Jabet, rafi ɓooyɗo walla rafi yonta keso ?

0
815

Jabet ko ñawu ngaannungu hannde sabu ko ina  qiimee e 360 miliyoŋ aadee e nder aduna oo ina ngondi e maggu. Hakkunde yimɓe 3 haa 6 e nder 100 neɗɗo fof. Ngu ɓuri lollude ko e leyɗeele Orop, kono, e oo sahaa, won e leyɗe  Afirik, ko wayi no Moritani e Senegaal ko e fuɗɗoode kitaale 80 ɗum ɓuri teskeede, etee, e oon sahaa, ko yimɓe seeɗa ngu heɓindii, teeŋti noon e hoɗɓe e gure teeru ɗee, sabu ndeen, hay so tawii rafi oo ina woodi e nder gure dowri (Yeru e Fuuta) o anndanooka.

Sabu jaajgol rafi oo hannde e nder winndere ndee e ngoƴa mo o wonani renndooji ɗii, OMS (fedde adunaare cellal – catal ONU) fellitii toɗɗaade ñalngu 14 noowammburu, ñalngu adunayaŋkeewu ngam haɓtaade jabet

Hol ko woni jabet ?

Jabet ko ɓurtugol suukara e nder ƴiiƴam ndogojam e nder ɓalndu neɗɗo etee saabotoo ɗum ko tergal biyeteengal fulkuru nattude waawde daraade darnde nde fotnoo daraade e nder ɓalndu neɗɗo. Fulkuru ko kam feewnata e nder mum dihal biyeteengal « insuline » sirƴa ɗum e nder ƴiiƴam ɓalndu mbele ina saayna suukara mo ƴiiƴam ɗam hatojinaani  ; Kono so hawrii tergal ngal (fulkuru) nattii jogaade katanɗe feewnude dihal kal, ko ɗum addanta suukara oo heewde e nder ƴiiƴam, ɓurta ɗo fotnoo tolnaade (hakkunde 0,80g e 1,10g).

Jabet noon jogii ko sifaaji ɗiɗi : sifaa 1 (type 1) e sifaa 2 (type 2) ;

Sifaa gadano oo, woni ɓurɗo bonde oo, sabu oon tawata ko fulkuru nduu, gila e fuɗɗoode, ina wondi e ella tawa waawaa daranaade gollal mum tigi rigi, etee ɗum ina feeña e neɗɗo gila e cukaagu mum (hedde duuɓi 10 haa 15), ko ɗum waɗi, ko ɗum sokla no feewi etee ko oon sifaa jabet woni ɓurɗo yaawde warde. So tawii oon sifaa jabet heɓtiima neɗɗo, joomum heewi haŋkati kaaɗdi nguurndam mum, ko pinngeede ñalnde kala ko dihal « insuline », ɗum noon ko huunde mettunde.

Sifaa ɗimmo oo, oon heewi heɓtaade neɗɗo ko caggal duuɓi 40 feewde dow, omo waawi siforeede no ñawu mawngu nii, walla ñawu teeru. Oon sifaa hay so tawii fawii ko e ustagol katanɗe fulkuru nduu, ɓeydi ɗum kadi ko ñameele ñaameteeɗe ɗee, yantude ŋakkere coftal e ngaameela teeŋti noon e yimɓe hoɗɓe e gure teeru. Oon sifaa jabet, hay so ƴettanteeɗo leɗɗe wonataa « insuline » kadi e ɗum foti yahdude e ndeenka nduumiika suukara gonɗo e ɓalndu,  nguura keeriika e coftingol ɓalndu duumingol.

Bonannde jabet e neɗɗo

Denndaangal soklaaji ɗi terɗe ɓalndu katojini ina jogii tan ɗo poti haaɗde, so ŋakki ko ñawu, so ɓurtii ɓuri bonde: ɗum woni suukara, ɓellere, lamɗam ekn… Suukara ɓurtuɗo, bonannde mum ɓurata battinde fof ko e won ɗeen terɗe kimmuɗe e nder ɓalndu neɗɗo, yeru ina wara ɗaɗi tino (nerfs) neɗɗo, huuroo e ɗaɗi nawooji ƴiiƴam ɗii, sukka ɗum en, ɗum ina jeyaa e ko heewi  addude ko wiyetee AVC, bannge maaya , junngo e koyngal njahda ; Jabet ina boni e ɓernde, ina boni e ɓooƴe, ina usta jiile e ngoraagu ekn… Gaañannde jom jabet yaawaani sellude teeŋti noon ko wayi no ñawanɗe koyɗe, ma a taw ko ɗum jeyi teskuya haalpulaar en  e wiyde « so neɗɗo welii ɓalndu » ina yaawi gaañaade etee yaawaani sellude. Jabet e taasiyoŋ mbayi ko no funeeɓe nii, bonannde majji ina nanndi.

