Geɗel ɗiɗmel ngel, ɓe tawi ko e hiisaaji lempoo o fotnoo yoɓde, omo waɗi heen ɓiyngel sehil makko. Nde o ɗaɓɓata hoɗorɗe ndee kadi, o hollitaani dañal makko fof.

Geɗel tataɓel ngel, ko Nafisatu noddiino e telefoŋ gooto e sehilaaɓe mum. Kono, nde tawnoo oon sehil ko neɗɗo cokraaɗo tawreede fotde 190 kiloo marijuwaana (dorog), yeewtere maɓɓe nanngaa. Omo wiya oon, e fulfulde « Hoto hul, oo gorko ina heewi jawdi, miɗo anndi ko mbaɗat-mi ».

Haa hannde kadi, e wiyde jaaynde « New York Times », wiɗtooɓe ɓee njiyii e binndi konte makko banke, ujunnaaje dolaar keewɗe na naati konte makko to Arizona, Géorgie, New York e Pennsylvanie. Tee ko kaalis ɗoreet-ɗoreet wersaa heen e cili keewɗi, fotde 100 000 dolaar… heen gootol ummorii ko e sehil makko nanngiraaɗo dorog oo. Ɗuum addanii mo sikkiteede no feewi, sibu o wiyiino ɓe wonde o alaa dañirgal goɗngal ngal jiidaa e golle makko e otel hee.

Haaɗaani ɗoon tan : o wiyiino kadi wonde gorko meeɗiino yande e makko to leydi Gine too, tawi woodaani. Tee jaŋtawol makko e ɗiiɗoo cili fof, ina ɗeɓi nanndude e goonga, sibu o wonata ko e woyde, haa ko hay gooto sikkittaako ko o haalata koo. Ɗum noon, ɓayri o meeɗii wiyde o yanaama, tawi ko fenaande, ndeke ngolɗoo ne, hay so tawii ko seedtotoo ɗum ina woodi, hay gooto goongɗintaa. Walla kam, ina naatna sikke.

Ko noon kadi hollitiraa o waylii haala hakkunde makko e Dominik. Ɗo idan ɗoo o wiynoo, ko caggal nde oon yani e makko, o yaltu o darii boowal haa mawɗo makko tawi mo ɗoon. Caggal ɗuum ɓe mbiyi o wiyii wonde, caggal nde oon yani e makko to suudu 2806 too, « o yaltu, o fayi suudu woɗndu, o fitti ɗum, o ruttitii 2806 ngam fittude ɗum, hade makko haalande mawɗo makko ko kewi koo ». Ɗoon ne kadi, wiɗtooɓe ɓee kuutorii ko coktirgal makko sulɗewal, ngam anndude hol suudu o naati, e hol ndeen. Tee, toon to Amerik, moyde goonga yeeso ɓee ñaawooɓe, jaggiraa ko no warhoore nii.  

Yanti e ɗuum, o wiyiino ɓe wonde, o jogii ko telefoŋ gooto. Kono jaaynde New York Times wiyii ɓe tawii e makko kaayitaaji kollitooji o huutoriima pelle telefoŋ joy. Ɓataake 30 suwee peeñninɗo denndaangal ɗee geɗe, wiyi kadi o moyii gonnga laabi goɗɗi keewɗi ko fayti e iwdi makko e ɗo o rewdaa haa ɗoo, ko fayti kadi e ko kewi jooni koo, kam e jotondire makko.

Nafisatu fof e moyde goonga, ñaawooɓe ɓee ina njenanaa geɗel : won ko kewi hakkunde Nafisatu e Dominik. Seede mum ina woodi, yeddotaako. Heddii ko anndude mbele Nafisatu ko porsaaɗo walla ? Ɗum fof e wayde noon, werlaade neɗɗo e kasoo e fawaade e haala neɗɗo meeɗɗo moyde goonga e cili keewɗi, mbar ko nuunɗal ? Enen juulɓe kadi eɗen nganndi no sariya Lislaam saɗtiniri dallingol geɗe bayɗe nii.

Tawti ɗee geɗe fof, enen e koye  men en ndonkii faamde, no neɗɗo mo welaaka huunde, jogiiɗo hunuko e juuɗe, yanirtee tawa wullaani, ŋataani ŋaaccaani, seekaani comci janɗo e mum oo, walla woppaani e mum hay aanoode wootere …

E ooɗoo sahaa, aalaa ko mbiyaten so wonaa « seeɗa ina waawi bonnude ko heewi » : fenaande « tokosere » ina waawi ittude neɗɗaagu haa laaɓa. Ɗum noon, reentaade ɗum ko huunde moƴƴere. Geɗel goɗngel na heen kadi : e yonta hannde oo, kala ko neɗɗo ina waɗa yo reento, sibu karallaagal yettiima e nokku ɗo telefoŋ maa, coktirɗe maa, faktiiraaji maa, ɗaɓɓaaɗe mbaɗno-ɗaa, konte maa banke, oto njolno-ɗaa, … fof ina waawi huutoreede ngam hoolkisaade ko njahataa, ko kaalataa e ko mbaɗataa. Ɗuum ko wonande yejjitooɓe wonde Alla kam humpaaka ko njahata koo. Neɗɗo yenanee kadi « ko goonga tan woni ko wattinta », « fennaande jogii tan ko koykon ko ƴeɓiri, kono alaa dote ko jooɗorii ».

Bookara A. Bah