Komin Faraa Liitaama ina waɗnoo pecce ɗiɗi hakkunde lanndaaji ɗiɗi. Kono, e dumunna cakkitiiɗo oo, gila e nguurndam Bah Mbaare, pecce ɗiɗi ɗee kawritiino e wontude lannda gooto. Ko ɗum saabii lappol mawngol waɗaa ummaade Nuwaaasoot ñalnde 27/03/2013 feewde falnde Magaama haa komin Faraa Liitaama.
Ngol yettii komin FL ko ñalnde 29/03/2013. Ko idii garaangal maɓɓe tawi sukaaɓe komin oo mbaɗii lofuuji e nder komin hee kala, wuro e wuro ngam heblude jaɓɓungal hoeɓe ɓee. Nii, fulɓe e safalɓe fof mbaɗi dental gootal, fijirde wootere, iirtondiri. Ɓe njettii, ɓe mbismaa, ɓe njooɗii. Cuɓaaɗo maɓɓe ƴetti konngol, hamdinii e ko yiyi koo : ngal keewal, ngal dental, ngal teddungal. O holliti ɓe, ɓe ngari ko anndinde banndiraaɓe hanki ko miijooji ceertuɗi wonnoo, kono hannde ko miijo wooto, haaldaama, hawraama, ko ɗum woni hoore njillu maɓɓe. Kadi ɗum toɗɗii ko falnde Magaama ndee fof, sibu kominaaji jeetati ɗii fof kawrii e ɗuum. Caggal ko ɓenni, ɓe njiɗi ko mahde falnde Magaama ndee e coɗol gootol, tee aɓe njiɗi ƴellitaade e caɗeele nokku oo ngam safrude ɗum en, ko aldaa e paltoor.
Caggal ɗum koolaaɗo kuuɓal komin oo ƴetti konngol, o holliti komin oo ko galle gooto sabu hannde nantinde ɗemngal leeltinaani golle. Ko Pulaar tan haalaa, tee ɗum na hawrani yimɓe fof. Caggal ɗuum, komin Faraa Liitaama ina jogii caɗeele ɗe njiidaa e caɗeele kominaaji falnde Magaama keddiiɗi ɗii.
1. Ko adii fof komin oo alaa ndiyam, wonaa woyndu, wonaa fooraas. 2. Komin oo ina jookii. 3. Komin oo ina jogii nokku remru ndema njowitiika e toɓo e ilam, njuuteendi nokku oo ina wona 38 km. Nokku oo ko caaɗngol ila ndunngu, yalta kawle ; ina remee e maggol gawri makka e feelaa e ñebbe e kala leƴƴi layateeri. Oo nokku keewɗo nafoore ina heewi borjere nguura, sibu jabbete, remee haa jibina, jawdi ara bonna, tee ɓuri waawde bonnude ɗum ko gelooɗi. So coñal ɓadiima ko jiiroo hakkunde jom gese en e jawdi ; tataɓal ko fotnoo soñeede ko jawdi durata ɗum. Komin oo waɗi ko 19 wuro, alaa mo ndee bonannde furgi, haa e banndiraaɓe iwooɓe diiwanuuji goɗɗi ngara remde e caaɗngol hee.
4. To bannge jaŋde sukaaɓe ina ŋakki ɗoo e komin oo sabu 19 wuro ko duɗe 8 ngoni heen etee fotde duuɓi 2 duɗe ɗee ƴettataa sukaaɓe naatooɓe fuɗɗotooɓe, ɗuum firti ko jibintee jooni koo, e ko mawnata koo, njogoraani janngude. Etee duɗe goodɗe ɗee, duɗal kala ko jannginoowo gooto e dow doge 2 haa tati.
5. To bannge jawdi nduroori, rafiiji mu mina hoɗi e jawdi ndii, sabu safaara alaa, nde tawnoo safrooɓe ngoni tan ko Magaama, so ndunngu arii kadi heɓde ɓe weeɓaani.
Caggal ɗii goytaali, nelaaɓe ɓee mbiyi paamii, kono ko waawi heen wonde kala, ko maa woote paaɗe ɗee ɓenna.
Mammadu Demmba Bah, to wuro Silli, Noddirgel : 46 75 18 56