Hol no neɗɗo teskortoo ñawu jabet ?

Jabet so ina heɓtoo neɗɗo, joom mum heewaani tinde, ɗum nde wonde ko ñawu ngu ardataa e muuseeki, kono so tawii a teskiima e hoore maa ɓeydagol ɓalndu, walla won deetgol ɓalndu (pooƴndam), ɗomka e muuyeede sahaa kala njaram, keewgol taare jamma walla ustagol jiile ekn…, aɗa foti jeertaade, njahaa to doktoor ƴeewtano maa tolno suukara e nder ƴiiƴam ɓalndu maa.

Hol safaara jabet ?

Safaara reɗew jabet woodaani, kono ko waawi waɗeede heen fof ina waawi ustude tooke ɗee, etee so joom mum duumiima heen ina waawi juutde heen balɗe. Doktoreeɓe njiytanaani ɗum safaara cellinoowo haa sella, kona ko e njiilawu tan wonaa ; e oo sahaa, woodi tan ko won ɗeen poɗɗe ustooje suukara e ɓalndu walla noon dihal « insuline » ngal mbiy-ɗen ngal wonande jabet sifaa gadano oo. Won safaruuji gaadanteeji kaaleteeɗi mbiyaa ina moƴƴi heen ko wayi no sirooji leɗɗe walla conndi mum en, leɗɗe baaɗe no eeri, ñebbe daaye ekn… kono moƴƴi ko hay so aɗa huutoroo ɗe, tawa aɗa ƴeewto sahaaji kala suukara hol to tolnii e nder ƴiiƴam maa.

Ko laaɓti koo tan ko jogaade sifaa nguura keeriiɗo tawa ina itta suukara peewneteeɗo oo e ñameele mum, reentoo suukaraaji gonooji e nder nguuraaji ɗii, ko wayi no e nder gaweeje (maaro, samme, makka ekn…) walla ko ɗeen gaweeje peewniraa (makarooni e ciiri mum kala, kuskusaaji ekn…). Ko ɓuri bonde e ɓalndu fof to bannge jabet, ko njaram mbaɗɗam suukara ko wayi no kokkaa-kolaa en, fantaa, en e tufam mbaɗɗam suukara , ko teskaade tan suukara naattuɗo e diƴƴe fof ɓuri bonde.

Teddinde coftal ɓalndu ina moƴƴi hay so tawii noon ko yahdu nduumiindu (ñalawma fof hay so kilooji 3) sabu dillingol ɓalndu ina duppa suukaraaji gonɗi e mum, ooɗoo safaara fof ɓuri moƴƴude e jabet etee kanko ɓuri famɗude fere.

Ngalɗoo alluwal ina hollita on hol no kuutorto-ɗon nguura

Ko haɗaa            

– njarameeje jooni ɗee : kokkaa, jus e ko ɓaarti e ɗum fof
– gatooji, beñe, tanngal
– suukara peewneteeɗo o

Ko foti hakindeede

– gaweeje fof : hol to diw heen kudduuji jeetati so wonii hiraande walla bottaari;
– pompiteer e pataas hol to diw heen ɓoolde wootere;
– mburu foti wonde ko kuppoŋ tokooso;
– ɓiɓɓe leɗɗe tawa ko kecce, hol to diw heen geɗel gootel ñalawma

Ko yamira, aldaa e haɗde

– legimaaji;
– kosameeje ɗe ngaldaa e suukara;
– ndiyam
– ɓoccooɗe
– tebbuuli kala : liɗɗi, gertooɗe e ndammiri

Teskaade : Kala ko waɗtetee suukara, jom jabet fotaani memde ɗum, kala nguura ngarduka e suukara mum, joomum foti ko hakindaade heen kadi waasa ɗum fawondirde (so tawii a ñaamii ɓoolde pompiteer a fotaani ñaamde kudduuji jeetati maaro walla so a ƴakkii oraas a fotaani fawde heen manngo). Huunde kala e aduna, kala ko ɓurti heen moƴƴaani, ko ɗum waɗi hay ko yamiraa heen koo, won tan ɗo foti haaɗde.

Tiiɗno-ɗen e koye men, Alla walla en e cellal men.

Maamuudu Haaruuna Joop