Hoto paayee, ndii leydi diraani ɓosaani ɗo wonnoo. Ko toon naange waɗtintonoo mutirde. Tawi noon nge idotoo fuɗirde fof ko e leyɗe ɓe cawndondiri ɗee, hono Ostaraali, Nuwel Seanndaa, Siin ekn … woni waktuuji 20 haa 23 ina ɓilii hakkunde ɗii nokkuuji keerondirɗi!!! Haawnaaki ? Ina haawnii kay, so en tuugiima e faamamuya men, hol ɓurɗo ɓallaade walla woɗɗude fuɗnaange.
Toon, so Sidneenaaɓe, ɓe nganndu-ɗaa kam en fof «idotoo» naatde ñalawma (eɗen ciftora, e darorɗe kitaale, kamɓe fof idotoo waɗde «bonne année», woni duwaawu «hitaande jam e cellal»), so njettiima feccere jamma (minuit) altine, Samoa ko ndeen naatata waktu go’aɓo altine, woni ñalawma kuurɗo ina ɓilii hakkunde leyɗe ɗiɗi keerondirɗe. Walla mbiyen so Sidenee juulii aljumaa hannde, Samoa ko janngo juulata aljumaa. Nde Samoa naatata alet ndee, ko ndeen duuɗe Tonngaa (takkiiɗe ɗoon) naatata altine, Nuwel Selanndaa naatata altine, Sidnee (laamorgo Ostoraali) kam e leyɗe Asiyaa keewɗe, ko wayi no Siin, naatata altine.
Duuɗe Samoa «caltiima» ɗuum, walla mbiyen tan ɓe pellitii jeyeede e iditooɓe yiyde ñalawma. Ko toon naange waɗtinortonoo mutde, jooni ko toon nge adortoo fuɗde ! Ko ɗum firti ? Ɗum firti tan, ɓe pellitii juuldude e Sidneenaaɓe aljumaa, woni ɓe nanndita e mum en ñalɗi, no Muritani e Maruk e Mali e Senegaal … ndenndiri ñalɗii nii.
Hol ko saabii ndee feere ?
Alaa ko saabii ɗum, so wonaa ko ɗeen leyɗe Samoa ɓuri jogodaade jotondire to bannge faggudu, ɓe pellitii ɓallitaade ɓe, e nanndude e maɓɓe ñalɗi. Sibu ko e hitaande 1892 (duuɓi 119 hikka) ɓe pellitnoo kadi ruttinde koye maɓɓe caggal, fotde waktuuji 20, ngam jiidude e Kaliforni (Dowla e nder Amerik) ñalɗi, sibu ko ɓeen ɓe ɓurnoo jotondirde to bannge faggudu.
Ndeke, ñalɗi woniraani noon huunde fiɓiinde, sibu en njiyii, ɓeeɗoo mbelaama yo naange wattindo mutirde to mum en, jooni pellitii yo nge fuɗɗoroo fuɗirde to mum en. Ko noon kadi hay e nokkuuji ɗii e koye mum en, ngonaa huunde ñiɓiinde : ko e miijo men tan, walla mbiyen ko ɗum woni ko hakkillaaji njaggi, fuɗnaange ko huunde ñiɓiinde ɗo gootel, nde dirataa, ɓosataa. Yeru, so eɗen njuula (« juulɓe Lislaam »), kuccitten ko fuɗnaange (to naange fuɗirta too), e « dow » suudu Kaaba. Ɓayri noon leydi ko ko murliɗi, hankadi yimɓe fof ina njaɓi ɗuum (walla kam alaa jedduɗo ɗuum), hay so neɗɗo huccitii « hirnaange » (to naange hiirdata too), maa njuulu mum, taarto leydi, yettoyoo « Kaaba ».
Njiɗde wiyde tan, altine walla talaata … to bannge ganndal « yowito » (relativité) ko e maantooɗe ƴettu-ɗaa (repères) tan tuugotoo. So en ɓeydiima luggiɗinaade eɗen mbaawi jokkude : winndere ndee ina hawri wonde go’o waktuuji (ñalɗi puɗɗortoo walla naange fuɗirta) ko e ɗiin nokkuuji ɗi kaalaten ɗii (Ostoraali, duuɗe Samoa ekn …), kono winndere ndee so welaama ina waawi wiyde « jooni en pellitii fuɗɗoraade limoore juri (fuɗɗoraade limoore waktuuji) ko ɗo Muritani e Senegaal ɗoo». E oon sahaa, yimɓe mbaɗta wiyde «naange fuɗirta ko Muritani e Senegaal ! »
So en ngartii e feere Samowaanaaɓe ƴetti ndee, Mawɗo hilifaaɓe leydi ndii ko nii faamniniri feere ndee : « e nder ko min ngollodtoo e Nuwel Selanndaa e Ostaraali koo, a min mbaasa balɗe ɗiɗi golle yontere kala. Sibu, so min ngonii e aljumaa, tawata ko kamɓe a ɓe ngoni e aset ; so min ngonii e Alet, e njuuluuji amen, kamɓe tawata ko ɓe ngoni e golle to Sidnee e to Birisben »
Ngam tabitinde ko haalaa koo, o sakkitii yo ɓe ndiw hikka ñalawma maɓɓe 31 desammbar oo, ɓe naatira hitaande hesere aroore ndee 30 desammbar.
Ko ina tolnoo e 180 000 fittaandu ina nguuri hannde e duuɗe Samoa ɗee, gonɗe ter hakkunde Nuwel Selanndaa e Hawaay. Ɓe nguuri ko njeeygu ɓiɗɓe leɗɗe e sewo sewo, kam e banngagol. Ko yerondiri e ɗuum e yimɓe maɓɓe ina nguuri to Ostaraali e to Nuwel Selanndaa.
Bookara Aamadu Bah
