Koolol e Jeereende Tummbuktu

Caggal koolol pinal pattamlamol baɗnongol e nder sahre Nuwaasot, laamorgo leydi Ndenndaandi Lislaamiyankeeri Muritani, tuggude e ñalnde 27 haa ñalnde 29 bowte hitaande 2011, hakkillaaji kuccani ko dowla Mali e wuro wiyeteende Tummbuktu, sahre haawniinde. Waɗnoo toon ko koolol pinal leñol Taamaashek-en walla mbiyen Tuwaareg-en, tuggude e ñalnde 12 haa ñalnde 14 lewru saawiyee (siilo) 2012.

Caggal koolol pinal pattamlamol baɗnongol e nder sahre Nuwaasot, laamorgo leydi Ndenndaandi Lislaamiyankeeri Muritani, tuggude e ñalnde 27 haa ñalnde 29 bowte hitaande 2011, hakkillaaji kuccani ko dowla Mali e wuro wiyeteende Tummbuktu, sahre haawniinde. Waɗnoo toon ko koolol pinal leñol Taamaashek-en walla mbiyen Tuwaareg-en, tuggude e ñalnde 12 haa ñalnde 14 lewru saawiyee (siilo) 2012.

• 1 – Kabaaru Koolol Tummbuktu

Rokki en kabaaru koolol ngol ko banndiraaɗo debbo gooto ameriknaajo ena wiyee Mirannda Dod. O woniino e diiwaan Ɓoggee e diiwaan Jowol. O wattindii ko e diiwaan Jiinge ɗo wiyetee Maraysa. E ɗiiɗoon diiwanuuji noon, o anndiranoo heen ko innde Aminata Jara.

Nde wonnoo ko o neɗɗo jaribaaɗo e ɗemngal pulaar e pinal fulɓe, jokkondiral men e makko taƴondiraani hay ko o wattindoyii to Tummbuktu too koo. Ko ɗuum waɗi o humpinaani en geɗe keewɗe ɗe o waɗata walla kewooje toon. Ko e ngaal jokkondiral e gostondiral miijooji, o haalani en haala kooli baɗnooɗi toon  e kitaale ɓennuɗe ɗee e haala ngolɗoo koolol payngol waɗde tuggude e ñalnde 12 haa ñalnde 14 nduuɗoo lewru siilo ndu ngonɗen. Ko kanko huñtani en nafooje e ɓure gonɗe heen, suusni en haa pellital yahdu nduu jaalɗii e nder fittaandu men, nde tawnoo omo humpitii wonde geɗe pinal, daartol e yimiyankaagal ko e nguurndam men njeyaa. O fodani en, caggal nde o diisnondiri e joom-galle makko Shinnduuk Mohammed Lemiin (oon ko toon jeyaa), wonde hay so tawii ardiiɓe koolol ngol njaɓoyaani waɗande en bismaango laawɗinaango, kanko e joom-galle makko maa ɓe ndoondo en e koye maɓɓe, hay so diwtii balɗe koolol ngol. O wiyi : « ɗumɗoon ko seeɗa e ko mbaaw mi waɗande gooto e wonnooɓe njatigeeɓe am fotde duuɓi nay. Ko  ndonku mi fof, mi ronkantaa oon kay ko ñaami, ko yari e ɗo lelii haa aadi oo huuɓa. Kono ittataa noon maa joom-galle am jokkondir e ardorde koolol ngol ngam heɓde heen ko ɓuri laawɗude ».

Miranndaa e joom-galle mum Shinnduuk kaaɗaani tan e bismaango ngoo kono kadi njokkondirii haa e sermittooɓe njoldudi ngam anndande en jolɗe ɗee e njoldudi mumen e otooji ɓurɗi moƴƴude, lallitaade e yaawde. Ɗuum fof, o waɗani en ko e binndol, o neldi en ko adii nde njaheten.

• 2-Kebungal Koolol Tummbuktu

Caggal nde muuya yahdu nduu mawni e men haa mbaɗtuɗen, so en leliima jamma, hoyɗude no laawol ngol aaɓnortoo, kollitɗen miijo ngoo hoyreejo Fedde Ɓamtaare Pulaar Muritani hono Aamadu Umaar Jah. Aamadu weltii heen, semmbini yahdu nduu no doole mum potirnoo. O eɓɓiino nii yo ɓataake winnde fayde e jaagorgal kalfinangal Pinal ngam hollitde ɗum e ɗaɓɓirde ɗum ballal. E oon sahaa noon tawi ko lajal ngal ñoosiima, ko ɗuum addani ɓataake oo haaytude waɗeede. Ko e cakkital makko, kanko hoyreejo Fedde ndee kadi, ɓatakuuji mbinndaa feewde e wonde e yimɓe ngam ɗaɓɓitde balle( maa en ngartu e ɓeen).

Nde wonnoo eɗen njahri to bannge wiɗto daartol, coñce kadi eɗen cippira e yimiyankaagal, ngonɗen e kebungal mawngal. Jahoowo wolde haani tan ko feewnitaade. Kono kadi en majjaani ko en jogorɓe tawoyde toon geɗe pinal ko wayi no naalankaagal e ñeeñal fitiram-gollaagu. Hawri kadi, e sahaa hannde mo ngonɗen oo, ko enen ngoni Keedo Fooyre Ngenndi( Manager de Fooyre Ngenndi). Hay so en mbaawaani nawde naalankooɓe heewɓe e fitiram- golle-en yonɓe maa en eto nawde tato e diɗɗal Fooyre Ngenndi, njanta e men: jimoowo diɗɗal ngal hono Ndey Kummba Jah e hoɗooɓe ɗiɗo.

Caggal nde ɓatakuuji balle ɗii ngarti, tawtuɗen kadi wonde nayo ɓee fof mbaawataa yahdude. Ngalu ndañaangu nguu waawi roondaade tan ko yimɓe ɗiɗo. Ko ɗuum addani en yahdude e Ndey Kummba Jah tan.

• 3-Yahdu Koolol Tummbuktu

Ñalnde mawnde, 6 lewru siilo hitaande 2012, njahɗen gaaraas Bani to leegal sosim ngam taƴde biyeeji. Biyee neɗɗo Nuwaasot haa Bamako ko 16.000 mbuuɗu e ceede Muritani. Weeti, woni hoyre biir (aset), 7 lewru siilo hitaande 2012, Aamadu Jah, dognoowo oto, arani en to leegal Fuuta Arafaat. O ari, omo ardi e Ndey Kummba Jah. O nawi en to joofnde Bani. Bani ko njuɓɓudi otooji jolnooji yimɓe ɗannotooɓe. Endi woodi e leyɗeele keewɗe. Endi anndiraa peewal, nuunɗal, jaawgol e lakkitagol. Otooji njuɓɓudi ndii ena mbaɗi ko ɓuuɓi e ko yeeɓetee e denndaangal ko ena haɗa neɗɗo yaawde haaɓde yolnde. Haade kay wonaa ndiwoowa, ɗannotooɓe ko e Bani ɓuri wuurteede hannde. Ena woodi otooji goɗɗi nawooji ɗannotooɓe kono ko Bani nawi, hannde oo, raay. Caggal Bani, ko njuɓɓudi Soneef rewi heen.Oto  Bani jahoowo hakkunde  Muritani e Mali

Nii woni, doggol ƴeftaa, yahooɓe ngoni e noddireede gooto-gooto. Jolɗo fof hollee jooɗorde mum haa yimɓe ɓee ngasdi. Njolɗen, nannguɗen jooɗorɗe, heedde 6w30h, kono noddaango ngoo wonnoo ko gila e waktu jeegoɓo Subaka. Dame nguddaa, ridooji ngartiraa. Gooto fof, ɗo jooɗinoo ɗoo, woni e janngude ko anndunoo walla ko waawnoo fof, tuuti e newe juuɗe mum, momli e yeeso. Bani uumi haa juuti, fokkiti. Waktu jeeɗiɓo e feccere, mbayniɗen haa laaɓi Nuwaasot, laamorgo Muritani. Tule ceene daneeje no bagi perkaan walla oole no makka ɓennduɗo, bakañcile e selewlewo ena nayoo, ena cujjana Bani maa mbiyaa ko mbayniingu hakkunde yiɗondirɓe, ɓe ɓerɗe ƴeefi, ɗaldi ngiton ngaanumma. Gaaye sahre Butelmiina ena peeña, 9w25h ena njona. Bani dartaaki ɗoon, ɓooytaani, darii e dow laabi-celi Eeleega. Nde naamndiɗen waktu, hawri ko 11w01h. Laawol goɗngol yaltiri bannge ñaamo fayde Ɓoggee, laamorgo Halayɓe. Ko ngool yahata Haayre Golleere, wuro nayi, woomoo Juudeeji, ngenndi taani am Saalif Demmba, Saydu Demmba e Sammba Demmba, feccita Baabaaɓe Looti, diiri Abuu Usmaan Bah, jatti Ibraahiima Kaasum Bah, wuro Baal Umaar Hammaat, daɓɓo joom bolle goonga.

