Kawgel fuku ngenndiije Afrik, joofirii poolgu kippu Sammbi e dow kippuuji ɓurnooɗi yaakoreede. Ɓe kawrunoo e finaal hee ko e Koddiwaar, ɓe ndonkondiri haa waktu oo fof (90h) huuɓi, ɓe ndonkondiri e ɓeyde hee (30h), wattindoraa ko tiiruuji (8-7). Nde tawnoo ko Sammbi ɓuri lootaade hikka, ɓe kawi.
Kawgel fuku ngenndiije Afrik, joofirii poolgu kippu Sammbi e dow kippuuji ɓurnooɗi yaakoreede. Ɓe kawrunoo e finaal hee ko e Koddiwaar, ɓe ndonkondiri haa waktu oo fof (90h) huuɓi, ɓe ndonkondiri e ɓeyde hee (30h), wattindoraa ko tiiruuji (8-7). Nde tawnoo ko Sammbi ɓuri lootaade hikka, ɓe kawi.
Nii woni go’o maɓɓe nawde raay kawgel ngel.
Kippu Sammbi oo noon ina teskaa no feewi e ngelɗoo kawgel. Ko kanko woni hoore goomu mo wonnoo oo, yeeso Gine Ekaatoriyaal e Libi e Senegaal. E nder pottitte tati ɗee, ɓe kawii laabi ɗiɗi, ɓe ndonkondiraa gootol : Ɓe kawii Senegaal (2-1); ɓe ndonkondiri e Libi (2-2), ɓe kawi Gine Ekaatoriyaal (1-0). E nayaɓal pottitte hee ɓe pooli Sudaan (3-0). Kono ɓe mbetti fof ko nde ɓe njaltini Ganaa e feccere joofnirɗe (1-0).
Sammbi fuɗɗii tawtoreede joofnirɗe kawgel ngel ko e hitaande 1974. Ndeen hitaande, ɓe kawi Koddiwaar (1-0) e Ugannda (1-0), kono Misra hawi ɓe (3-1). Ɓe ɓenni daawal dewngal heen ngal, ɓe njaltini Konngo (4-2), kono, e finaal hee, ɓe ndonkondiri e Sayiir (2-2). Nde ɓe mbaɗti, balɗe ɗiɗi caggal ɗuum, Sayiir fiyi ɓe (2-0). Gadanol maɓɓe ndeke moƴƴii, sibu tawtoreede gadanol, yaha haa finaal, weeɓaani.
Ɓe ngarti ko e hitaande 1978, kono ɓe ngoɗɗoyaani. Ɓe kawi Burkinaa (2-0), ɓe ndonkondiri e Niseriyaa (0-0), Ganaa hawi ɓe (2-1). Nii woni ɓe kooti law. Ɓe ngartoyi kadi e hitaande 1982, ɓe kewi galaŋ kiri (woni ɓe ngari tataɓo) caggal nde ɓe piyi Alaseri. Ɓe ngartoyi kadi e hitaande 1986. Ɓe ngaraani 1988, ɓe ngartoyi kadi 1990, ɓe ngoni hoore goomu maɓɓe, kono Niiseriyaa hawi ɓe e feccere joofnirde kawgel ngel, kono ɓe kawi Senegaal e pooɗondiral palaas tataɓo oo. E hitaande 1992 Koddiwaar yaltini ɓe e nayaɓal kawgel ngel (0-1). Ɗee geɗe kala in akollita wonde Sammbi ina waawi fuku hay so tawii duumaaki no feewi.
Ñalnde 27 abriil 1993 musiiba bonɗo yani e kippu fuku Sammbi, tawi ina tiindii Senegaal ngam kawgel tawteregol joofnirde fuku winndere 1994: Abiyoŋ jolnunooɗo kippu oo yani e nder geec, yimɓe 30 wonnooɓe heen ɓee kala, kam e yimɓe laana kaa kala, mboomii heen. Fettooɓe bal 18 kam e kippu bal rewɓe leydi ndii, hay gooto heen fiɗɗaani nofru.
