Beldital ngenndi mbiy-ɗon ???

0
756

Mbiya-ɗen ko ñalnde 25 marse woni ñalngu beldital ngenndi. Nguu ñalngu, hawriti ko e ñalawma njuulu Kayhayɗi ganndaaɗo oo, oon ñalawma hitaande 2009, mo Muhammed wul Abdel Asiis, tawi ina woni seneraal, yiylotonoo dagnude hoore mum to bannge politik, ina ndaara mbele wondiiɓe mum e haɓdiiɓe mum ina kooloo ɗum.

Mbiya-ɗen ko ñalnde 25 marse woni ñalngu beldital ngenndi. Nguu ñalngu, hawriti ko e ñalawma njuulu Kayhayɗi ganndaaɗo oo, oon ñalawma hitaande 2009, mo Muhammed wul Abdel Asiis, tawi ina woni seneraal, yiylotonoo dagnude hoore mum to bannge politik, ina ndaara mbele wondiiɓe mum e haɓdiiɓe mum ina kooloo ɗum.

O ɓurnoo yiylaade e oon sahaa nii, ko hoolaare mooliiɓe, wuurnooɓe e mette e lor ko ina wona duuɓi 25. E ngaal ɗanngal to Kayhayɗi, ina jeyanoo e ngoƴaaji makko yiɗde ittude sikke paatuɗo e gooto e sababuuji gaddanɗi depiteeji leñamleñameeji semmbinde mo waɗde kuudetaa makko oo : so bonnude golle nanondiraaɗe ɗe persidaa Siidi Muhammed wul Seek Abdallaahi fuɗɗinoo siynude, hono ñawndugol gagga warngooji e gartirgol mooliiɓe.

Ɓayri o waawaano dartinirde nii tan golle puɗɗaaɗe ɗee, yimɓe fof ina kucciti e makko, tawi kadi koolaaki sababuuji tigi tigi kuudetaa oo kam e faayndaare « yahdiiɓe » makko, laamu nguu woppi golle ɗee njokki. Yo golle njokku, kono ɗe mbonniree les, ɗe ɓolee faayiida majje haa laaɓa ! Ko heddii koo, maa parbagaan luulndiiɗo sidoca jokkit.

Keɓtugol gagga warngooji oo, potnooɗo safrireede nanondiral e denndaangal ɓe ɗum toɗɗii ɓee, ina heen konu nguu, e naatnugol e mum politik, bonni geɗe ɗee kala.

Doosiyee potnooɗo uddireede jeewte denndinɗe denndanngal ɓe ɗum toɗɗii ɓee, potnooɗo joofirde yaafuya tawa ko e weleede e jaɓgol loraaɓe ɓee, e joom en hakkeeji waraaɓe ɓee, wiyaa ina ñawndiree njeenaari kaalis, aduna fof ina ndaara, ngam fompude ƴiiƴam gacce paflotooɗam ina laajoo nuunɗal !

Nde persidaa wul Abdel Asiis toɗɗaa, o suɓii yimɓe hesɓe ngam toppitaade hafeere mooliiɓe. Ɓeen nde ngari, ndiiwi denndaangal jagge toowɗe kalifu geɗe nder leydi ɓe tawnoo ɗoon, kam e denndaangal gollotooɓe toppitinooɓe njuɓɓudi e karallaagal gartugol ngol. Lomtii ɗiin foksineeruuji koosɗi gonnooɗi ɗoon ko adii 1989, ko miijiyankooɓe, leñamleñameeɓe teskoranooɓe binndanɗe mum en e nder « Chaab », e oon sahaa gooto. Ɗum yuumti ko ɗo boni, bonni golle ɗee, itti faayiida mum en haa laaɓi. E ko tabiti, alaa ko teskaa so wonaa dille halfinaaɓe kumpital ANAIR, UNHCR ina ndaara.

Hannde, artiraaɓe ɓee nguuri ko e jaynge, ngartii e baasal mum en nguurnoo e daayo kitaale 1989 ɗee. Ngonka maɓɓe meeɗaano waylaade. Won heen boom nimsii ko artirnoo ɗum en, sibu haa hannde mbayi ko no tumarankooɓe e nder leydi mum en nii. Laamu nguu fuɗɗinooma wiyde ina rokkita ɓe hakkeeji maɓɓe, kono hannde eɗen teskii, nde laamu nguu wiyata ina udda doosiyee oo, wonde mooliiɓe ɓee ina ngoɗɗi e keɓtugol hakkeeji mum en. Sibu haa hannde ɓe keɓtaani leyɗe maɓɓe, ɓe keɓtaaki ɓiyleydaagu maɓɓe, ɓe keɓtaani golle maɓɓe wonande wonnooɓe foksineeruuji diiwanooɗi.

Uddude ooɗoo doosiyee e ooɗoo sahaa, ujunnaaje artiraaɓe ɓee fof e salaade ɗuum, ma a taw nii ɓuri wonde ɓural wonande yimɓe fof. Wonande laamu nguu e moliiɓe ɓee kala. E miijo maɓɓe, wuurde e ɗawre e caɗeele e muus daayo, nder tuddule caggal leydi, ɓuri artude e dowla mo alaa ko njogani maa so wonaa ngañgu e kutuya !

Ooɗoo ñalawma 25 marse wiyaa ko ñalawma beldital ! Hol ko ɗum firti ? Hol welditooɓe ɓee ? Hol ko addunoo ɗee bone fof ? Hol saabiiɓe ɗuum ? So beldital ina foti wonde, wonaa hakkunde leƴƴi leydi ndii. Sibu hay gootol e majji waɗaani goɗngol ngol. Ɓayri ko laamu saabii ko kewi koo fof, beldital ngal foti wonde ko hakkunde dowla oo, dowla mo sefre sukñuɓe innitortooɓe leñol ngol nulaani ɗum en, kuutortoo ngam fawde fenaande e waɗde leƴƴi keddiiɗi ɗii bone.

Ɗum noon ko dowla foti yaafnaade, safra juume mum, ƴeewtoo golle yimɓe mum mbaɗata e nokkuuji worgo leydi ndii, wayla sifaa no ƴettirta kuule, wallinoroo denndaangal muritaninaaɓe, e dow potal, e denndaangal ko ina yahee walla feccee. Laamu ina foti seertude e nooynaare. E ngu foti seertude e politik naafigaagal deeƴnoowo ɓerɗe kono baroowo yimɓe !

Amar wul Bejaa

L’Authentique Quotidien

Firo : Bookara Aamadu Bah