Ɓennuɗen e wuro Shaagar, en ndaraaki, ngoomiɗen Weendu Giimi Yero Diidi.  Miijo hooti e worɓe Ngiril Jeeri, ɓe ngawraani duƴƴi, ndaasaani dooliŋŋaaji. Naange-e-hoyre, heedde 12w30h, ngarɗen  e wuro wiyeteengo Muktaar Lajaar.

Sofereeɓe Bani ɓee ko worɓe heewɓe haaju, himmirɓe. Nde tawnoo eɓe nanngi yolnde ndee ko juutnde, ɓe njaɓaani lefindaade hay seeɗa. Ko ɓe ɗiɗo. Kala e maɓɓe tampuɗo walla ŋoŋɗo, goɗɗo oon heɓat joɗnde mum, jooɗtoo ɗoon. Sanngaraaf, Ashram, Siyaasa, El Shayra e Kaamuur ko gure ɗe mbirtiɗen. 14w38h njoni en ko e nder wuro Geru. Arani en e miijo wonde yo en tello, ndokken ɗoon darɗe ɗiɗi ngam salminde nokku oo sabu ko e oon diiwaan, ngenndiyanke mawɗo, jaambaaro kuɓɓuɗo biyeteeɗo Abdul Bookar Aali Dunndi Segele Pere Malaaɗo Tuumi Barahiimi Kan lelii. Ko ɗoon o waranoo ñalnde alarba 4 lewru juko hitaande 1891.

Njawtuɗen e wuro ena wiyee Kanndara, ngarɗen e Kiifa heedde 15w05 h. Ko ɗoon ngottiɗen bottaaje ɗiɗi ɗe njiidaa ciirol : maafe e maaro liɗɗi.

Bottaari gasi, ataaye yaraa, yimɓe njuuli ngasni, sofeer korni ngam anndinde yahatnooɓe ɓee wonde yahdu yontii. Gooto fof jolti, jooɗtii e joɗnde mum. Bani iidi, waynii ñaamirdu Kiifa, soggi bannge funnaange worgo. Kono e kaawisaaji Alla, gondiiɗo men oo hono Ndey Kummba Jah, haala mum heewaani. Omoni tan ndaara weertaango leydi, puɗi, tule ceene e kaaƴe. Sahaa fof, o dimmbina hoyre no gonɗo e jaɓde naamu nii walla o wona e moosde no ciftorɗo ko jalnii nii. Eɗen nganndi e oon sahaa ko o goɗɗoyɗo no feewi to bannge miijo. Won ko hakkille oo woni e gollaade. Yimiyanke mawɗo walla naalanke fanniyanke, ɗannaade, yahde e yiyde ko e geɗe ñiklooje ɓulno mum njeyaa. Ena waɗa heen sahaa, enen e hoyre men majjen, njooltoɗen e miijooji luggi. Ɓernde dura, miijo hoota e Aamadu Koli Mammadu Jaaltaaɓe, gorko Tiggere Njaŋ Beeli Nankasu e Jaareende, ɗo wiyata: “ mi woppii waalo baari, koyle e gawle, ceene e ciibe, mi ŋabboyii jeeri kebbe e ciluɗe, jaaɓe, ɗooje,kelle, eere, bade e caŋe…….”

Ngaroyɗen e Tentaan ko jamma, en ndaraaki, kirtoyiɗen e wuro Ayyun El Atruus. Hakkunde ɗeeɗoo gure ko 70 km kadi Tentaan jeyaa ko e falnde Ayyuun. Njawtuɗen e Kobonni, mbaaloyɗen Googi. Ko ɗoon woni keerol hakkunde leydi Muritani e leydi Mali. Ɗoon ko leeɓol siraaɗi sabu semmbeeji tati ndeenka nana ɗoon: polis, sanndarmori e duñaaw. Kala oto garɗo haa ɗoon, yimɓe mum njippinte haa laaɓa, karte mumen dantite mballinoyee polis haa weeta, ngarana. So ɓe ngarii, wonaa ɓe njettiima tan ɓe tottitaama kaayitaaji maɓɓe, ko maa ɓe noddiree gooto-gooto. E oon sahaa, so ɓe ngummiima e polis, ɓe ndewa e duwaañ, ƴeewa so tawi alaa ko ɓe ngaddori ko haɗaa. E oon sahaa, so ɓe ceertii e ɓeen, ɓe taƴta, ɓe naata e leydi Mali. E ooɗoo bannge, keerol hakkunde Muritani e Mali, wonaa maayo, wonaa caanngol, wonaa haayre, ko leydi tan potndi, ndi waɗanaaka hay peŋɗe maantorɗe. Nganndirtaa ceerungal leyɗeele ɗee tan ko to bannge araaraayuuji e comici ɗi dadiiɓe ɓee ɓoornii ɗii. Hakkunde postooji ɗiɗi ɗii wonii 2km walla 1,5km. To bannge Muritani ngoni toon ko duwaañ, sanndarmori e polis. To bannge Mali ko duwaañ e sanndarmori tan ngoni toon. Ɓe ngalaa polis. Kala heen bannge ɗo yimɓe mbaawi ardude, so wiiño ngoo gasii, bagasuuji mumen pawetee ko e saretaaji bawɗi walla e motooji-reŋreŋ( motooji cinndaaɗi keesuuji), joom mumen njahra koyɗe walla togginee e motooji.

Caggal nde mbaalɗen e Googi haa weeti, ndawɗen ñalnde 8 lewru siilo, en ngarii e wuro ena wiyee Jannjume ko adii nde eɗen njettoo Korkaƴel. Korkaƴel woni ko 15 km hakkunde mum e Ñooro, so tawii ngummoriɗaa ko Googi. Ko ɗoon e Korkaƴel, ɓakkere mahraande jumaa Sayku Umarul Fuutiiyu Taal gonɗo Ñooro oo, ittaa. Jumaa oo mahaa ko e hitaande 1856, duuɓi ɗiɗi caggal njangu Sayku Umaar Taal e Ñooro. Ko teemedere ujunere sagata ndarnaa, walabo e walabo, gila Ñooro haa Korkaƴel, tawii jikɓooɓe, markooɓe e mahooɓe ngalaa heen. Jumaa oo kadi waɗi ko 132 salndu.

Ngarɗen e Ñooro Laamiiɗo Juulɓe ko 9w36h. En ndartiima ɗoon seeɗa ngam heblaade e soodde ndiyam walla geɗe cewɗe. Caggal ɗum, ɓennuɗen e Fasudebe, Bemma, Janngumaane, Bugubeeri, Faangumme, Jeema, Torodo e Jumaara. Ɗee gure ko nokku Kartankooɓe e Kaakalooɓe. Bani daraaki, ɓenni e Kulujeŋe, Sebaabugu, Siraan, Sege, Ñaamu, Ngalafuga e Kolokanni, wuro Ceerno Aamadu Fonndu. En mbirtiima e cooyngal wuro ena wiyee Wakulu sara Coori Bugu. Ngoon ko wuro silitigeeɓe mawɓe, ɓe jaalɗagol diine Lislaam woppinaani jalaŋuuji mumen. Ɓennuɗen e Wolojegu, Dulodo, Noosobugu e Yegebugu, diiri Ceekoro Bakayoko. Bani ɓenni, naati e leydi kaaƴe, suppitii e wuro Kati. Ko ngoon woni laamorgo Beledugu( nokku kaaƴe). Tuddunde konunkooɓe ɓurnde heewde doole e mawnude e Mali ndee ko ɗoon woni. Nde njaltuɗen e Kati, ɓooytaani naatɗen e Bamako, laamorgo dowla Mali, heedde 18w25h. Bamako firata e wambarankoore ko weendu noodi (bama = nooroo, ko = weendu). Ko sahre mawnde, heewnde leeɗe pattamlame. Maayo Niiseer ena fecciti hakkunde mayre.

