Ɗoo e duuɓi noogaas …..

0
753

Wonaani duuɓi 10 tawo ko neɗɗo waawi jooɗaade nder dunndu Ciikon, (sara Ɓoggee) ina haalda e gonɗo Pari, walla miijoo neɗɗo gonɗo ɗo waawi wonde e winndere ndee fof tan, nodda ɗum, wona e haaldude e mum… Ɓooyaani ko wonɓe Amerik mbaɗti habrude Nuwaanaaɓe ko kewi e Nuwaa e hoore mum. Hol baawnooɗo miijaade ɗumɗoo ina waawi aaɓnaade ko adii hannde ? 

Wonaani duuɓi 10 tawo ko neɗɗo waawi jooɗaade nder dunndu Ciikon, (sara Ɓoggee) ina haalda e gonɗo Pari, walla miijoo neɗɗo gonɗo ɗo waawi wonde e winndere ndee fof tan, nodda ɗum, wona e haaldude e mum… Ɓooyaani ko wonɓe Amerik mbaɗti habrude Nuwaanaaɓe ko kewi e Nuwaa e hoore mum. Hol baawnooɗo miijaade ɗumɗoo ina waawi aaɓnaade ko adii hannde ? 

Hol baawnooɗo miijaade, duuɓi 10 ko adii hannde, neɗɗo ina waawa haaldude hannde e telefoŋ mum portaabal e ɗemngal ngal welaa? Hay gooto.

Ɗoo e duuɓi 20, maa neɗɗo waaw ɗowrude kaɓirɗe mum (ordinateer mum, portaabal mum) ƴeewki, woni dille sonndu yitere, walla maandingol (maandinirgol juuɗe e peɗeeli walla dille ɓalndu). Ko wayi no, so aɗa jannga deftere waɗannde nder ordinateer, so a wikkii hoore bannge nano, ɗerewol deftere ndee weɗɗitiroo oon bannge, so a ƴeewii helmere a majaani, firo mayre udditoo ekn …

Ɗoo e duuɓi 20, so a yiɗii waasde jotondirde e Somelec, aɗa waawi pentirirde hoɗorde maa pentiir jaggoowo naange waɗta ɗum kuuraa, walla kuuraa heen laral koyngal soleer njaynoraa galle maa, kuɓɓiraa kaɓirɗe maa (tele, filsideer ekn…). Ndeen, hay dille (diiraali masiŋaaji e dille goɗɗe), maa kuutore ngam yaltinde yakawere (énergie), ko nanndi e kuuraa (no cereeli naange kuutorirtee jooni nii). Ko noon kadi, comci jaynotooɗi maa mbaɗtu feewneede ; so aɗa yaha jamma e nder ladde, a soklaani fitirla, walla, so a welaama, ɗi ngonta tele maa, walla jaynirgel (ekraa), tawa aɗa waawa winndude heen ɓatakeeji maa (SMS-uuji, iimeeluuji ekn.) Ɗum firti kadi, ko ndeen, ɓale nder galle maa ngonata tele maa ; tee, oon tele ɗowrataa ɗum ko beesaali walla ƴeewki, walla miijo…

Ɗoo e duuɓi 20, kala ɗo tolniɗaa e winndere hee, hay so tawii ko e nder ladde moraande ngon-ɗaa, aɗa waawi heɓde internet : Google woni ko e jarribaade ɗuum. So werlaade e weeyo winndere ndee mankaaji (fukiiji, baloŋaaji) mawɗi, woni wertude e weeyo hee gaccungol mankaaji dokkooji internet, keɓɓittooɗi onndooji, cara ɗum ɗum en e denndaangal jookli winndere ndee.

Ɗoo e duuɓi 20, ko leɗɗe guurɗe ñilkooje, mbaɗtata jaynaade mbeddaaji gure men. Eɗen nganndi won koowooje jaynotooɗe ngoodi, ko wayi no “sowti”. Ko heen annduɓe ɓee tiimtii ngam fuɗnude puɗi jaynotooɗi jamma.

Ɗoo e duuɓi 20, maa yimɓe mbaɗtu hoɗde e nder gure kayooje. Ko goonga nii maa karallaagal aadee yetto ɗoon, kono ɓeydata ɗum, ko e oon sahaa, ina gasa tawa yoga e winndere ndee hujjitii sabu ɓeydagol nguleeki weeyo jogorngol saabaade ƴerngo maaje… E duuɓi 20 jawtuɗi ɗii mmaaje ƴerii fotde diraaji ɗiɗi (hedde 90 santimeeteer). Nayaɓal Banngaladesh yooliima, sappoɓal njoorndi Pays Bas ndiyam moɗii ɗum. Ko goonga yoga e yimɓe maa « ngabbo dow », koɗoya e tule walla kaaɗe toowɗe. Kono maa wood heen kadi ɓe ngalaa ɗo luuñcitii, so wonaa sakkude peeje no nguurdi e diƴƴe : miijo japponnaaɓe walla hollandenaaɓe… Maa wood, ɗum noon, mahɓe gure nder geec, gure kayooje. Ɗeen ɗe annduɓe inniri « Lilypad » walla « Polyv’îles »

Gure kayooje

Ɗoo e duuɓi 20, ko heewi kadi maa waylo to bannge cellal e safaara !

Bookara Aamadu Bah
Ƴoogirde e nate 01net