Ndeke ina waɗɗii Muritaninaaɓe yeewtidde e teeyre ɗeeɗoo geɗe. Jillondiral ɓesngu Muritani haaɗaani tan e nder tirbiiji e leƴƴi, ngal diwtii ɗoon sibu ngal taccii keeri. Geɗe keewɗe daartol ina ceedtoo ɗum, ine heen dewgal hakkunde Jommbot Mbooc laamɗo Waalo e Emiir Tararsa.
Paul Marty hollitii e deftere winndi, tiitoriinde “les Tribus Maures et l’Islam” (1920), wonde ma a taw hoɗi e geejegol (Semaama) hee tan ko Tukuloor en e Hardaneeɓe-Safalɓe.
Ɓeen ngonaa eggiyankooɓe, hay so tawii noon aɓe koɗa e tillisaaji e saraaji seeno. O wiyi kadi, e sahaaji ɓennuɗi, leƴƴi goɗɗi koɗiino e Semaama hee :
Jolfuɓe : Ina sikkaa, e yonta hakkundeejo oo, ko rewo ɗoon ɓe koɗnoo, hade fulɓe bahbahɓe e tirbiiji safalɓe duñde ɓe, ɓe telloyoo daande maayo.
Seereraaɓe : ɓe ngoniino e nokku hee e won oon sahaa. Gure ɓooyɗe keewɗe inniraa ko inɗe Seereer. Seereraaɓe kadi ƴooñaa haa keedti ootoo bannge maayo.
Ɗiiɗoo leƴƴi kala meeɗiino hoɗde e leydi hee tigi rigi, haa yettoyii Tagante. Ɗi njalti ndi walla ɗi costi ɗo ɗi koɗnoo ɗoo, caggal gargol fulɓe ummoriiɓe Maasina, caggal ɗum deeniyankooɓe ummoriiɓe Fuuta. E wiyde Marty, Tukuloor en njalti ko e jillondiral ɗiiɗoo leƴƴi kala (hello 292). Ko dillere Lislaam teeminannde 18ɓiire wootiɗini leñol ngol to bannge diine. Ngu ɓeydii tiiɗde kadi e kareeli baɗdetenooɗi e heediiɓe, haa arti noon e tirbiiji safalɓe ɗi meeɗaa seerde e ruggude e duppude e dahde yimɓe daande maayo ngam macciɗinde ɗum en (hello 292). Kono wonaa hare tan wonnoo hakkunde tukuloor en e tirbiiji safalɓe. Gaa gaa jillondiral leƴƴi ɗii e naatnaatondiral mum en, Lislaam njokkondirii ɗi no feewi, haa ko gootol e majji kala ina jogii seerenɓe mum ɓe tuugnii e nder leñol goɗngol ngol. Yeru mum ko Seeku Aamadu jibinaaɗo e hitaande 1867 to Segu ɗo baaba mum siiñtunoo caggal Alhajji Umar Taal, ko ɗoo fuɗɗii janngude sariya hade mum jokkoyde jaŋde ganndal Diine to Ñooro e Kolomina e timminirde nehdi mum e ganndal mum to Hariis Wul Maham mo Iddaab Lehsan en. «Ko o ganndo mawɗo ko fayti e Gannde Aarabaagal e Lislaam. Ko o ƴoƴɗo, udditiiɗo, jankiniiɗo, nawduɗo ganndal luggal sariya e aadaaji nokkuyankooji kam e aadaaji safalɓe e aadaaji fulɓe. Omo haayanaa waawde maslude hakkunde nafooje yimɓe fof.
Omo jogii tiiɗndi no feewi, haa e nder safalɓe. So luural jolii hakkunde eggiyankooɓe ɓee e tukuloor en, yimɓe fof keddotoo ko e konngol o taƴi ngol (hello 293) ». « Heewii nde safalɓe Taraarsa e Barakna e Gorgol cuɓii mo yo o won ñaawoowo dowrowo. Tiiɗndi o joginoo ndii addani mo waawde faabaade Yahyaa Kan mawɗo Yirlaaɓe hebbiyaaɓe e mooɓgol sagataaɓe ». “Ahmadu Saako heɓi wirdu ko e Muhammed Faal mo Dawaali Taraarsa en, waɗaa moqaddam Seek Saaleh el Mekki, ko e 1890”. «Omo janngintunoo ko faati e Afaaya Ibnu Buuna, Risaala e Sogra e Usta e Tohfa kam e …». Ko Seek Saad Buh naatnunoo Yahyaa Kan, mawɗo Yirlaaɓe hebbiyaaɓe, nde ɓe potti e gootal e ɗanle mum to Ndar e Qaadiriya. P. Lacroix wiyi, e udditirde deftere porfeseer Umar Bah tiitoriinde ‘Fuuta Tooro, nokku pottital pine’ wonde : «Umar Bah idii fof ko hollitde gidagol fulɓe hoɗde e ɗiin nokkuuji ɗi safalɓe ngoni hannde, idagol ngol yeddotaako. Umar Bah holliti ɗum ko e wiɗtooji mum jowitiiɗi e jettooɗe fulɓe to Tagant e Barakna, wiɗtooji bayyinaaɗi e « Notes Africaines e kitaale 1968 e 1973» (hello 6). Umar Bah wiyi heen wonde geɗe garooje ɗee ina ceedtoo wonde fulɓe koɗiino e Barakna haa e lamorgo mum Eeleega.