Nde njettiɗen joofnde mobelaaji, nodduɗen gooto e fotnooɓe wonde njaatigeeɓe men, ɗoon e nokku hee. O wiyetee ko Madiina Dikko. Tawɗen o alaa e sahre ndee, o woni ko to leydi Siin. Memmbiɗen tonngoode woɗnde. Ndeen jeyi ɗum ko musiɗɗo biyeteeɗo Abdul Ajiiju Jallo, jeyaaɗo to Gaawi Nanee. Ko oon kadi wonnoo hoyreejo Tabital Pulaagu Mali e hitaande 2002. Tawɗen kadi oon ne ko jaltuɗo wuro Bamako ngoo sabu haaju paytuɗo e geɗe muritaninaaɓe mooliiɓe to leydi Mali. Aannde ɗeɓi waɗde seeɗa kono tan miijo arani en yo en mbaaltoy to joofnde Bani mawnde. Nannguɗen taksi, njoɓɗen ɗum 400 mbuuɗu, nawi en haa toon. Nde njettiɗen, kaalanɗen mawɓe joofnde ndee ko woni laawol men e sokla men. Ɓe nganndini en wonde oto Bani yahataa janngo mum feewde Sewaare walla Mopti. Sukaaɓe gollotonooɓe ɗoon ndoondii bagaas men, nawi en to gaaraas goɗɗo ena wiyee Jomine. Taƴɗen biyeeji, gooto fof yoɓi 4400 mbuuɗu e kaalis  seefaa( cfa). Ko ɗoon mbaalɗen ñalnde 8 ndee, ñaltuɗen kadi ñalnde 9 ndee haa takkusaan juulaa. Jomine noon e Bani, nanndi tan ko mawnugol kono ko heddii fof eɗi luutondiri. Nde njolɗen e gaaraas Jomine, njaltuɗen, oto oo naati ko e lobbuli ɗi mbeeɓaani faamde, o suppitoyii e jehre luumo, o darii. O wonii ɗoon haa geeƴe noddinaa, nde o fuɗɗii fokkitde. Ko ngummiɗen e ɗanngal koo, ko ɗoon tan ndañɗen haaɓre fantunde. Kala garɗo e maa tawat won ko yiɗi heɓde e maa. Hay gooto waɗirtaa sabu Alla.

E ngalɗoo daawal, ɗannoriɗen heen ko jamma. Ko ɗuum haɗi en teskaade e tonngude gure keewɗe. Ngaroyɗen Sewaare sara Mopti ko 4w10h subaka. Ko ɗoon leltiɗen, kacitiɗen, njooɗtiɗen haa wonoyi 9w05h nde puɗɗiɗen dañde laawol. Sewaare ko nokku jooɗɗo, diirɗo, keewɗo jamaanu saɗne kono tan gaarasuuji ɗii ko mettuɗi faamde. Oto Jomine mo ngarnoɗen oo, ndeke yettoytaako Duwansa alaa ko haali Tummbuktu. O haaɗi ko e Sewaare, o waɗti en e oto goɗɗo, payɗo Duwansa. Haaɓre kadi ɓeydii ŋabbude. Kono oo dognoowo ko neɗɗo kellifaaɗo, keewɗo deƴƴere.

Mbirtiɗen Boore, wuro Fulɓe, ɓennuɗen, ngaroyɗen Duwansa beetawe toowɗo, heedde 12w55h. Taƴannoɗen biyee ko Bamako haa Tummbuktu kono en tellinaama e Sewaare, en ƴettitii oto goɗɗo.  Jooni kadi, en tellinaama e Duwansa ngam ƴettitde oto goɗɗo haa Tummbuktu. Nde ngarɗen e Duwansa ko sofeer gadduɗo en oo teefondiraa njoldudi men haa Tummbuktu, tottondiraa. Enen, alaa ko ndiisnaɗen heen so wonaa tan, o arti e men ngam anndinde en, o dañanii en daabaa, kanko sofeer oo. Nde o habri en haa o haljiti, o jolti e oto gaddunooɗo en oo, o fayi Burkinaa Faso. Omo jogii laawol haa to leydi Niiseer. So payɗo Burkinaa walla Niiseer naworii fayɓe Tummbuktu, oon kam ena anndaa rewaani gootol.

Nii woni mbayniɗen sofeer men keso, jogorɗo nawde en haa Tummbuktu oo ngam,  wottoyaade. So o sokloyii en, eɗen ɗoon e nder ñaamirdu. Ɗoon ɗo nduŋtiɗen, eɗen ñaamoya ɗoo ndeke gooto e sermittooɓe njoldudi gaaraas oo weltaaki e no sofereeɓe ɓee ɗiɗo mbaɗiri nii. O tawoyi en to nder ñaamirdu too, oo wiyi en wonde sofeer jogorɗo nawde en Tummbuktu oo yawii ceede ɗe sofeer gaddunooɗo en oo totti ɗum ɗee. Alaa e sago, haade ko en ɗiɗo, kadi nannguɗen ko yeeso, ɓeydanen mo heen 1000 mbuuɗu. O wiyi oon yiɗ wallude en tan kono hoyre ndee ko ko nannganoo gila subaka. Ɓeydanɗen mo heen 800 mbuuɗu, ndeke tan sofeer oo nulaani mo. Ko feere fepindaande hakkunde seɓɓitaade e teɓɓitaade. En njaawaani tintude oon jamfa. Ko maa keɓoyɗen nder yolnde, haala kaa ari e nder yeewtere.

Gila nde ngummiɗen Nuwaasot, ceertuɗen e godoroŋ ko e Duwansa. Hakkunde Duwansa e Tummbuktu ko 200 km leydi nduuldi, ndi berkaaka. En mbaɗii 3100 km ko e dow godoroŋ, jooni heddanii en ko 200 km raŋraŋ. Sofeer oo wiyetee ko Isma-iila Kamara. Omo wondi e ɗiɗo woɗɓe. Ɓeen noon ko julankooɓe, nootitii ko e koolol ngol.Ngarɗen e wuro ena wiyee Tommbori, ɓennuɗen e woɗngo. Ngoon ko Bammbara Mawnde, wuro Buubakar Mayga. Njawtuɗen e Immbaabu e Daara Salaam, peeñanɗen maayo Niiseer, maayo mawngo, yaajngo. Ngo alaa powle toowɗe maa mbiyaa tan  ndiyam ɗam deelotoo ko e weertallo haraawo. Ɗo mbeddoriɗaa yitere fof noon njiyataa ko koɗorɗe, daakaaji awooɓe somanankooɓe walla boosankooɓe. Maayo ngoo waɗanaaka sala (pom) kono baak nana ɗoon. Njettiɗen e Baakubugu (innde gurel ɗo baak oo joofata ɗoo) ko 17w05h. Otooji nay tawii en ɗoon ena njolni woɗeeɓe, hakkunde faraysenaajo, espaañnaajo, almaanaajo e ameriknaajo. Ɓeen ne payi ko to koolol too. Naange ena daaydaayna, ena woni e forlude caafe mum cakkitte, baak ena haɓa e joofde. Otooji e yimɓe njoli, njahdi e niɓɓere feewde bannge rewo. Ɗo o joofata ɗoo wiyetee ko Koriyumme. Hakkunde maayo ngoo e wuro Tommbuktu ko 10km.  Hanki, nde sooño e jeereende ndokkondiraani tawo juuɗe, caalli ena ngummotonoo e maayo ngoo, njaha haa njettoyoo Tummbuktu. Jooni noon ɗiin caalli ko maaytuɗi walla tawa tan ko ɗi gubbiiɗi.

