Dowla Moritani : hol jooɗiiɗo e jappeere ndee hannde ?

0
730

Ko ɗum naamnal ngal suwaa tawo dañde jaabawol. Sabu gila mawɗo leydi ndii fellaa ñande 13 oktoobar « sara nokku biyeteeɗo Tweyla, kure ummoriiɗe e konu Moritani halfinaaɓe ndeenka e kisal leydi », abiyoŋ arani mo subaka alet 14 oktoobar joƴƴinoyi mo to leydi Farayse to opitaal konunkeeɓe to PERCY, alaa ko heɓaa ko laaɓti tawo, sabu ɓee ina mbiya « gaañnannde makko nde ina fuuyi e tee jooni o arta, o jooɗtoo e jappeere makko, nde o meeɗaa ummaade nii sabu to o lelii to opitaal too, ko kaŋko ɗowata leydi ndii » ; heddiiɓe ɓee, teeŋti noon  e yimɓe luulndo ngoo (COD) ina ngayni yenaneede wonde « hay so o daɗii e bone gaañannde makko ndee, o wontaa jogaade katanɗe ardaade leydi ndii ». Ko felli mo ? Hol pelluɗo mo ? Hol to o fellaa ? Ɗum fof ko kaawis tawo, sabu laamu suwaa tawo haalande yimɓe ko laaɓti, maa mbiyaa nii lietnaa kolliranooɗo e telewisiyoŋ Moritani  ina yeeytii wonde ko kañum felli mo, ɗum ɓeydani yimɓe ko wemjeende, ɓeydi kadi jeeyngal ngal rokkaani Abdul Ajiiju manoore.

En nduttotaako e haalaluuji keewɗi kaalaaɗi e geɗe ɗee no njahri nii, kono ɓuri wonde ngoƴa men ko ngonka leydi ndii, sabu so tawii  gawƴatnooɗo laana  e nder maayo finnungo saamraama awƴal mum,  yanii nder ndiyam, ina haani jolnooɓe e laana hee paaya, ngoƴee hol no njoofiroyi.

Ko ɗum waɗi hannde, ko adii fof, eɗen ngondi e gaggaaji ɗiɗi ɗi pot-ɗen ñawndude : mbele hannde eɗen mbaawi ñaawde wonde jappere laamu ndee ko  ɗalaande walla alaa nde ɗalaaka ? E tee ɗum ɗoon waawa ñaaweede gaagaa yimɓe keɓaani seedantaagal cellal mawɗo leydi ndii, sabu ko ɗum addanta yimɓe anndude wonde omo hattani haa hannde ɗowde laamu nguu walla o hattanaani, ɗum kadi hol no heɓretee ? Ko saggere, kono ƴeewen hol ko sariya doosgal leydi ndii haali heen ?

E kuulal capanɗe nay (40) Doosɗe Leydi Moritani wiyaa heen ko “So Diiso Doosɗe (Conseil constitutionnel) teskiima leydi nattii ardeede, walla mawɗo leydi ndii ina wondi e ngantu kaɗoowo ɗum ardaade leydi ndii, ko hooreejo Senaa  lomtotoo hooreejo leydi ndii wonande ciynugol fiyakuuji gaadoraaɗi. Gardiiɗo hilifaaɓe kam e hilifaaɓe fof, alaa ko mbaɗata so wonaa siynude fiyakuuji gaadoraaɗi, nde wonde ɓe kiisaa ko ɓe woppuɓe golle. Woote toɗɗagol hooreejo leydi goɗɗo ina foti yuɓɓineede e nder lebbi tati (3) caggal nde teskaa leydi ndii ardaaka walla ngantu  kaɗoowo gardagol leydi ndii ko duumiiɗo…” Kono ɗum fof yonaani sabu maa anndee kadi hol jogiiɓe mbaawka teskaade wonde jappeere ndee ko mehre (vacance du pouvoir) walla ngantu oo ko duumiiɗo (empêchement definitif). Kuulal capanɗe nay e go’o (41) ko ɗum wiyi heen “Ngam Diiso Doosɗe waawa teskaade jappeere ndee ko mehre walla ngantu oo ko duumiiɗo, maa ɓeeɗoo njokkondira e mum : Hooreejo leydi e hoore mum, walla gardiiɗo Asaammbele Ngenndi, walla noon Hooreejo hilifaaɓe laamu nguu”. Ɗee geɗe fof noon hol no yahdirta e ngonka men hannde kaa?

