Leydi Muritani mawninii, ñalnde talaata 21 lewru mee 2013, ñalngu winndereewu Paabi Jaatiiji e dow tiitoonde « faawru jaatiiji, nokku ciftinorɗo e fento ko nehaande ɓamtagol renndo ». Wejo alɗungo, feeñninngo ŋari finaa-tawaa men waɗaama. Wejo ngoo hollirii gila e goobuuji tawanooɗi e nder wimmbalooji kaaƴe jeereende Sahara, kuutorɗe gila e jamaanu kaaƴe kecce haa e geɗe kesam-hesaagu kollirooje hakkilantaagal e hattan Muritaninaaɓe
waawde eeltude e huɓindaade nokkuuji ɓurɗi mettude e saɗtude e dow ndiiɗoo leydi.
Lappi laawɗuɗi, ɗi yimɓe mawɓe, teskinɓe e jamaanu, ngu jiidaa ciirol, tawtoraama geɗe ɗee.
Wejo ngoo waɗi ko e nokkuuji tati : 1. wejirdu duumiindu geɗe ɓooyɗe (geɗe biilleyaagal), ndu 200 m2; 2. wejirdu dumunnaaru ndu 200 m2; 3. wejirdu geɗe fitiram-gollaagu, ndu 400 m2.
So a naatii e wejirdu adanndu nduu, gite maa ngadotoo duƴƴaade, bannge nano, ko e geɗe biilleyaagal (arkewoloosi) ɗe mbaadiiji ceertuɗi, gila e kaaƴe cehaaɗe, kaaƴe ɗaatnaaɗe, jeeɓi laañe, laɓɓe giñci-gañcaaje, ƴiye cettaaɗe, fannuuji mahdi looɗe ceertuɗi, jawe e kootone ɓakkere suumtaande haa e kaaƴe-boɓi, duggirtenooɗe gaweeje.
So a ɓosii seeɗa, njanataa ko e geɗe daawal ɗimmal hade-daartol jamaanu kaaƴe kecce (néolithique). Ɗoon, ko fallanteere yaajnde udditanaa ƴellitaare ngaynaaka e ndema. Sifaaji looɗe, bulki, guttooji, ɗi mbaadiiji keewɗi e nate baɗanooɗe e bale wimmbalooji kaaƴe gannominooje no nguurndam hanki waynoo, ena ɗoon mooftaa. Caggal jamaanu kaaƴe kecce, jamaanu ƴiye e mahngo, jamaanu mbanngotoongu nguu hollaa ko jamaanu nde jamɗe njoli, gila oogirɗe mum, ɗo kaaƴe taaynetenoo ngam yaltinde heen jamɗe e geɗe tafanooɗe e ɗeen jamɗe fawaade e pergol hakkille aadee : jeeɓi, bane e kaynirɗe jaka. Ɗoo ne kadi, wejo ngoo refti tan ko e sawaawo sahaa oo. Kala ko reggondirnoo e nder dumunna, ko noon wejo ngoo lelniri. Nde jamaanu nguu yawti jamaanu mbaylaandi, darii ko e yeeso natal mawngal. Ko holsere haawniinde, nde gallaaɗi mawɗi, nataa heen. Nde yiytaa ko e hitaande 1981 e dow haayre wuro Tiisit. Yiyti nde ko ganndo mawɗo biyeteeɗo Robeer Wernee; Ko ɓooyaani koo, Gollorde Ngenndi wonande Paabi Jaatiiji waɗti wiiño haa yiyti nde, yiyi sifaa mayre hay dañaani huɓindaade hitaande nde nde nataa ɗoon. E sikke, sahaa mayre ko gila e jamanuuji ɓennuɗi, ɓooyɗi, ɗi ngoɗɗaani hade-daartol. So a ɓooyii ndaarde nde, nde addantu maa ko mbaydi kaawniindi ngaari-nagge, ɗum woni, so a ndaardii nde yeeso, a sikkittaako e rebbaagu mayre (yeru, waasde nde ƴonngo). Kono kadi, so a ndaardii nde caggal, a yeddittaako ko nde ngaari. Ɗum noon e tonngol, mbiyen holsere Tiisit ndee ko ndurmbeliire. Mbele nde wonaa holsere ndurmbeliire nde Aamadu Hampaate Bah sifotoo e nder deftere mum ” tinndi fulɓe jannginooji”, lomtiinde Geno e dow laral leydi? Mbele kadi, haa hannde, wonaa kayre woni ngaari Appiis mbiyetenoondi Fulɓe ena ndewatnoo e daande maayo Niil to leydi Misra, caggal ɗum pecci ndi, hade mum en ferde e saraade? Ɗacciren wiɗto ngoo fanniyankooɓe fannu oo.