Naatirɗen wuro Tummbuktu ko jamma. Oto oo nawi en haa jehre, jippini en.  Heddii eɗen naamndoo galle njaatigi men nde tawnoo ko en majjiraaɓe tonngoode jeew-deesto makko. Ciftorɗen, ko adii seeɗa nde mbaynotoɗen Nuwaasot, musiɗɗo Mammadu Hadiya Kan waɗdiino en e debbo gooto jeyaaɗo toon e Tummbuktu, ena wiyee Hawsa Haydara. Nde njiyɗen Hawsa Haydara haa nganndinɗen mo wonde ko en jogorɓe yilloyaade wuro maɓɓe ngam hawritde e koolol e  jeereende, o weltii heen saɗne. O rokki en innde miñiiko ena wiyee San Haydara ngam wona njaatigi men. Kono tan haade gonnooɗo saabaabu yahdu men nana ɗoon e wuro ngoo, en mbaawataa waylude jippunde so wonaa tawa ngantu ɓur mawnude. Nii woni ngoppuɗen Ndey Kummba Jah heddodii e bagaas to jehre, ngonɗen e laaknude San Haydara haa njiytuɗen galle mum. E oon sahaa, o alaa ɗoon e nder galle hee. Tawɗen ɗoon ko denɗiiɗo. Oon noddi mo e jeew-deesto, bismii en, njooɗiɗen ngam fadndaade mo. Ɓooytaani, o ari, calmondirɗen e makko haa saɗi gasi. Kaalanɗen mo laawol ngol e ko addani en yiilaade mo. San ko gorko newiiɗo, kaaraysire mo Alla rokki hakkille mawɗo saɗne. O waɗi en e oto makko, ƴaaŋtoyɗen Ndey Kummba Jah to jehre. Ndey e bagaas njoli, San naati e wuro. Omo wondi e suka goɗɗo. Ko oon ɓuri anndude Shinnduuk, joom-galle Mirannda, mo  njiilotoɗen oo. En ngarii e nokkuuji keewɗi, eɗen laakna mo. Woodi cifaniiɗo San nokku gooto, payɗen toon. Tummbuktu ko wuro jeereende hoɗngo e njaareende. Wonaa oto fof waawi wonde toon. Ko otooji 4×4 tan mbaawi yahde e ɗeen tule ceene. So Alla nawii ma Tummbuktu haa yiyii ɗee tule ceene, hakkille maa dogtanta ko hakkunde Nuwaasot e Butelmiina. San Haydara, hay so waɗaani daɗndu Pari-Ndakaaru, ko baawɗo walaŋ saɗne. O ŋabbi e tule ceene, o yortii e caalli ɗo hay ngelooba enndataa rewde. O joofi e damal galle uddingal. Suka mo o wondunoo oo tellii, hanngi baafal, debbo cewɗo, dardaro udditi. Keɓtinɗen mo gila o salminaani. Ngannduɗen so majjere wonnoo, en njiytii. Nii woni, o tiindii e men, o salmini salminaango teddungo, o woni e jippinde bagaas. O noddi sukaaɓe ɗiɗo, baaɗiraaɓe joom-galle makko, ngari, ƴetti bagaas oo, payri nder galle. En tawaani ɗoon Shinnduuk, joom-galle oo. E oon sahaa, tawi oon ko jahnooɗo nder wuro. Ɓooytaani, oon arti, o habri ɗum garal men. Oon ari salmini en, bismii en bismaango fayngo saɗne. Ñalnde ngarɗen ndee, ñallunoo ko ñalawma alarba, 10 lewru siilo, hitaande 2012. Mbaalɗen haa weeti, woni ñalawma alkamisa. Tawɗen galle oo ena heewi hoɗɓe woɗeeɓe.  Ena heen ameriknaaɓe, faraysenaaɓe e leƴƴi goɗɗi tuubakooɓe. Galle oo ko jipporde wanngotooɓe e nder diiwaan oo walla arɓe tawtoreede koolol. Ko ɗoon ñalluɗen, ko ɗoon kadi mbaaltuɗen ñalnde 11 ndee.

• 4 – Koolol Tummbuktu

a) – daartol             

Koolol e jeereende fuɗɗii waɗeede ko e lewru siilo hitaande 2001. Ɗum firti ko hikka waɗti ngol duuɓi sappo ɗiɗi. Miijo ngoo ardunoo ko e pottital hakkunde Tuwaareg-en, jeyaaɓe e leydi Mali e naalankooɓe ummorinooɓe to duunde Orop. Hitaande adannde ndee, koolol ngol waɗi ko ɗo wiyetee Esakaan (yolnde ndee ko fotde waktuuji ɗiɗi e oto so aɗa ummorii Tummbuktu). E hitaande maggol ɗiɗaɓere, hitaande 2002, ngol lulii ko ɗo wiyetee Tesalit e nder diiwaan Kidaal. Oon nokku woniri ko bannge funnaange-rewo leydi Mali ndii. Koolol ngol jokkii ko e juulɗeeli ɗiɗi ɗi Tuwaareg –en, aynaaɓe hoɗɓe bannge worgo jeereende sahara, ngaadorii waɗde hitaande kala, so dunngu siiltii, ko wayi no juulde takubelte waɗeteende to Kidaal e juulde Temakannit to diiwaan Tummbuktu. Ɗiin juulɗeeli ko mawɗi e nder leƴƴi Tuwaareg-en. Takubelte e temakannit ko juulɗeeli weytaare e dakmitaare wonande Tuwaareg-en kono kadi ko ɗi juulɗeeli ɗi ɓe kawritta ngam safrude luure hakkunde maɓɓe walla wostondirde miijooji e ko fayti e geɗe baɗnooɗe e sahaa ɓennuɗo walla gonaaɗo e daɗɗande ɗe peeje. Fotde balɗe tati, eɓe njima, eɓe ngama, eɓe ndogna gelooɗi, eɓe kollira geɗe finaa-tawaa maɓɓe.

E dumunnaaji battindiiɗi ɗii, koolol ngol waylii ngaddiin. Ngol natti tan wonde koolol keertaningol Tuwaareg- en, ngol waɗti bismaade naalankooɓe woɗɓe ummoriiɓe gila e nder leydi Mali ndii, to Afrik haa e jeyaaɓe to Orop. E ngoon weeyo, sabu keewal yimɓe e ngoƴaaji kisal yimɓe arooɓe ɓee, koolol ngol waɗti waɗeede e Tummbuktu.

E anndinde banndiraaɓe, fotde 30 diɗɗal naalankooɓe ena ngara e koolol ngol. Fotde kadi 60 leydi ummoraade e jookli ɗii kala  ena tawtoree hitaande kala, kisal ngal fof e hoyfiɗde e oontoon bannge. Hay siinuwaaji ( chinois) meeɗaani hatteede e nder dente ɗee.

Geɗe keewɗe kadi ena kolliree heen, gila ñeenal cañu e tafngo haa e ɗatngo. Kala ko neɗɗo miijotonoo ena fota yeeyeede walla yeeɓeede, alaa ko arataa e koolol ngol. Ɗum waɗee e nder tillisaaji, ɗuma weertanee e les caaleeje, ɗumatoo, jula-balabon en njiilna e nder tuddule.

 Pijirlooji keewɗi, ɗi leƴƴi toon ɗii ngaadorii, ena mbaɗee ngam waasde majjirde yontaaji garooji ɗii. Hay daɗndu gelooɗi ena waɗee, waɗanee kadi hay njeenaari.To bannge njuɓɓudi, njuɓɓinta koolol ngol ko pelle tati: AITMA, EFES e Essakane Production. Woni jiiloowo koolol ngol noon ko biyeteeɗo Manni Ansaar (Manny Ansar). Oon ko ɗoon jeyaa e wuro Tummbuktu hee.

b)- Konngol Manni Ansaar, jiiloowo Koolol ngol

Koololankooɓe tedduɓe

On taƴii kadi jolɗe juutɗe, ujunnaaje km, gila e diƴƴe belɗe e kaaɗɗe, kaaƴe  haa e tule ceene ngam arde e leydi Mali e yettaade ɗoo e Tummbuktu. E nder heen, sikke alaa, on ndiiftii sikkitaare, on poolii haɗiinde. Waɗi noon, no amen nii, oɗon ngooŋɗini wonde:

– Gaaci ngalaa keerol, ngalaa haɗde kadi ko ngalu nde tagoore aadeyankoore ndee renndi, foti weltoraade ko aldaa e won hakkille.

– Gooto e mon fof, nde arata ɗoo ndee, sikke alaa won ko addori, kadi maa nawtor ɗoo kisal e giɗgol.

–  Kawrital pine cellungal ko njogitaari ɓurndi ɓooyde kadi ɓurndi yahdude e jamaanu hannde oo ngam haɓde e ndoolndoolaagu e ŋakkere njurum ɗo aduna men hannde oo ɓeydii yaha yooltaade.

– Ko ɗuum waɗi, sabu am wonde jiiloowo koolol e jeereende, e innde goomu am ngu ngollodtoo mi nguu fof, mboɗo yetta on sabu jaɓde on tawtoreede hannde ngam teeŋtinde wonde yimɓe ena mbaawi woodde ko ceerti tawa ko sehilaaɓe.

– Fotde balɗe tati e jamma tati, maa on tawtore dillere fattamlamre, ɗoo e wuro Tummbuktu, e nder wuddu jeereende, nde ngannduɗaa so juutii ko e ballal Alla e tiiɗnaare gooto e  mon kala.

– Ko poolgu wonande en waawde yuɓɓinde ndee dillere e nder ngonkaaji caɗtuɗi, mbayɗi nii kono ko ɗum wonnoo fayndaare koolol ngol. Emin mbaɗi jikke kadi maa on paam min wonande denndaangal pergitte walla caɗeele ɗe mbaawɗon hawrude.

Manni Ansaari, jiiloowo koolol  Tummbuktu

– Nguuree wuurtere mon, woto miijoɗee hay batte ko ena fota soklinde on sabu min mbaɗii fof tawi min kaljinaani hay gooto mbele koolol ngol ena ŋarɗa haa gooto e mon fof, so arii e hootde, ena nawora teskuya ɓurɗo ŋarɗude e njillu mum.

– Oto njejjiten kadi haa hannde wonde ndee dillere waawataano laataade sinno wonaano ballal duumingal hilifaaɓe ardiiɓe leydi ndii. Ko noon ne kadi wallidiiɓe men ngaluyankooɓe, sehilaaɓe koolol ngol, jaayndeyankooɓe, naalankooɓe e denndaangal arnooɓe nootitaade e maggol.

