Ndeke ina waɗɗii Muritaninaaɓe yeewtidde e teeyre ɗeeɗoo geɗe. Jillondiral ɓesngu Muritani haaɗaani tan e nder tirbiiji e leƴƴi, ngal diwtii ɗoon sibu ngal taccii keeri. Geɗe keewɗe daartol ina ceedtoo ɗum, ine heen dewgal hakkunde Jommbot Mbooc laamɗo Waalo e Emiir Tararsa.
Paul Marty hollitii e deftere winndi, tiitoriinde “les Tribus Maures et l’Islam” (1920), wonde ma a taw hoɗi e geejegol (Semaama) hee tan ko Tukuloor en e Hardaneeɓe-Safalɓe.
Ɓeen ngonaa eggiyankooɓe, hay so tawii noon aɓe koɗa e tillisaaji e saraaji seeno. O wiyi kadi, e sahaaji ɓennuɗi, leƴƴi goɗɗi koɗiino e Semaama hee :
Jolfuɓe : Ina sikkaa, e yonta hakkundeejo oo, ko rewo ɗoon ɓe koɗnoo, hade fulɓe bahbahɓe e tirbiiji safalɓe duñde ɓe, ɓe telloyoo daande maayo.
Seereraaɓe : ɓe ngoniino e nokku hee e won oon sahaa. Gure ɓooyɗe keewɗe inniraa ko inɗe Seereer. Seereraaɓe kadi ƴooñaa haa keedti ootoo bannge maayo.
Ɗiiɗoo leƴƴi kala meeɗiino hoɗde e leydi hee tigi rigi, haa yettoyii Tagante. Ɗi njalti ndi walla ɗi costi ɗo ɗi koɗnoo ɗoo, caggal gargol fulɓe ummoriiɓe Maasina, caggal ɗum deeniyankooɓe ummoriiɓe Fuuta. E wiyde Marty, Tukuloor en njalti ko e jillondiral ɗiiɗoo leƴƴi kala (hello 292). Ko dillere Lislaam teeminannde 18ɓiire wootiɗini leñol ngol to bannge diine. Ngu ɓeydii tiiɗde kadi e kareeli baɗdetenooɗi e heediiɓe, haa arti noon e tirbiiji safalɓe ɗi meeɗaa seerde e ruggude e duppude e dahde yimɓe daande maayo ngam macciɗinde ɗum en (hello 292). Kono wonaa hare tan wonnoo hakkunde tukuloor en e tirbiiji safalɓe. Gaa gaa jillondiral leƴƴi ɗii e naatnaatondiral mum en, Lislaam njokkondirii ɗi no feewi, haa ko gootol e majji kala ina jogii seerenɓe mum ɓe tuugnii e nder leñol goɗngol ngol. Yeru mum ko Seeku Aamadu jibinaaɗo e hitaande 1867 to Segu ɗo baaba mum siiñtunoo caggal Alhajji Umar Taal, ko ɗoo fuɗɗii janngude sariya hade mum jokkoyde jaŋde ganndal Diine to Ñooro e Kolomina e timminirde nehdi mum e ganndal mum to Hariis Wul Maham mo Iddaab Lehsan en. «Ko o ganndo mawɗo ko fayti e Gannde Aarabaagal e Lislaam. Ko o ƴoƴɗo, udditiiɗo, jankiniiɗo, nawduɗo ganndal luggal sariya e aadaaji nokkuyankooji kam e aadaaji safalɓe e aadaaji fulɓe. Omo haayanaa waawde maslude hakkunde nafooje yimɓe fof.
Omo jogii tiiɗndi no feewi, haa e nder safalɓe. So luural jolii hakkunde eggiyankooɓe ɓee e tukuloor en, yimɓe fof keddotoo ko e konngol o taƴi ngol (hello 293) ». « Heewii nde safalɓe Taraarsa e Barakna e Gorgol cuɓii mo yo o won ñaawoowo dowrowo. Tiiɗndi o joginoo ndii addani mo waawde faabaade Yahyaa Kan mawɗo Yirlaaɓe hebbiyaaɓe e mooɓgol sagataaɓe ». “Ahmadu Saako heɓi wirdu ko e Muhammed Faal mo Dawaali Taraarsa en, waɗaa moqaddam Seek Saaleh el Mekki, ko e 1890”. «Omo janngintunoo ko faati e Afaaya Ibnu Buuna, Risaala e Sogra e Usta e Tohfa kam e …». Ko Seek Saad Buh naatnunoo Yahyaa Kan, mawɗo Yirlaaɓe hebbiyaaɓe, nde ɓe potti e gootal e ɗanle mum to Ndar e Qaadiriya. P. Lacroix wiyi, e udditirde deftere porfeseer Umar Bah tiitoriinde ‘Fuuta Tooro, nokku pottital pine’ wonde : «Umar Bah idii fof ko hollitde gidagol fulɓe hoɗde e ɗiin nokkuuji ɗi safalɓe ngoni hannde, idagol ngol yeddotaako. Umar Bah holliti ɗum ko e wiɗtooji mum jowitiiɗi e jettooɗe fulɓe to Tagant e Barakna, wiɗtooji bayyinaaɗi e « Notes Africaines e kitaale 1968 e 1973» (hello 6). Umar Bah wiyi heen wonde geɗe garooje ɗee ina ceedtoo wonde fulɓe koɗiino e Barakna haa e lamorgo mum Eeleega.