Wonti ko maa leydi ndii taftoo kippu keso. Oon kippu keso tawtoraama joofnirɗe kawgel ngel e hitaande 1994. O ari hoore goomu mo o wonnoo oo (ɓe ndonkondiri e Sieraa Leon (0-0), ɓe kawi Koddiwaar (1-0). Ɓe kawri e Senegaal e nayaɓal, ɓe piyi ɗum (1-0), ɓe piyi Mali e feccere joofnirɗe (4-0), ɓe kawri e Niiseriyaa e finaal, ɓee kawi ɓe (2-1). Ko to Tuunus wonnoo. E hitaande 1996, ɓe koonii kadi e goomu maɓɓe (Ɓe piyi burkinaa (5-1) ; ɓe piyi Sieraa Leon (4-0), ɓe tehondiri e Alaseri (0-0)). E nayaɓal joofnirɗe kawgel ngel ɓe liɓi Misra (3-1), kono Tuunus fiyi ɓe e feccere joofnirɗe (4-2), kono tan ɓe ngari tataɓo, sibu ɓe kawii Ganaa (1-0).
Tuggi 1998 haa 2006, Sammbi taƴtaani daawal gadanal ngal. E pottital 2010 ɓe ngoni hoore goomu maɓɓe, ɓe kawri e Niiseriyaa e nayaɓal, kono ɓe kawaa.
E hitaande 2001, karaŋ tataɓo joɗɗinaa wonande kawgel ngel. Karaŋ kaŋŋe peewnaaɗo to Itaali. Tuggi nde kawgel sosaa feewde jooni ko nii pooɗondiral karaŋeeje ɗee njahri :
Hawɓe e pottitte pooɗondiral karaŋ Abdel Asiis Abdalla Saalem :1957 à 1978
Gaanaa : 1963, 1965, 1978
Misra : – 1957, 1959
Konngo : – 1968, 1974
Ecopi : – 1962
Sudaan : – 1970
Konngo : – 1972
Maruk : – 1976
Hawɓe e pottitte pooɗondiral karaŋ Ngootaagu Afrik : 1980 à 2000:
Kamaruun : – 1984, 1988, 2000
Niiseriyaa : – 1980, 1994
Misra : – 1986, 1998
Ganaa : – 1982
Alaseri : – 1990
Koddiwaar : – 1992
Afrik worgo : – 1996
Hawɓe e pottitte pooɗondiral karaŋ Ngootaagu Afrik : gila 2002
Misra : – 2006, 2008, 2010
Kamaruun : – 2002
Tuunus : – 2004
Sammbi : – 2012
No foti laabi tawtoraa kawgel ngel
Laabi Leydi
22 Misra
19 Koddiwaar
18 Ganaa
16 Kamaruun
Niiseriyaa
15 RD Konngo
Tuunus
Sammbi
14 Alaseri
Maruk
12 Senegaal
10 Gine
8 Burkinaa
Ecopi
Sudaan
7 Afrik worgo
Mali
6 Rippoobilik Konngo
Togo
Angolaa
5 Kenyaa
Ugannda
Gabon
4 Mosammbik
3 Beniŋ
Libi
2 Liberiyaa
Malawi
Namibi
Siera Leon
Simmbabuwe
1 Botswaana
Gine Ekaatoriyaal
Moris
Ruwannda
Tansaani
Niiseer
0 Komoor
Jibuti
Eritere
Gine Bisaaw
Lesoto
Madagaskaar
Muritani
Somaali
Swaziland
Tchad
- Ɓurɓe heewde ko mballini
Bituuji Fettooɓe
18 Samuel Eto’o
14 Laurent Pokou
13 Rashidi Yekini
12 Hassan El-Shazly
11 Hossam Hassan, Patrick Mboma
10 Didier Drogba, Kalusha Bwalya, Pierre Ndaye Mulamba, Francileudo Santos, Joel Tiéhi, Mengistu Worku
9 Abdoulaye Traoré
8 Pascal Feindouno, Wilberforce Kwadwo Mfum, Ahmed Hassan,
7 Taher Abouzaid, Ali Abugreisha, Benni McCarthy, Roger Milla, Jay-Jay Okocha, Frédéric Kanouté
- Teskooji
• Ko Sayiir tan e hitaande 1974, e Niiseriyaa, 1994, e Kamaruun e hitaande 2002 e Tuunus e hitaande 2004 ndañi hawde CAN e tawtoreede kadi Kawgel fuku winndere.
• Kono, ko luulndii ɗum, Maruk e hitaande 1970 e 1994, Kamaruun e hitaande 1994, e Niiseriyaa e 1998 e Afrik worgo e hitaande 2010 ndañi tawtoreede kawgel fuku winndere kono luutaa CAN.
• Denndaangal kippuuji Afrik meeɗɗi tawtoreede kawgel fuku winndere (gila 1934) meeɗii nawde raay e CAN, haa heddii Anngolaa e Senegaal e Togo.