Emin kuccitina e maɓɓe, kamɓe fof, njettoor amen ɓurɗo teeŋtude. Mboɗo duwanoo on, onon kala, nde hitaande 2012 wonata hitaande rowrowre.

Konngol Manni Ansaar

Firo Gelongal Fuuta

 

• ɓ)- Wuro Tummbuktu

E tamashek, ɗemngal tuwaareg-en, innde Tummbuktu ndee ko kelme ɗiɗi ndenti ɗoon. Tin walla tim ena waawi firde ɓunndu walla nokku. Buktu ko innde debbo mo leƴƴi tuwaareg-en tawnoo ɗoon e nokku hee. Ɗum noon innde Tummbuktu ndee ena firta ɓunndu Buktu  walla nokku Buktu. Won waɗɓe kadi, haa hannde, wonde Tummbuktu ena waawi firtude naɗde hakkunde tule ceene. Kono tan ko firo adanngo ngoo ɓuri yaajde. Hannde koɗi e maggo ko tuwaareg-en, sonraay e aarabeeɓe. Ɗemɗe kaaleteeɗe ɗoon ɗee ko tamaashek, koroboro e arab.

Sahre Tummbuktu, wuro jeereende e nder njaareende

Wuro Tummbuktu sosaa ko heedde teeminannde sappo e ɗiɗaɓere, caggal Annebi Iisaa. Sosi ngo ko tuwaareg-en. Kono daartol binndangol ɓurata teskaade ngo ko heedde teeminannde sappo e nayaɓere. Oon sahaa hawri ko naange-e-hoyre laamu Mansa Muusaa, laaminooɗo Mannde. Ko oon adii mahde ɗoon jumaa. O diidi ka ko e hitaande 1325. Ka gasi maheede ko duuɓi tati caggal mum e hitaande 1328. Ko kaan wiyetee Jiingereybeer (jumaa mawɗo).

E teeminannde 15ɓere, debbo gooto nayeejo mahi jumaa Sankoore, tuugnaade e weertaango suudu Kaaba teddundu nduu. Jumaa oo ena wondunoo e duɗal jaaɓi-haaɗtirde. E laamu Soni Aali Beer walla Soni Aali Mawɗo, almuɓɓe janngatnooɓe e duɗal ngal njahii haa ndaroyii e 25.000 innama-aadee.

Tummbuktu ko wuro diine laaɓtungo. Fotde 333 waliiyu Alla laaɓɗo ena lelii e maggo. Ko ɗoon yimiyanke gooto wiyata:” Lamɗam ummortoo ko rewo, kaŋŋe ko worgo. Kaalis woni ko to leydi tuubakooɓe kono so tawii ko haala Alla, geɗe diiniyankooɓe e tinndi belɗi, ŋarɗuɗi ko maa ngaraa e Tummbuktu”.

E raɓɓinaade tan mbiyen Tummbuktu ko wuro hoɗngo e jeereende. Yimiyankooɓe mbiyata ngo ko : Ñaayre Jeereende. Ngo woni ko bannge rewo maayo Niiseer, fotde wonde 10 km. Pille goɗɗe daartiyankooje maantiniiɗe baɗnooɗe e nokku hee :

– E hitaande 1458, Soni Aali Beer, laamɗo Sonngaay-en yani e wuro ngoo waɗti ngo e les njiimaandi mum. Fotde duuɓi 140, ko kuule sonngaay-en njahata e maggo.

– E hitaande 1590, laamu Sonngaay-en fukkii, wuro Tummbuktu ngoo yalti e jiimaandi maɓɓe kono naatti kadi e njiimaandi ngoɗndi, njiimaandi Marok.

– E hitaande 1591, dillere mawnde waɗi e nder wuro ngoo haa annduɓe mawɓe ko nanndi e Ahmed Baaba en peri, payi Marok e wuro wiyeteengo Marakeesh.

– E hitaande 1760, tuwaareg-en ndiiwi maroknaaɓe wonnooɓe ɗoon, njaltini ɗumen wuro.

–  E hitaande 1825, laamu fulɓe Maasina, felli ngo, waɗti ngo e les njiimaandi mum.

– Ñalnde 20 lewru seeɗto hitaande 1828, tuubaak biyeteeɗo Renee Kayee, naati e Tummbuktu.

– E hitaande 1844, Seeku Aamadu sankii, Tummbuktu kadi jeytii.

 

• 5- Nafoore Njillu men e Tummbuktu

Koolol ngol ko e nder balɗe tati waɗi, tuggude e ñalnde 12 haa ñalnde 14 lewru siilo, ñalɗi e jammaaji mumen.  Hay so waɗii tampere, ɓure keewɗe ndañaama heen. En mbaɗii ɗanngal juutngal, muusngal kono tan en nimsaani. Wonande wiɗtiyanke binndoowo walla yimiyanke, yillaade ɗum e ndee sahre ko ɓural mawngal. Hay so nde yettaaki martabuuji Makka e Madiina Murawwara, won ko Alla rokki nde ko weeɓaani. Fotde 333 waliiyu Alla nana ɗoon lelii. Juuraade ɓe tan ena ɓeyda daraja. En kollaama jumaa Jiingereybeer mo Mansa Muusa mahnoo gila e kitaale 1325 – 1328. En njiyii jumaa Sankoore mahaaɗo gila e teeminannde sappo e joyaɓere tawi ena wondunoo e duɗal jaaɓi-haaɗtirde nawowal fotde 25.ooo almuudo. Hannde oo, woni ɗoon ko deftordu e duɗal jaŋde toownde e wiɗto diine Lislaam. Nokku oo innitiraa ko duɗal Ahmed Baaba.

En kawritii e yimɓe mawɓe saɗne (gila e ardiiɓe koolol ngol haa e yimɓe woɗɓe teelɗuɓe), ɓe ngannduɗaa ko nanalla tan e jaayɗe walla e kunuɗe won e yimɓe, wonnoo hakkunde men e mumen. Alla waɗanii en wirnitaawo, rokkii en fartaŋŋe mawɗo, so jooɗodaade e mumen e fiɓondirde e mumen aadiiji tiiɗɗi. Ena e nder ɓeen, naalanke mawɗo e nder Mali, dowrowo e nder Tummbuktu hono biyeteeɗo Kayra Arbi (Khaira Arby). Caggal darnde Mirannda e joom-galle mum e San Haydara ko gollal Kayra Arbi ɓuri maantinaade.

Kayra Arbi, naalanke mawɗo e nder Mali, dowrowo e nder Tummbuktu

Kayra ardii e diɗɗal mum haa jooɗii e les tilliisa men ngam juuraade en. Ko kanko uddi kadi koolol ngol, ñalnde 14 ndee, to bannge naalankaagal e yeeso jaagorgal gadanal leydi Mali e tawtoreede telewisiyoŋ ngenndiijo. Caggal nde o yimi tufɗe ɗiɗi, o eerii Ndey Kummba Jah yo ar, tawa mo dow, ɓe njimda. E yeeso hoohooɓe tawanooɓe ɓee fof, o holliri wonde Ndey Kummba Jah ko naalanke Pullo  gummoriiɗo to leydi Muritani. Ndey, nde toƴƴi daande, heewɓe kollirii mbelemma mumen kadi njaɓii wonde, kanko Ndey, omo jari addude e koolol bayngol nii. Ɗuum tan ko huunde mawnde e men saɗne. Ko adii ɗum seeɗa, tawi naalankooɓe ɗiɗo muritaninaaɓe hono Nuura mintu Seymaali e Sedduum mbaɗii ɗoon, ñalnde jamma 13 ndee, golle teskinɗe, martobinɗe. Ɓe njimii fotde 1w15 hojom, ɓe poɓɓanaa, ɓe mbeltanaa.

6- Gartal e Muritani

Golle koolol ngol ngasi ko ñalnde jamma 14, heedde 2w00h. Mbayniigu mawngu waali hakkunde lulinooɓe, ɓe goowondiral walla cehilaagal fuɗɗinoo hakkunde mumen. Ko ɗoon e tuddunde koolol ndee waalaa haa weeti. Nde waktu jeetaɓo subaka yonata tawi ko tuddunde ndee fuɗɗiima wontude wiinnde. Ɗoon kadi, miijo hooti e Aamadu Koli Mammadu Jaaltaaɓe, ɗo wiyata: “ɗo Sukki fof maa serwu. Ɗo yeewti fof maa yeew”.

