Ɓe mbaɗaani ‘’hannde haa janngo’’ nii, ɓe taƴii : binndol kofol nattii waɗɗaade e jaŋde leslesre e nder 45 dowla leydi ndii. Ndiin leydi woni Dental leyɗe Amerik (USA). Ɓe mbiyi, ɗi ƴeeŋii, sibu ɗi katojinaaka e nder kaɓirɗe karallaagal kesal, fannu ɓurɗo dowlude hannde e nder nguurndam yimɓe.
Wonaa binndol junngo woppaa (hay sinno tawii ko heen fayaa) kono ko binndi kofi, hono no hollitiraa e natal ngal nii.
Ɗum noon hol binndi potɗi janngeede. Jaabtawol ngalɗoo naamnal « hol ko foti janngeede nder ekkol hannde ? » Ina gasa yimɓe mbaasa luurdude no feewi : « foti janngeede ekkol ko geɗe katojinteeɗe e nguurndam ». Ndaa hannde, karalleeje kese newnii fof, haa ko eɗen mbaawi wiyde « yimɓe fof koɗdi », sabu telefoŋaaji, e ko ɓuri teeŋtude, sabu internet. Internet noon tuugii ko e ordinateer e tappirde mum (hade topirɗe keɓtingol daaɗe huɓtodinde). Ɗum noon alaa e sago, geɗal karallaagal kesal ɓeydee e nder jaŋde hee. Nde tawnoo ɗiin binndi coklaaka heen, alaa ko bonni heen jot mum. Hannde ɓuri sokleede ko waawde tappude. Waktuuji sukaaɓe njanngintenoo binndol ɗii, mbaɗta holleede heen « hol no huunde yiylortee e nder internet » gila e jaŋde leslesre. Haa teeŋti noon kadi ina anndaa wonde « yiylaade nder internet » ɓuri yaawde rokkude ganndal, e heɗaade jannginoowo. Yiylanaade hoore mum huunde, ina semmbina gaanndi (ko annduɓe kaali ɗum) : ko ɗum tagi « sirlu ekko fof » woni ko e njiylawu, sibu ko ɗum udditta hakkille neɗɗo. Hay so a yiytaani, ɓayri tan a yiyliima, a heɓii nafoore ndee tawi ko a ekkotooɗo…
FƁ