Sara Eeleega eɗen mbaawi sooynaade (no safalɓe mbiyata huunde e nokkuuji, tawi ko inɗe nokkuuji ɗii Pulaar) :
– Kedeyaat Ardoban (kaaƴon Ardoban (laamɗo pullo)) ; – Gelle Nguri woni galle ngaari e pulaar (hello 22) ; – Lekki mbabba (ɗoo alaa ko waɗtetee heen) ; – Jokke tuuba – Asha norwa (ngaska norwa) ; – Beyla maro (beeli maaro)
E nder Tagant eɗen tawa heen : – Caafol kosam, – Gini (Giini : Giini wonnoo laamorgo fulɓe jaawɓe ngo safalɓe mbiyatnoo Idaaji. Ine wiyee wonde sari ngalɗoo dental ko njanguuji konuuji Koli Tengella. Idegmolle en wonɓe e nokku hee hannde, ina keewi wiyde ina njiidi e fulɓe. – Buur (laamɗo e ɗemngal wolof) bannge hirnaange worgo Eeleega, walla hedde capanɗe tati kiloomeeteer hakkunde mum e Podoor, saraaji geejegol Semaama, hakkunde Regba e Legjet yowitinoo ko e Laamu Jolof. Ina sikkaa tan itti ndii njiimaandi jolfuɓe ko deeniyankooɓe (e gardagol Koli Tengella) (hello 23).
Ina waɗi kadi nokkuuji ɗi safalɓe keerorii : Toomiyaat, Selket Wees, Elbe el Kasra, Tin yefda, Rag Tamaraat, Jiigri, Rag el Sasi, El Farlaa, El Kayr fiihi, Genitaan, Tishiit, Waadaan.
So artii e nokkuuji gaadanteeji Tagant, Umar Bah wiyi :«hoɗnoo e Saahal Muritani hade mum wontude moraande e naatgol Almoraabid en ko ɓaleeɓe. Ina jangtee wonde ko soninkooɓe walla fulɓe mbari Abaabakr ben Amar, gooto e joŋŋeeɓe Maali, hakkunde Tiisiksa e Bumdeyde, nder Tagant ». (hello 26). «Eɗen teskoo wonde hemere Taagant ko safatoore bonniti ɗoon Cehe Genne (gaññeeje ɓooyɗe) … «E wiyde Siree Abbaas, ko ɗoon Laamu Jah Oogo en fuɗɗorii hade mum en tellaade faade Senegaal, ina sikkaa, hedde teem IXɓiire » (hello 26).
«To bannge goɗɗo, ganndal inɗe nokkuuji, ina addana en miijaade wonde ko leƴƴi ɓaleeji, tawi ko fulɓe, koɗnoo walla kam ndewiino e Tagant e Barakna. Seede mum ko kelme ɗe alaa ko pirti e safatoore, tawi noon maanaa mum en e Pulaar ina laaɓti, yeru : – Addu kalumbam (ndiyam lawƴuɗam gawri cottaandi), – Belingaar : beeli ñaarɗi ; -El idaar : elb firata e safatore ko tulde ceenal ; Idaar ko innde laamɗo pullo meeɗooɗo wonde e nokku hee e sahaa mo anndaaka (hello 26). – Eri Yaara : ina gasa tawa ko Ari Yara bonnitaa ɗoo. Ndee innde joopii ko sewnde wonnde to Tagant, hakkunde Tiisit e Tiisiksa (hello 27). – Garawol : ko sewnde wonnde hakkunde Misriyya e Juk, laadnde hakkunde kaaƴe, juutnde haa nanndi e gaarawol. – Gneygira : E safatoore, ɗum firti ko Gangara (sarakulle e safatoore) tokooso (hello 28). Gaa gaa jeddi jowitiiɗi e idagol ngol leñol walla goɗngol leydi Muritani hoɗde e diiwanuuji leydi ndii, won goonga mo yeddotaako, oon goonga ko “ɓesngu Muritani ko njillungu, naatnaatondirngu, tee, ɗuum ina foti teskeede, tabitiniree kuule sariya leydi ndii. Ɗuum ina waawi wonirde laawɗingol denndaangal ɗemɗe men ngenndiije. Nii woni farlinee e sukaaɓe Muritaninaaɓe kala, janngude ɗemngal ngenndiwal goɗngal ngal suɓii, gaa gaa ɗemngal mum ngal muuyni. Yanti heen, Muritani ina foti heɓtude darnde mum, so jokkorgal hakkunde Afrik hirnaange e Magreb, hakkunde Haɓɓere Arab (ligue) e Dental Afrik (UA).”
Eɗen cikki kadi, e nder ɗuum, so sahaa mum heedii, Muritani ina foti naattude e CEDEAO…
Nuwaasoot, ñalnde 1 oktoobar 2012
Seek Mammadu Kan
Ƴogaa ko e Le Rénovateur (fulo : BAB)