Ɗoo ne, tuddunde ndee sukkiino sabu fotde 15.000 banii-Aadama kawritiino fotde balɗe tati e jammaaji mumen hakkunde koɗli e tuubaaji, njimri e ngamri, fijirde e jaleeɗe ɗo mette e mettere ndiddaa haa nder jeereende, heddii ena njonngoo e dow tule ceene, ena niiwnoo, ena kaamtoo. Kono kadi yeeweende fuɗɗiima lomtaade sabu e ooɗoo Subaka, ñalnde 15 ndee ko heewi e dental gonnongal ɗoo ngal fuɗɗiima momtaade e jiyɗe. So wonaa reenatnooɓe jippule walla roɓotooɓe kaake, alaa ko heddii ɗoon. Tuddunde fuɗɗii hankadi wontude tuddunde jeyuuje e ciile.

Reenatnooɓe lulnde men mballi en nawde bagaas men haa to damal tuddunde too. Ɓooytaani, njaatigi men Mirannda arani en e oto mum, nawi en galle. Caggal kacitaari, miijo ɓuri wokkande ko yande e yolnde ndee. Yolnde, nde 3300 km, gonduɗo e heen, ena wondi e sokla mawɗo. Njahɗen jehre, eɗen njoginoo kedde ceede Muritani, ngostiɗen ɗum kaalis Seefaa, ngartuɗen to galle njaatigi. Moƴƴere ooɗoo galle wonaa jiggaande, ko nde fuɗnde. Nde kollitɗen wonde eɗen njiɗi yahde ñalnde heen, gorko oo, hono Shinnduuk, ɗeɓaani jaɓde.  Ko maa kujjinaali keewɗi njanti heen nde o fuɗɗii saayde. Caggal ɗuum, ko kanko e hoyre makko, noddi sofeer yo ar, nawa en haa maayo (hakkunde wuro ngoo e maayo ko 10 km). Nii woni nodduɗen Kayra Arbi ngam waynondirde e mum.  Ruttude teɗɗungal walla anndinde wonde tinii teddungal baɗangal ko e aada pulaagu jeyaa. Kayra ne, ko ɗuum wonnoo fayndaare men e mum. E oon sahaa noon tawi ko o alaa e nder Tummbuktu, ko o jahnooɗo to boowal-laaɗe-diwooje. Mbayniigu men e makko waɗi ko tawi en njaltii wuro, kanko ne, o ummitiima to boowal-laaɗe-diwooje. Mbayniigu timmi, mbaynoriɗen tule ceene, naatɗen e balji pattuɗe e murtooɗe, cewle e caali, nokku diidare e naare. E garal, ko jamma ndewnoɗen ɗoon, en keɓaano yiyde ko heewi. Jooni noon yitere laamaaka, waɗanaaka kadi ommboode. Naatɗen e cukkiri, hakkunde caalli, paamɗen wonde ngonɗen ko e sara Maayo Niiseer. Ɓooytaani, peeñɗen e gurel, ɗo baak oo joofata bannge rewo. Ko ɗoon woni Koriyumme. En tawondirii ɗoon e yeeyooɓe arnooɓe to koolol too. Ɓe kaaldi e sofeer gadduɗo en oo mbele oon ena yawtina enen e maɓɓe fof haa Duwansa walla Sewaare. Caggal ɗuum, sofeer oo yalti e yahdu nduu. Bagasuuji njippinaa, o ruttii Tummbuktu. Garal otooji saɗti, haa naange-e-hoyre, alaa fof ko ari so wonaa otooji militeer en. Ɓeen ne ngari ko reende hoɗɓe tuubakooɓe e ameriknaaɓe arnooɓe  koolol Tummbuktu. Laamu Mali ena haɓɓi e kisal maɓɓe ko tiiɗi. Laawol ngol fof ko dadiiɓe mehɓe. Eɓe e leɗɗe, eɓe e otooji, eɓe e baak, eɓe e hay e diwooje. Heen sefre dadiiɓe adii en taƴtude, heɓoyi bannge worgo maayo ngoo, fadndoyii toon. Sefre heddiinde ndee heddii bannge rewo maayo. Ɗuum fof dey reeneteeɓe ɓee cuwaa arde, ngoni tawo ko Tummbuktu. Ko heedde takkusaan maayɗo, ɓe taƴti, ɓe ngari. E oo sahaa, tawi en taƴtii gila naange-e-hoyre kono en ndañaani tawo laawol. Ko ɗoon ngonɗen haa woɗeeɓe ɓee njahi. Ngonɗen ɗoon ko e gurel awooɓe. Ɓe ngonaa ñiiɓɓe, ko ɓe daakiiɓe tan. Koɗorɗe ɗee kadi ko ɓakkere e huɗo, alaa heen ko woni simoŋ.

Ko ɗoon gorko biyeteeɗo Buubakar Mayga tawi en. O jeyaa ko Bammbara Mawnde. O yiyi en, o heptiniri en ñarogal fulɓe, o tellii e oto makko, o ari, o salmini en. O naamndii to ngummiɗen e ngenndiiji Fulɓe. Kaalanɗen mo, o weltii heen saɗne, o haalani en, kanko ne, holi kanko. O itti ñiiɓirɗe makko e tonngooɗe jeew-deestooji ɗe o joginoo, o rokki en. O rokkiri en ɗe ko so tawii en ndañii caɗeele e nder diiwaan hee, mbele eɗen mbaawa jokkondirde e makko ngam tintinde mo. Ko o neɗɗo mawɗo e nder diiwaan oo , jogiiɗo geɗal timmungal. Ndey Kummba Jah itti beɗel mum njimri, rokki mo. O ruttii kadi, kanko Buubakar Mayga, o noddi ɗoon gooto, o wiyi ɗum : « toppito ɓeeɗoo ɗiɗo haa ɓe ndaña ɗo ɓe njahi. Jokkondir e sofereeɓe arooɓe ɓee haa ndañanaa ɓe palasuuji. Tiiɗno e maɓɓe ko ɓe hoɗɓe leydi ndii kadi ko ɓe tumarankooɓe ». O heeƴtitii e men kadi, o wiyi : « sinno to paymi too ena moƴƴunoo e mon, mi woppataano on ɗoo kono tan baasi alaa. Ooɗoo mo ɗaldu mi on, ko gorko kellifaaɗo, koolniiɗo ».

O jolti e oto makko, o waynii en, o yahi. Gorko mo ɗaldaɗen oo ne dariima darnde tiiɗnde haa dañani en oto ɗo njahɗen, caggal geeƴe. Alla waɗi kadi ko oto gaddunooɗo en subaka oo woni ɗoon. Njahruɗen e ngol ko jamma haa Duwansa. Njettiɗen ɗoon ko heedde 1w45h subaka. Telliɗen ngam waylude oto.  Kaalduɗen e suka goɗɗo tummbuktunaajo, ena wiyee Albashaar. Ko oon halfinaa oto gaddunooɗo sukaaɓe tummbuktunaaɓe arnooɓe tawtoreede koolol ngol. Njoɓɗen gooto fof 1500 mbuuɗu haa Bamako. Oto oo, wonaa ɗum wonnoo fayndaare gargol mum kono ena waɗa, won e sahaaji, ndeereeru mawna haa wumna gardiiɗo, yaltina  ɗum dingiral njuɓɓudi, ndi fotnoo reende. Aduna noon ko noon tan wayi. Neɗɗo ñiŋat fowru walla mbaroodi kono ko kañum ɓuri bonde sonngere. Neɗɗo kadi ena fela walla ñiŋa mo ɓuri jaasde e ŋakkude timmal.

Tellinɗen bagaas men, Albashaar heɓi, jolni, tottaa ceede, fiyi e jiifa, hamdinii, moosi. Yimɓe carii e nder gaaraas hee, gooto fof woni e ndaartude ɗo fooftii ko adii nde oto oo fokkitta. Ɓee lelii e leydi, woɗɓe heen naati e nder ñaamirɗi, lelii e dow taabe. Won heen jappuɓe comci mumen, lelii haa weenndoogo, tawi oto oo arii e yahde, pindinaa. Yimɓe njalti e wuro Duwansa ngoo ko heedde 4h20h subaka. Salaatu yoni en ko e yolnde, hakkunde ɗoon e  Sewaare. Ngarɗen e Sewaare, bannge rewo Mopti, ko 9w 10h subaka. Ko ɗoon hacitaa. Yimɓe njolti, ngarɗen e ɗo wiyetee Barabe, ɓennuɗen e Togol. Ngoon ko wuro Fulɓe. Ɓooytaani, cooyniɗen tibaaji cuuɗi wuro ganni. Woodi biyɗo en ko ɗoo woni Hamdallaay, wuro tappaango, miraango, tappiraango kolce gayi dimaaɗi, laaltoraango ƴiiƴam sagataaɓe. Kaftiɗen, ndariɗen ngam laaɓtindaade ngo e jaati. Gite pawii e cuuɗi e koɗorɗe kono ɓernde salii jaɓde. Ɗoon miijooji ndogtani dummbugol daartol, ngoni e aawtaade sahaaji ɓennuɗi, sahaaji jaambareeɓe e yontanooɓe Fulɓe hanki. Sahaa Yero Maama e Pullooru Galo Haawa, sahaa Gelaajo Hammadi Boɗeejo, sahaa Faatimata Baaba Lobbo e Fanta Mawɗo…. Hakkille  hooti e Rajo Muritani e daari Aamadu Saar e moolo Aamadu Mali Maymuuna Pennda Faayol to Neere e Ballaaga Buubu Jiboori e Aali, Aamadu Mammadu Yero Sira lollirɗo Kamarel to Sillaa e kare-boowe, kare pittaaka laaɓi, pittitaa laaɓaani, mbaɗi ko nayi ñaami, baali kaalaaka….

