Ko goonga, won nde ɓuuɓol ɓurtungol waawi warde, kono, ko ɓuri heewde, e ngol heewi nafoore. Jaangol heewi gaañde ko nde neɗɗo woni heen ko juuti tawi suuraaki no feewi. Jaangol ina heewi nii nafoore to bannge safaara.
Ɓuuɓol ina itta muuseeki e ɓuuteeki. Ina gasa tawa on meeɗii jarribaade ɗuum. Ɓuuɓol ina « wara » teewu, usta cumu e muuseeki. E ngol moƴƴi kadi e ɓuuteeki, haa arti noon e ɓuuto jokkorɗe e walla porñe maa ɗoofo ñiiƴe e ko wonaa ɗuum tan. Yeru so a forñii, so a fawii heen ɓooɗde ndiyam penndiɗam (galaas), ina nafa no feewi.
Ɓuuɓol ina suma : Enen fof en njiyii no jaangol waɗata haako hecco… Ɗee golle ɓuuɓol ina kuutoree no feewi to bannge safaara. Yeru e safaara gaañanɗe nguru, walla e safaara gite (ñoortugol cuddi gite, ko wayi no katarak…)
Ɓuuɓol ina hisna : Eɗen njarriboo ɗum ñalnde kala. So kisnugol ñaamdu (filsideer), gila e sewo sewo (tawa ngol heewaani) haa e tebbuuli (haa cay). Ammaa ɗuum, ngalɗoo gollal ɓuuɓol ina huutoree to bannge safaara no feewi, haa arti noon e mooftugol terɗe ngam jokkanɗe ɗum woɗɓe … e ko wonaa ɗum tan…
Ɓuuɓol ina reena teewu, yeru kuutoragol mum ngam safrude yaltuɓe kallulahaa caggal dartagol ɓernde, walla caggal aksidaa ɗaɗngaandiijo.
Ɗum noon, to bannge safaara, ɓuuɓol ina heewi nafooje.
