E jonte ɓennuɗe ɗee, depitee Faraysenaajo biyeteeɗo Noel Mamère, naamndanooɗo ko faati e ngonka Mali wiyi « Oɗon cikki jihaadiyankooɓe ɓee ina mbaawi fooleede tawi noon ina mbaawi mooloyaade Muritani, mo persidaa mum jeyaa e mawɓe julaaɓe dorog ? » Kaa haala no wayi hulɓinaade nii, yimɓe fof ina kuli, ina padi haa hannde e jaabawol mawɗo leydi ndii. Kanko depitee oo, o haalnoo ɗum ko e jaaynde wiyeteende ARTE.
E jonte ɓennuɗe ɗee, depitee Faraysenaajo biyeteeɗo Noel Mamère, naamndanooɗo ko faati e ngonka Mali wiyi « Oɗon cikki jihaadiyankooɓe ɓee ina mbaawi fooleede tawi noon ina mbaawi mooloyaade Muritani, mo persidaa mum jeyaa e mawɓe julaaɓe dorog ? » Kaa haala no wayi hulɓinaade nii, yimɓe fof ina kuli, ina padi haa hannde e jaabawol mawɗo leydi ndii. Kanko depitee oo, o haalnoo ɗum ko e jaaynde wiyeteende ARTE.
Caggal ɗuum, lowre muritaninaare wiyeteende Mauriweb naamnditii mo ɗum, o jaabii « Miɗo teeŋtinana on haala kaalnoo-mi e persidaa Muritani, sibu ko huunde nde aduna fof anndi ». O ɓeydi heen haala ngoɗka njoopiika jotondiral Asiis e konsil Gine Bisaawo, leydi ceedtanaandi njulaagu dorog, biyeteeɗo Hamdi Busharaya « mo yaltataa galle laamu Muritani, tee Asiis alaa fof ko waɗantaa mo … ». Caggal ɗuum ko Limaam Shaafi, gooto e luulndiiɓe ɓe laamu Muritani yiylotoo nanngude, ɓalliinooɗo no feewi Belees Kompaawore, hooreejo Burkinaa wiyi ko wiyaa e Asiis koo ina woodi, sibu kanko e hoore makko «o tiniino wonde Abdel Asiis ina moddi e hafeere waɗnoonde to Ganaa, e yonta mo Eli ardinoo Muritani oo».
Caggal ɗuum eɗen nganndi Abdel Asiis, caggal nde luulndo ngoo wiyi «faamaani deƴƴere mum», fellitii wullitaade to ñaawoore Farayse, wullitaade tooñaama. O ƴettii awokaaji nana toppitii laaɓɓinde mo e semtinde ko Noel Mamère haali e makko koo. Ñalde 21/04/2013 jaaynde Alkhbar habrii boom o ƴettii seedeeji kadi. Ina wiyee o suɓiima jaaynooɓe ɗiɗo, hono gardiiɗo La Tribune biyeteeɗo Muhammed Faal wul Umeer e Iselmu wum Mustafaa, gardiiɗo Tahaalil, yanti e Seeknaa wul Nenni, ɓurɗo anndireede darnde mum politik sara laamu nguu, coso jaaynde wiyeteende Nouakchott infos, e biyeteeɗo Peer de Jong, ofisiyee Marin Farayse ɓooyɗo. Ɗum noon moɗtee poofaali, haala mawka na yeeso, sibu, ñalnde 19/04/2013, ñaawoore leydi Amerik hollitii ina yiɗi ñaawde biyeteeɗo Antoñoo Injay kadi.
Antoñoo Injay (Antonio Indjai) wonoo mawɗo konu Gine Bisaawo. Kanko Antoñoo Injay noon, o yiyndiriino ɗoo e Nuwaasoot e Asiis, ñalnde 15 desaambar 2010 ɗo galle laamorɗo ɗoo, haa tele Muritani yaltini ɗum. E wiyde Al Akhbar, oon sahaa ɓe kaaldiino « ko faati e tarafikaaji dorog cokanooɗi e Muritani ». Jooni noon, Amerik ko takkuɗo oon « njeeygu dorog e njeeygu njogitaaje».
Lowre Alakhbar siftinii wonde, hade Antoñoo Injay arde yillaade Asiis, kamɓe e koye maɓɓe ɓe keɓiino ɓataake ina winndaa heen maa mawɗo konu Gine Bisaawo oo « yeewtid e Abdel Asiis hafeere yimɓe 42 sokaama e Muritani sabu tarafik dorog ». Caggal nguun njillu noon, « yoga e maɓɓe ngoppitaama walla ustanaama kuuge mum en. Ine heen tuubaako Faraysenaajo biyeteeɗo Eric Walter Amigan », mo kuugal mum ustaa duuɓi 5 (15 wonnoo, waɗtaa 10 hade mum laɓɓineede ñalnde 11 sulyee 2011), tee « nawtaa cuuɗi mum en ». Ko biyeteeɗo Saydu Kan tan heddinoo e kasoo, « oon ne woppitaama e lebbi ɓennuɗi ɗii », e wiyde jaaynde ndee haa hannde.
Ko wonaa ɗum koo, julanke Españool, iwdi Saharaa, biyeteeɗo Hamadi Busarai Emhamed, gonnooɗo konsul teddungal Muritani to Gine Bisaawo, «ko e Abdel Asiis rewrunoo haa baaɗum cokranooɗo tarafik dorog, laɓɓinaa, woppitaa e lewru noowammbar 2008» e wiyde haa hannde Alakhbar.
Eɗen ciftina tan, e jonte ɓennuɗe ɗee, Amerik nanngiino Bubo Na Tchuto meeɗnooɗo wonde mawɗo marin (konu ndiyam) Gine Basaawo. Ko ñalnde 21 saawiyee ɓennuɗo oo, Noel Mamère takkunoo wul Abdel Asiis wonde «mawɗo tarafik dorog hakkunde Afrik e Orop, rewrude e Afrik hirnaange». Wonande ONUDC (Njuɓɓudi Fedde Ngenndiije Dentuɗe toppitiingu ko faati e Dorog e Warkoyaagu), «ko ɓuri heewde e oon dorog rewrata ko Gine Bisaawo e Ganaa», leydi ndi innde mum darji no feewi e Muritani sibu mum joopeede e nder «yeewtere hakkunde Abdel Asiis e Alawi » kam e «yeewtere Hamed Umar… »…
Ɗee geɗe kala so tawtii «kural giɗo», tawtii kural Bedr Abdel Asiis fellunoo suka debbo, jooɗtiiɗo e doole mum hannde, tawtii seppooji sukaaɓe 25 feebariyee walla luulndo, geddooji gollotooɓe, mettere yiɗɓe Buu Amatu, e caɗeele kisal goodɗe e leydi hee haa arti noon e warngo Pennda Sog…, e wolde Mali e batte mum e Muritani, yeewtere « hakkunde Asiis e Alawi », haala malinaajo biyeteeɗo Hamed Umar , caɗeele binnditgol, eɗen mbaawi wiyde ɗum ari ko e haaɗde lamɗam. Ko waawi heen wonde kala, yo jam jogo Muritani.
Muttaar