Ibraahiima Muktaar Saar wiyi : Aduna ko jamanuuji e sahaaji. Jamaanu ko maa feewnee kono sahaa ko maa reenee. Ko waɗi hanki haaltetee hannde. Ko ko gollaa hannde jaŋtoytee janngo.

Kodda Elimaan Sammbooru Barka wiyi : Yonta fof garɗo e yontaaɓe mum. Yonta fof garɗo, Leñol e payndaale mum. Njettinta Leñol payndaale ɗe toɓɓunoo ko yontaaɓe hawrunooɓe e oon yonta.

Jaayre Fori lollirɗo Abuu Aamadu Joop wiyi : Mo waawi fof yo waɗ jam, daartol alaa ko woppi.

Ngonɗen ko e Hamdallaay kono en njiyaani duballeeje Hamdallaay kaaletenooɗe ɗee. En nanaani kijaali pucci walla kolce gayi dimaaɗi. En ejaani dille gaawe e silamaaji. Ena gasa tawa ɗuum ko geɗe hanki jahduɗe e hanki.

Ndewnuɗen sahre ndee gite haa oto yawti, naati e wuro Sumadu. Ngoon ne ko wuro Fulɓe. Ɓennuɗen e Mannjo, Bunngel e Sofara, ngarɗen e laabi-celi Jenne. Ɗoon fayde sahre Jenne ko 30 km. Naatirɗen e diiwaan Segu ko wuro Kesedugu. Njawtuɗen e wuro Waŋ, naatɗen e leydi boobo-en. Ko ɗoon teddungal rawaandu ɓuri dammuwol. Ndey Kummba Jah ena laaɓa ɗuum sabu o seediima jaaneeji e seeleeji ena kumaa e daande tali(sara laawol), ena njeeyee no ndammiri  gonɗi e daral. Won keɓɗo wiyde en e oto hee : « so a ñaamii teewu rawaandu, a wontaa wondu e paawle jontinooje ».

Oto yawti e wuro Korolo, tiindii e wuro Baramanndugu. Ngoon e Tene ngondi kadi ɗe ngoɗɗaani Koŋ e Mansara. Ndartiɗen seeɗa e Sokura, ɓennuɗen e wuro ena wiyee Siyenso. En mbirtiima Terekungo, Sibugu e Ñaaso sara Jeli e Sononso. Yanngaso, Kulunso, Bala e Tuna ko gure pawondirɗe. Ngarɗen beetawe toowɗo e Bani. Ko maayo wiyetee noon, jiidaa e Bani, oto mo ngarnoɗen oo. Ngo jokkondiri ko e weendu Deebo. Njawtuɗen e Fasaama. Ngaroyɗen e Segu ko naange-e-hoyre. Ko ɗoon ngottiɗen kadi njuulɗen tiisubaar. En njiɗiino naamndaade geɗe keewɗe ko fayti e laamɓe Segu adiiɓe, ko wayi Bitoŋ Kulibali, joom-suudu mum Banaaje e ɓiɓɓe mum, Ngolo Jaara e iwdi mum….e ko heddii e gannde maɓɓe ɓooyɗe ko wayi no jalaŋuuji Segu kono tan en ndañaani mo kaalduɗen.

Ngaroyɗen Bamako ko mutal naange. Ngoowka jaasi dabare, Fulɓe ena mbiya noon. Enen ne, en puɗɗiima woowde Bani walla tawa ko puɗɗiɗen yiyde e Bani koo, waɗtaaka ndiyam. Nii woni payɗen gaaraas Bani ngam waaloyde toon e taƴorde biyee fayde Nuwaasot, laamorgo dowla Muritani.

Nde ngarɗen, tawɗen jikku nokku oo wayliima seeɗa kadi omo heewi ɓowɗi. Miijooji men kawri wonde woto mbaal ɗoon, yo en ƴeewoy nokku goɗɗo hay so en njoɓat. Gaaraas Bani woɗɗaani ɗo mbaalnoɗen e jahol ɗoo. Nii woni njahɗen toon, kaalduɗen e joom mum. Haala hawri, ngaddoyɗen bagaas men, ndesnduɗen mo, njokkuɗen e yiilaade ko potaten naworde ko wayi mbeɗon tinndinooje. Mbaalɗen haa weeti, njahɗen law gila en kacitaaki. Tawɗen oto Bani yahataa ñalnde heen. Taƴoowo biyeeji Bani oo waɗdi en e suka gorko ngam nawde en to gaaraas goɗɗo. Ɗoon woɗɗaani ɗo mbaalnoɗen ɗoo. Gaaraas oo ko gaaraas Sanngee. Helmere “sanngee” ndee firti e ɗemngal sooninkooɓe ko fijirde. Sanngee jaastii hay Jomine e kala fannu. Alaa ko ɓe kiisii so wonaa no ngalu naatirta. Kono teddungal bani-Aadama, haaju maɓɓe heewaani heen hay seeɗa. Ɗum ne, hay so aɗa haalda e gooto e maɓɓe, ɓe ndaarataa ma.

Taƴɗen biyeeji ko gila naange fuɗaani kono en njooɗtiima ɗoon haa wonoyi  9w05h subaka, nde puɗɗiɗen yaltude gaaraas oo. Oto oo kadi woccitaani tawo. O fayti kadi ko gaaraas goɗɗo ena to nder wuro Bamako too. Oon ne ko e gaarasuuji Sanngee jeyaa. E kaawisaaji Alla, en ngontii ɗoon ko ɓuri ko ngonnoɗen to gaaraas gadano too koo. Ɓe njippini jolnooɓe ɓee fof haa laaɓi, ɓe ƴettiti doggol, ɓe noddiri yimɓe ɓee gooto-gooto. Faynooɓe Senegaal e enen fayɓe Muritani ɓee fof, njoltidɗen e oto oo gooto. Midi yoni en  ko nder wuro Kita. Jettagol men e wuro Jeema tawi hankadi ko takkusaan weelii. Yimɓe ɓee tellii, ñaami, njuuli haa kaljiti, njolti. Sanngee ummodii e uumaango dafaaɗo becce, nanngi laawol fayde Kaay. Ɗoon tan nodduɗen sofeer oo, nganndinɗen ɗum wonde enen payɗen ko Muritani. O tellii, o tellini bagaas men, o noddi cermittooɗo njoldudi gooto ena wiyee Lasee Joop, o waɗdi en e mum. Oon wiyi en: hankadi ko miin jogii no njahraton.

Ndey Kummba Jah turii, woni e yettude tonngoode oto gaddunooɗo en oo. Ndeen o yiyii Ndey ena winnda tan, yeeso ngoo arti. O ñirɓinii haa juuti, o jali, o doortini, woodi ko o haali e wambarankoore ko en paamaani. Caggal ɗum o wiyi Ndey: “ɗum, hay huunde alaa ko nafata. Oto tampin hoyre maa!”.

Keɓɓitiɗen, mbiyɗen mo wonde omo waawi jalde hannde, o woyoya janngo. Ndeen en liɓii ngol konngol, o naati fitina, o wokkani hankadi yaltude e ƴeewande en no ɓennirɗen. O duki, o laawii, o haali ko welnoo mo fof. Wonnooɓe ɗoon e gaaraas hee fof mbaajii mo haa ɗali, ndonkani mo. Hujja makko ko en tottondiraani e makko kaalis, en taƴondiraani e makko biyeeji kono tan o yejjitii konngol ngol o haalnoo ngol: hankadi ko miin jogii no njahraton.

