KAALDEN GOONGA

0
468
KAALDENG.jpg

Eɗen mbiya « aadaaji men mbayliima, tee so en ndaraaki ɗi majjat ». Won yahɓe haa mbiyi ɗee gannde kese ngaddani en tan ko caɗeele. Rewɓe ceeraama sabu telefonaaji, won jaggaaɓe heen ñohre, ɗum ɗo ɗi taƴi enɗe, won nii waasɓe heen liggeyaaji mum en, sabu won e ligginooɓe hewɓe huutoraade oo fartaŋŋe ngam sunnaade ko ligginteeɓe mum en pewjata, kaalata walla ko njahata walla ko mbaɗata.

Eɗen mbiya « aadaaji men mbayliima, tee so en ndaraaki ɗi majjat ». Won yahɓe haa mbiyi ɗee gannde kese ngaddani en tan ko caɗeele. Rewɓe ceeraama sabu telefonaaji, won jaggaaɓe heen ñohre, ɗum ɗo ɗi taƴi enɗe, won nii waasɓe heen liggeyaaji mum en, sabu won e ligginooɓe hewɓe huutoraade oo fartaŋŋe ngam sunnaade ko ligginteeɓe mum en pewjata, kaalata walla ko njahata walla ko mbaɗata.

Kono mbele ko gannde kese mboni, walla ko kuutoragol men ɗum woni ko feewaani. Gannde kese ɗee kay, eɗen nganndi, gila ngari, ɓataake winndaaka (mawɓe men mbiyatnoo ndeen TALKURU). Holi e men hannde ciftoroowo ko temmbere fayde Farayse jarata?

Gila gannde kese ngari, hay tagge baɗetenooɗe e rajooji nattii heɗeede sabu waɗde wullaango joganeede laabi limti-limtinɗi. Heddii kay, ko en paamaani, wonde gannde kese ngari ko newnande en geɗe men e adunaaru nduu. Kuutoragol men ɗee gannde hollirii, ndeke enen, en ngalaa peeje ɓamtaare, en ngalaa hakkillaaji jaɓɓorɗi ko hesɗi.

Ndeen, jiɗɗo janngude yahata ko duɗal, modda kaadam, tawa kadi nii yahata ko e sahaa mo joginoo haajuuji goɗɗi, yooɓoroo konngol « ko haaju woppantee haaju ». Hannde, sabu gannde kese, aɗa waawi huutoraade sahaa maa no njiɗir-ɗaa, njahaa e haajuuji maa goɗɗi, kala nde ngartu-ɗaa njanngaa, rewrude e lowe ɗe annduɓe men lewi, loowi e mum en gannde kese e gaadanteeje baawɗe awteede ngam huutoreede.

E nder ɗuum hannde, heewɓe ngittii ko wayi no VIBER, walla WATSAPP, e telefonaaji mum en sabu sukkeede jeewte ɗe ngalaa hoye ngalaa laaci, ɗe pinndintaa, njanngintaa, ɓeydotooɗe niɓɓiɗinde hakkillaaji e ñiiɓnude majjere e humambinnagu. Ene hersinii, ene soofi, ene yooɗtoɗiri, e sahaa mo heege hawi ene hanndii, mo ñabbuuli kesi e kiiɗɗi kaɗi adduna foofde, e sahaa nde rewɓe mawɓe hellifaaɓe e worɓe mawɓe hellifaaɓe jooɗaade tan ene mbaɗda « mi yeewnii ma », « ko a jontaaɗo », « mande njiyndirten », holi to keed-ɗaa jooni », « a nattii miijaade mi » e kecce goɗɗe biyɗe deleɓ. Ene gasa nii tawa won heen waɗooɓe gaajate ƴaaɓorgel goonga, so fewjidde pottitte e jiyondire ɗe ndewaani Alla njokkaani enɗam.

Banndiraaɓe, ngaree mbaylen sawru mbaggu. Ko ngon-ɗen tan e woytaade « en ndaɗaama, en ndaɗaama » koo, ene gasa tawa ko enen mbaɗi haa ndaɗa-ɗen. Sabu men waasde anndude walla welsindaade fotdeeji men. Ɗum rewi haa njaɓɓondir-ɗen hakkeeji men, ndarti-ɗen eɗen takka woɗɓe, ɓe mbiyaani en mbaɗaani en. Tawi kañum en ngondi tan ko anndude haajuuji mum en.

Ko woni goonga koo, eɗen njogii annduɓe finɓe, eɗen njogii annduɓe ɗaaniiɓe, eɗen njogii humambinneeɓe finɓe e humambinneeɓe ɗaaniiɓe. Pinɗo janngaani, so haaldaama ene faamondiroo, nde tawnoo woni ko e laawol yaltude e majjere. Jannguɗo finaani oo noon, sikkata ko ganndal mum tan woodi, waɗde nanataa waaju, feloore dillintaa ɗum. Mo janngaani finaani oo kam ma a taw ko ɗaɗol gontungol mburuutu tan, wondotaako, seerotaako. Haaɓnii heen tan ko ɓeen ngoni ɓurɓe soobaade e ɗee geɗe sabu sikkude ko naatde heen tan woni finde, no ene naatiree fof.

Yoo Alla rokku en gite jiyooje, noppi nanooji e hakkillaaji paamooji. Mbele mbaawen seerndude ko boni e ko moƴƴi, ndañen no njaɓɓori-ɗen kesam-hesaagu, naftoro-ɗen tawa bonnaani aadaaji men moƴƴi ɗii e pinal men nafowal ngal.

Malal Sammba Gise