Seedantaagal cellal mawɗo leydi ndii heɓaaka tawo haa jooni nde wonde hedditiiɓe ɗoo e laamu nguu (Hooreejo hilifaaɓe) keñanaaki ɗuum, safrooɓe mawɗo leydi ndii hay so ina nganndi ngonka makko hannde woodanaani ɗum en saaktude ɗum, kadi tesko-ɗen wonde laamu Farayse wonataa jaambuur e haala kaa, Hooreejo Asaammbele Ngenndi wiyi wonde ɗum wonaa “huunde heñoraande”. Hay so ɗeeɗoo paddooje ɗe kaal-ɗen paltaama, hooreejo Senaa potɗo lomtaade oo kañum e hoore mum sellaani e tee alaa ɗoo, jiidaani e denndaangal juɓɓule carɗooje ɗee ko ko ndiwti laje mum en (Asammbele e Taƴre senaa nde hooreejo oo jeyaa e mum ndee) walla noon tawa ɗe cuwaa laawɗude tawo (Diiso Doosɗe). Ɗum firti ko juɓɓule demokaraasii ɗee fof ko teppiiɗe, wooteeji potnooɗi yuɓɓineede gila e hitaande 2011 ndoŋkaama yo njuɓɓine sabu pirtagol etaa siwil e liiltugol binnditagol kesol ngol. Njuɓɓudi konuyaŋkoori ndii,  so laawol rewaama, ndi fotaani naatde e ɗiiɗoo fiyakuuji sabu toɗɗaaki ndi, kono kadi hay gooto majjaani , so en puuntaani koye men, ko ɓe naatnuɓe heen juuɗe maɓɓe haa heƴi. Yoga e gollooɓe politigi walla nii yimɓe mehɓe tan nii majjaani hannde jogtii laamu nguu ko senerooji larme ɗii haa ɓe ƴeewa no ɓe mbaɗata. Ɗum fof holliri tan “ko laana kaa ko cugguka”.

  • Hol no mbaɗaten?

Ngonka leydi ndii hannde ina ɗeɓi annominde no ngonka men e hitaande 2008 caggal kuudetaa Abdul Ajiiju feewde e  njuɓɓudi hooreleydaagu haa addani en duuñeede e mudda e renndo adunaŋkeewo ngoo.  Tawde wonii  laabi potnooɗi reweede fof ko uddiiɗi,  heddii ko so sariya waawaani siyneede foti lomtaade ko ndaartude maslaha ngenndi. Ɗum ɗaɓɓi ko denndaangal gollotooɓe politigi (luulndo, wonduɓe e laamu, pelle renndo e teelɗuɓe nuunɗuɓe ekn..) nde njooɗodtoo pewja peeje nanondiraaɗe ngam suggitde laana ka njol-ɗen kaa. Ngaal nanondiral noon ina foti wonde jaajngal, lelnowal daawal kesal keborngal ruttude Moritani e juɓɓule lawɗuɗe, ɗum firti ko wooteeji laaɓtuɗi njuɓɓinee ngam toɗɗaade meeriiji kesi, suudu depiteeji hesuru e senaa keso e Hooreejo leydi keso. Konu men noon foti wonde darnde mum ko wallitde ndee feere no yumtiroyi tawa eɓe ngoɗɗitii jumpude e fiyakuuji politigi. Moritani ina hatojini e nanondiral kesal, so ngal dañaama ngal siynee, ngal waasa laataade no nanondiral Ndakaaru nii.

Maamuudu Haaruuna Joop