Posto sanndarmori ena ɗo sara gaaraas ɗoo, njahɗen, kaalanoyɗen ɗum. Ɓe tawɗen ɗoon ɓee kollitiɗen wonde keedaani e ndiin mbaydi, cifanii en posto goɗɗo, ɓennuɗen toon. Tawɗen toon ko sanndarmaaɓe ɗiɗo. Heen gooto wiyi en yo en noddoy mo. Ndey Kummba Jah yalti, kisa hawri e makko ɗo woɗɗaani, wiyi mo y o ar, o nootoo. Ɓe ndeggondiri no gumɗo e ɗowoowo mum nii. Sahaa e sahaa fof, Ndey weddoo mo konngol dognowol reedu haa ɓe njettii. Sanndarma oo naamndii mo ko aldi hakkunde men e makko, o woni e haalande ɗum ka ɓenndaani. Nde wonnoo ɓe kaalata ko e wambarankoore alaa ko nanɗen heen. Kono tan e tonngol sanndarma oo, ɗiiɗoo konnguɗi njaltii heen e ɗemngal farayse: “aɗa anndi tanaa baawnooɗo yaltude e ko mbaɗɗaa koo? Haade ko aan gaddii nawde ɓe haa jooni ko e dow maa fawii ñamminde ɓe e yarnude ɓe e ndaarande ɓe ɗo ɓe mbaali. So a finii subaka janngo, law, taƴanaa ɓe biyeeji maɓɓe, mbaɗaa ɓe e oto, ɓe njaha. Aadi wonaa wutte saka nde wel maa fof, ɓoortaa, liggaa. A nanii!”.

Ndeen Joobel faamii hankadi no miijorinoo nii, yahrataa noon kadi yettoode men ko Njaay, kañum ko Joobo, waɗti e yano. Nganndinɗen mo tan sinno ko ɗuum adinoo, caɗeele mbaɗataano. Paytuɗen gaaraas, nde tawnoo wonnooɓe ɗoon ɓee ena coklirnoo yahdu sanndarmori nduu. Kabruɗen ɓe no yahri e ko ngartirɗen. Seydi Joop wogwogini ko juuti, nde fuɗɗii ndaarde moto-reŋreŋ, jolni bagaas men, yoɓi yo naw en galle makko. Njettiɗen, mbeertanaɗen, lootiɗen haa ɓalli men laaɓi. Caggal geeƴe, o arti. O ari, o yaafnii e geɗe baɗɗe ɗee. Kono ko ɗoon mbayruɗen mo, en njiytaani mo so wonaa subaka janngo mum, hay ɗum ne ko to gaaraas. Feloore alaa heen sabu haalooɓe Pulaar mbiyi: “yahduɓe ñaawoore haa waɗi liɓɗo e liɓaaɗo, tawti-nodda fotaani wonde ɗoon”.

Enen ne kay, eɗen njooɗtorinoo ɗuum, heddii tan ko konngol laamɗo rewii heen. Heedde 10w30h, oto Soneef yettii Jeema, ena ummorii Bamako. Lasee Joop taƴi biyeeji men ɗiɗi, njolɗen, mbayniɗen Jeema, payɗen Googi, keerol hakkunde Mali e Muritani. Hakkunde Jeema e Googi, wuro mawngo, dowlungo ena ɗoon. Sosi ngo ko biyeteeɗo Ɓeydaari Tammbura, heedde hitaande 1240, caggal Annebi Iisaa. Ko ngoon woni Ñooro Laamiiɗo Juulɓe. Ñooro, hade Laamiiɗo Juulɓe, ko masalanke gooto ena wiyee Maamadi Kannjaa Kulibali jooɗinoo ɗoon, waɗi laamu cañngu. Maamadi ummoriino ko Segu. Alla anndi ko itti mo toon e no o ardi haa ɗoon e Ñooro kono tan teskoɗen wonde Kulibalinaaɓe ko e laamɓe adiiɓe laamaade e wuro Segu. Firti laamu makko, kanko Maamadi, ko Sayku Umaar Taal e hitaande 1854, heɓti galle makko ɗo o hoɗnoo ɗoo, jooɗtii ɗoon. Hannde woni ɗoon ko galle konunkooɓe Ñooro Laamiiɗo Juulɓe(camp militaire de Nioro du Sahel). Nde Sayku Umaar yahi, ko Aamadu Sayku lollirɗo Laamiiɗo Juulɓe lomtii ɗoon e Ñooro. Itti Laamiiɗo Juulɓe e Ñooro ko tuubaak biyeteeɗo Arsinaar (Archinard) caggal wolde Maayel, ñalnde 30 lewru bowte hitaande 1890. Ko ndeen wolde fusi konu fuutankooɓe wondunooɓe e Laamiiɗo Juulɓe. Ñalnde heen, 9000 fuutanke ko ɗoon e dingiral wolde keddii. Caggal wolde ndee, o heddoraa e konu makko, kanko Laamiiɗo Juulɓe, ko 3000 konunke. Ko e ɓeen o yaltidi nokku oo. Ɓe ndewi Yuuri, ɓe tiindii Gaawi-Nanee, ɓe ndenndini ɗoon juulɗeeli ɗiɗi : tiisubaar e takkusaan. Alfaa Idiriisa Jallo lelii ko e Gaawi-Nanee.

E nder Ñooro, rajooji nay ena ɗoon : Rajo Jamanoo, Jam Sahel, Gintaa e Rajo Pinal. Nde ngarɗen e gaaraas Ñooro, ko ɗoon tawɗen Usmaan Sabbaar Bah, gardiiɗo Rajo Pinal e Aali Mammadu Soh, jirwinooɗo jeewte to Caloka Gintaa e wondiiɓe mumen, ena padndii en. Teddungal fof ngal pullo ena teddiniree, weltoo, ɓe teddinirii en. Sahaa oo fof e faaɗde, ɓe nawii en haa to jooɗorde Rajo Pinal too. Ɓe kolli en geɗe keewɗe, paayodinɗe, ɓe kaalani en payndaale ɗe rajo ngoo jogii. Ɗoon, Ndey Kummba Jah ronkiti nanngude hoyre mum, toƴƴi daande, jaari fulɓe, manti, jarfi haa ɓalli fof njernjerti. Itti en ɗoon ko nodditeede wonde oto, ko enen tan, fadi. Mbayniɗen Aali Soh, gorko Maadoŋaa, Usmaan Sabbaar Bah e wondiiɓe mumen, tiindiɗen Googi. Hakkunde Ñooro e Googi ko 60 km. Nde njettiɗen Googi, tawɗen dillere waɗnde Mali, hakkunde tuwaareg-en hawñitiiɓe e konunkooɓe laamu Mali ndee, waylii ngonka kaa. To Mali too, caɗeele ngalaa kono ga bannge Muritani gaay, alaa ko ɓe njawata e bagaas. Huunde fof ko maa ɓe cunnoo, ɓe ƴeewa, ɓe ƴeewtindoo. Hay kameraa mo njoginoɗen e leppi mum ko maa ɓe nawi haa to mawɗo posto too, nde ɓe puɗɗii jebbilaade e tottitde en. Semmbeeji tati ɗii, polis, sanndarmori e duwaañ, gooto fof ko maa ndewaa e mum. Eɗen ngardunoo e maruknaaɓe ɗiɗo, ko ɗoon ɓe tellinaa. Alla anndi ko ɓe tawraa walla ko ɓe mbaɗi kono kam ko ɗoon ɓe tellinaa, ɓe njoltinaa e oto sanndarmori, ɓe nawaa. Nde njaltaten Googi tawi hankadi ko naange arii e jiiɓde mbuuɗu. Sofeer Soneef oo, ko ɓuri mo himmirde alaa. Caggal nde njaltuɗen Googi, o dartanaaki so wonaa ñaamde e juulde haa naattuɗen Nuwaasot, heedde 12w35h, ñalnde 19 lewru siilo 2012.

Njillu Tummbuktu juutii e daawal saɗne. Fotde 6600 km, jahol e gartol wonaa huunde weeɓnde jooɗanaade tawi waɗaani batte. Ko njillu kadi njuutngu e nder dumunna sabu e jahol ngol, en mbaɗii balɗe nay, ɗe taƴondiraani hay sahaa. En mbaɗii toon balɗe nay e nder lulnde koolol ngol. Nde ngarɗen e artude kadi, en mbaɗii balɗe joy e laawol. Dumunna oo fof e juutde, daawal ngal fof e woɗɗude, en nimsanaani ɗanngal ngal sabu ɓure keewɗe ndañaama heen.

Dognirgal gelooɗi ñalnde uddital koolol  sappo e ɗiɗaɓol e jeereende Tummbuktu

Banndiraaɓe, en mbaawataa joofnude binndol men ngol tawi en njettaani banndiraaɓe yarlitiiɓe, waɗnooɓe heen jawɗeele mumen e peeje mumen haa ɗanngal ngal waawi newaade: Maasina Mohammed, Mammadu Hadiya Kan, Bah Bookar Sule, Huudu Bah, Alasan Sih, Njawaar Kan, Hawsa Haydara e Baydi Sillaa. E innde leñol ngol, eɗen mbiya: ɓe njaaraama. Yo Alla yoɓ ɓe moƴƴere.

                                                       Gelongal Fuuta lollirɗo

                                                       Njaay Saydu Aamadu