Teskuya goɗɗo wonande ndeeɗoo tagoore ko naykiɓɓe gonɗe e nguru nguu fof. Ena gasa tawa natatnooɓe nde e oon sahaa njahrunoo e naykiɓɓe ɗee ko pate walla todde, keewɗe yiyeede e won e nayi. Ɗoo ne kadi, mbele haa hannde, en ngonaani e yeeso holsere ɗo goobuuji nay (ɓaleewe, raneewe, oole e woɗeewe) ɗi nagge waawi jogaade renndinaa e mum, hono kadi no Aamadu Hampaate Bah sifortoo holsere ndurmbeliire nii ? E dow ɗum kadi, e nder firooji fanniyanke ɗowoowo wejo ngoo, ndeeɗoo holsere nataande, addaa e Faawru Jaatiiji Ngenndi, nataa ko e nokkuuji ɗiɗi ceertuɗi e nder wuro Tiisit ngoo. Holsere ɓurnde mawnude ndee woniri ko bannge worgo wuro ngoo, ko nde meetereeji nay njuuteendi. Ɓurnde famɗude ndee waɗaa ko e dow haayre jiimtunde e wuro ngoo. Ko nde meeteer gooto e feccere njuuteendi. Nde huccitinaa kadi ko bannge funnaange e teskaade laawol naange. Ɗum firti ko nde huccitnaa ko e naange fuɗoowe, nde ruŋtinaa naange mutoowe.
Caggal ɗuum ko ayaawo wuro Awdagoos hanki, wuro ngo daartiyankooɓe noddirta kadi Tegdawoos, tuggude e darɗe koɗorde, sanamuuji ɓakke, ñaaƴe e geɗe cuɗorɗe goɗɗe tawi ko ɓakke cuumtaaɗe, geɗe motto (kewe e kerndelle), jarduɗe (cimmorɗe), peesirɗe, kuɗi jaka (ko ɗuum waɗetenoo sammbarde e laamu Ganaa), labale haa e wutteeji jamɗe.
E nduun wejirdu, wejo ngoo uddiri dame ko ɗereeji kaalis meeɗnooɗi huutoreede e nder leydi ndii gila nde Muritani natti huutoraade ceede Seefaa.
E wejirdu ɗiɗaɓuru, ɗum woni wejirdu dumunniiru nduu, kaawisi banngotooɗo, so taƴtii damal, ko doggol pille maantiniiɗe to bannge koɗki, baɗnooɗe e Muritani, gila nde neɗɗo fuɗɗii hoɗde heen, ko ena tolnoyoo e duuɓi miliyoŋ, haa arti e duuɓi 2000, ko adii daartol kereceŋ-en. Wiyaama ɗoon kadi ko fulɓe mbiyatnoo jammbel-ƴiiwoonde, laɓal giñci-gañca (laɓi haayre mbaɗki mbeleendi banngeeji ɗiɗi fof), geɗe muukiiɗe ɗe nganndaaka ko nafatnoo, binndi gannde diine ɓooyɗi, kono kadi geɗe kesam-hesamaagu yeeɓaama ɗoon, gila e goobu, cuɗaari, hirkeeji daabeeje, petelaaji, cuuɗi petelaaji, ƴiyal mola ngaaka e taabal mawɗo leydi gadano, hono Moktaar Wul Daddah.
Wejirdu tataɓuru nduu fayti ko e fitiram-gollaagu. Ko ndu 400 m2, ndu woniri ko dow, e etaas gadano. Geɗe bejaaɗe e mayru ko ŋarɗuɗe, belɗe yeeɓde saɗne. Ko hakkilantaagal Muritaninaaɓe timmungal, e nder ceerungal mum e nder njaajeendi mum to bannge pinal e ñeeñal, woni ɗoon. Hay leñol gootol yejjitaaka walla welsindaaka. Gila e kuutorɗe awo aadanteewo haa e cambe awo mbaylaandi, tuggude e lawlawre maama Labbo haa e serem Kalmbaan, geɗe ngaynaaka, gollorɗe wayluɓe, cañu geese e yahdiiɓe mum taññeteeɗi e nder mbaylaandi Kaaw Jarno, maabo e geɗe goɗɗe mahngo ena ɗoon ndiimaa. Aɗa waawi ndaarde kono memde alaa heen, nde tawnoo ko yitere yiyata, junngo ko seyɗaane. Ena ɗoon kadi kaɓirɗe harbiyankooɓe e nate gaadanteeje ƴettanooɗe gila e duuɓi jeytaare. E tonngol, mbiyen faawru jaatiiji Muritani ena ŋarɗi, ena alɗi, ena heewi fannuuji. Jamaanu ngarnoongu yeeɓde wejo ngoo, teskiima ko waɗaa koo, kadi weltiima no feewi.
Gelongal Fuuta, Njaay Saydu Aamadu