Sara Eeleega eɗen mbaawi sooynaade (no safalɓe mbiyata huunde e nokkuuji, tawi ko inɗe nokkuuji ɗii Pulaar) :
– Kedeyaat Ardoban (kaaƴon Ardoban (laamɗo pullo)) ; – Gelle Nguri woni galle ngaari e pulaar (hello 22) ; – Lekki mbabba (ɗoo alaa ko waɗtetee heen) ; – Jokke tuuba – Asha norwa (ngaska norwa) ; – Beyla maro (beeli maaro)
E nder Tagant eɗen tawa heen : – Caafol kosam, – Gini (Giini : Giini wonnoo laamorgo fulɓe jaawɓe ngo safalɓe mbiyatnoo Idaaji. Ine wiyee wonde sari ngalɗoo dental ko njanguuji konuuji Koli Tengella. Idegmolle en wonɓe e nokku hee hannde, ina keewi wiyde ina njiidi e fulɓe. – Buur (laamɗo e ɗemngal wolof) bannge hirnaange worgo Eeleega, walla hedde capanɗe tati kiloomeeteer hakkunde mum e Podoor, saraaji geejegol Semaama, hakkunde Regba e Legjet yowitinoo ko e Laamu Jolof. Ina sikkaa tan itti ndii njiimaandi jolfuɓe ko deeniyankooɓe (e gardagol Koli Tengella) (hello 23).
Ina waɗi kadi nokkuuji ɗi safalɓe keerorii : Toomiyaat, Selket Wees, Elbe el Kasra, Tin yefda, Rag Tamaraat, Jiigri, Rag el Sasi, El Farlaa, El Kayr fiihi, Genitaan, Tishiit, Waadaan.
So artii e nokkuuji gaadanteeji Tagant, Umar Bah wiyi :«hoɗnoo e Saahal Muritani hade mum wontude moraande e naatgol Almoraabid en ko ɓaleeɓe. Ina jangtee wonde ko soninkooɓe walla fulɓe mbari Abaabakr ben Amar, gooto e joŋŋeeɓe Maali, hakkunde Tiisiksa e Bumdeyde, nder Tagant ». (hello 26). «Eɗen teskoo wonde hemere Taagant ko safatoore bonniti ɗoon Cehe Genne (gaññeeje ɓooyɗe) … «E wiyde Siree Abbaas, ko ɗoon Laamu Jah Oogo en fuɗɗorii hade mum en tellaade faade Senegaal, ina sikkaa, hedde teem IXɓiire » (hello 26).
«To bannge goɗɗo, ganndal inɗe nokkuuji, ina addana en miijaade wonde ko leƴƴi ɓaleeji, tawi ko fulɓe, koɗnoo walla kam ndewiino e Tagant e Barakna. Seede mum ko kelme ɗe alaa ko pirti e safatoore, tawi noon maanaa mum en e Pulaar ina laaɓti, yeru : – Addu kalumbam (ndiyam lawƴuɗam gawri cottaandi), – Belingaar : beeli ñaarɗi ; -El idaar : elb firata e safatore ko tulde ceenal ; Idaar ko innde laamɗo pullo meeɗooɗo wonde e nokku hee e sahaa mo anndaaka (hello 26). – Eri Yaara : ina gasa tawa ko Ari Yara bonnitaa ɗoo. Ndee innde joopii ko sewnde wonnde to Tagant, hakkunde Tiisit e Tiisiksa (hello 27). – Garawol : ko sewnde wonnde hakkunde Misriyya e Juk, laadnde hakkunde kaaƴe, juutnde haa nanndi e gaarawol. – Gneygira : E safatoore, ɗum firti ko Gangara (sarakulle e safatoore) tokooso (hello 28). Gaa gaa jeddi jowitiiɗi e idagol ngol leñol walla goɗngol leydi Muritani hoɗde e diiwanuuji leydi ndii, won goonga mo yeddotaako, oon goonga ko « ɓesngu Muritani ko njillungu, naatnaatondirngu, tee, ɗuum ina foti teskeede, tabitiniree kuule sariya leydi ndii. Ɗuum ina waawi wonirde laawɗingol denndaangal ɗemɗe men ngenndiije. Nii woni farlinee e sukaaɓe Muritaninaaɓe kala, janngude ɗemngal ngenndiwal goɗngal ngal suɓii, gaa gaa ɗemngal mum ngal muuyni. Yanti heen, Muritani ina foti heɓtude darnde mum, so jokkorgal hakkunde Afrik hirnaange e Magreb, hakkunde Haɓɓere Arab (ligue) e Dental Afrik (UA). »
Eɗen cikki kadi, e nder ɗuum, so sahaa mum heedii, Muritani ina foti naattude e CEDEAO…
Nuwaasoot, ñalnde 1 oktoobar 2012
Seek Mammadu Kan
Ƴogaa ko e Le Rénovateur (fulo : BAB)
