Dr Muhammed Faalil to Ndakaaru : Jaltugol Gannde Hiisiwe

0
420
Muhammadu Faalil Sih to Ndakaaru ngam kollitgol deftere mum ɗimmere
Muhammadu Faalil Sih to Ndakaaru ngam kollitgol deftere mum ɗimmere

Fedde Goodal e “Ecole doctorale de Mathematiques et Informatique” mo duɗal jaaɓi-haaɗtirde Seek Anta Joop mbisminooma Muhammadu Faalil Sih ngam hollitde deftere nde yaltini ko ɓooyaani, hono “Gannde Hiisiwe, Rogere 1: Diiñorɗe”.      hello 6 Fedde Goodal e “Ecole doctorale de Mathematiques et Informatique” mo duɗal jaaɓi-haaɗtirde Seek Anta Joop mbisminooma Muhammadu Faalil Sih ngam hollitde deftere nde yaltini ko ɓooyaani, hono “Gannde Hiisiwe, Rogere 1: Diiñorɗe”. Ɗum waɗnoo ko ñalnde alarba 4 lewru marse to duɗal jaaɓi-haaɗtirde Seek Anta Joop ngal Dakaar, Senegaal. E nder joɗnde hee, rokkatnoo konngol ko biyateeɗo Basiiru Kebe, jeyaaɗo e fedde Goodal. Hoohooɓe mawɓe keɓii tawtoreede, eɗen mbaawi limtude heen, Pr Mari Tew Ñaan, hiisiyanke, gonnooɗo jaagorgal kafinaangal jaŋde toownde leydi Senegaal. O heɓii hollitde toon huunde e mbaadiiji hiisiwiiji pinal renndo fulɓe loowi. Pr Haamiidu Daat tawaama, ko kanko ardii oon “Ecole doctorale de Mathematiques et Informatique”, o heɓii, caggal bismaango, hollitde hol darnde ɗemngal bayngal no Pulaar waawi daraade e wiɗto hiisiwal, kan e jaŋde mum. Pr Abuubakri Muusaa Laam tawaama joɗnde ndee, o heɓii konngol, o yeewtii ko abbitii e ɓure janngude e ɗemngal mum, kan e tonngi neɗɗo mo janngaani e ɗemngal mum heewi aandude. Kadi o jeertinii halfinaaɓe naattinde jaŋde Senegaal e ɗemɗe ngenndiije nde mbaɗirta ɗum no feewiri, tawa ina janngina sukaaɓe men e ɗemngal Pulaar ngal tigi, tawa wonaa, so en nduttaniima konngol makko, “ittude e tonngol waɗta e tonngol”. Hoohooɓe woɗɓe, pulaariyankooɓe e ɓe ngonaa, haalooɓe Pulaar e ɓe ngonaa, jannginooɓe e duɗal hee, almuɓɓe duɗal Seek Anta Joob, ngariino tawtoreede. Muhammadu Faalil Sih heɓiino hollitde deftere ndee, gila e loowdi mum, haa e lelngo ngoo e kelmeendi ndii, o holliti kadi hol ko woni hiisiwal e hol ɓure loowiiɗe e mum, hol no hiisiwal jojjiri e ɓamtaare renndo. O heɓii juutnaade e kaɓirɗe ɗemɗiwiije ɗe Pulaar loowi, ballitooje jaŋde e faamde hiisiwal; o limtii heen pelle inɗe et tafngo mumen e nder ɗemngal Pulaar. Caggal ɗum waɗii naamne e jaabawuuji. Uddi hiirde ndee ko teddinaali ɗi winndiyanke o siifanta kala coodɗo deftere. Muhammadu Faalil Sih heddiima Senegaal balɗe seeɗa, o waɗii yeewtere to AIMS (African Institute of Mathematical Sciences) mo Mbuur e to duɗal Seek Anta Joop. Ɗeen jeewte ngabbitii ko e wiɗtooji makko hiisiwi kesi, jaltuɗi ko ɓooyaani, toɗɗiiɗi jiiɓtugol potindire ɗe jakawe dow-pekkore (Equations à énergies surcritiques). O waɗii yeewtere woɗnde to duɗal jaaɓi-haaɗtirde Cees, faaytunde e nganndineeje e ɗemɗe Afrik, ɗum wonnoo ko hirjinde almuɓɓe duɗal ngal ko faati e ndee toɓɓere nde jannguɓe Afriknaaɓe kala poti huccannde ko yaawi. Fooyre Ɓamtaare

Woppu jaabawol

Winndu yowre maa
Winndu ɗoo innde maa

Ce site utilise Akismet pour réduire les indésirables. En savoir plus sur comment les données de vos commentaires sont utilisées.