WELTAARE E PINAL « JOLOL-BURGU »

0
461

En mbiyii ko Konsa wonnoo laamorgo Ururɓe-Duude gila e yonta Diina mo Seeku Aamadu tuggude e kitaale 1818. Hitaande fof Konsa ina yuɓɓina « Jolol-Burgu » nder tuugnorgal laaɓtungal.

Konsa yuɓɓinta « Jolol-Burgu 2008 » ko e darorɗe Saawiyee 2009, ɗum laatoo jolol 190ɓiiwol. Ngol yuɓɓintee ko e yeeso teddungal Jaggal dowla Mali kalfinaangal Pinal e Neho jawdi. Ina yaakoraa maa ɗum wallit ɓamtaare « weeyo pinal Ƴaaral e Degal » nder Kofol Maayo Niijeer. « Jolol-Burgu 2008 » fuɗɗiima gila e lewru nofammbar 2008 to Jaafaraaɓe, ngal gasata ko e lewru Abiriil 2009 to wuro Jalluɓe. Ngal Konsa ngal waɗata ko nyalnde 06 Saawiyee 2009, nyalawma oo kala (ƴeewee alluwal les ɗoon ngal).

Jeloode daartol e pinal Konsa ina woodi « pulareeje » ɗe Burgu huutortoo ngam siftinde e teeŋtinde ngal pinal e ngol daartol. Ina heen :

– «Saafi lamndi ƴela sakora Konsa won kosam » (= lamndaade so luumo Konsa ina waɗi kosam, jeyaa ko e kaaɗi).

– « Konsa Hammadun Yaayaa, pural burguuji moƴƴere naatooɓe » (= Konsa wuro Hammadun Yaayaa, cuuɗi puri moƴƴere naatooɓe).

Jeloode Konsa ina soomi kadi geɗe goɗɗe hono ɗee jeeɗiɗi garooje :

 Konsa woni laamorgo daartol Ururɓe-Duude gila e yonta Diina (1818-18480). 12 Arɗo ngardiima joli ɓennuɗi ɗi. Leydi Ururɓe-Duude lommbii ko hakkunde Takutula (keerol Kunaari), e Guraw (weendu Debo). Laamu kolonyaal nde ari, waylii, e 1940, wertaango leydi Ururɓe-Duude, artiri ɗum e wertaango hakkunde Sendege-Wajooɓe e Sendege-Wuro-Buulo, laamorgo waɗtaa Sendege-Wuro-Buulo.

 Gooto e jumaaji ɓurɗi ɓooyde woni ko Konsa. Mahi mo ko Seeku Aamadu, o feewnitaa e hitaande 1980 (ƴeewee natal jumaa o).

 « Harima » mo Diina lelnunoo e hitaande 1818 tawatee ko e leydi Konsa. Ko kam woni ɗo Diina adii waylude ngonka leydi, ɗo jawdi waawata durde e ɗo gese mbaawata remeede.

« Hariima » ko « lesɗe duro » keeriiɗe ɗo nayi ɓesɗi ndurata. E fuɗɗoode ko 5 ɗe ngonnoo. Ko Seeku Aamadu rokkunoo ɗe Seernaaɓe wuraŋkooɓe ngam ɓe mbaawa jogaade hattan nyaawooje nder gure maɓɓe e diiwanuuji maɓɓe. Ko hono noon kadi wonande Seernaaɓe daraniiɓe jaŋde Quraana (duɗe to Wuro-Alfaaka, to Wuro-Moodi, to Kakanya). Caggal ɗuum “harimaaji” 2 njanti heen, dokkaaɗi galleeji ɗe mbiyaa “Jowro” (jeyi “joowre”), ɗiya ko “beytel”, ɗii ndokkaa ko roŋkitɓe ɓe mbaawanaa ko’e mum en. Ko ɗii “harimaaji” tati ngoodi haa e oo yonta mo ngon-ɗen : hariima ɓesɗi, hariima Seernaaɓe, hariima jowro e beytel.

 Ko e leydi Konsa Toggere-Baragel woni (Toggere Mbaaraangu), ko ɗoon yanaande Alfaa Hamadun Yaayaa woni. Ko oo wonnoo Hooreejo konu Fulɓe Maasina nyalnde wolde Maani-Maani, ko ɗoon o saŋkii nyalnde 12 lewru Mawluud e hitaande 1863.

 Ko e leydi Konsa kadi “Gannde Koboro” ngoni, tiimtorgal “eggirgol” Arɗo 7ɓiijo Maasina (1485-1508). Ko kaŋko yahnoo yiyloyaade duuɗe gonɗe e Kofol Maayo Niijeer, haa o yettii duunde Ngadoru. “Gumgol” (laawol, lappol) feewde Konsa kam e fuɗɗoode maggol (to Gannde-Koboro, to Wuro-Arɗo Maasina) haa oo yonta ko noon wiyatee. Mbalndi baarol jokkondirnoongol weendu Debo e weendu Koraru ina yiytoo ɗoon.

 Ko e leydi Konsa kadi “Kaaƴal-Burgu-Xaaso yiytotoo. Ngal kaaƴal wonnoo nayaɓal kaaƴe ballatnooɗe ɓetde keeweendi diƴƴe Kofol Maayo, gila e yonta Yirayɓe (teeminannde XVɓere).

 E wattan, leydi Konsa ina moofti kadi “Caatamaare Pimmba”, denndinɗo caaɗli nay : Mayo-Ɓalewo, Maayo-Ranewo, Maayo-Demmbi, Maayo-Kommbo. Ɗii caɗli kuufi duuɗe nay : duunde Pimmba, duunde Cekoy, duunde Jowro, duunde Perekoro. Ko “Caatamaare Pimmba” woni nokku 3ɓo ciftinoowo daarol “Caanaba”, nokku coomɗo daali mum (caaɗli) ciftinooji pulal ganndal, “kosam Konsa”.

Aamadu Malal Gey