Garlol noddii, Pete e Penenjuru njaabiima

0
585

Garlol, gural Muktaar Mammadu Muktaar Ndonngo, diiri Ceerno Abdarahmaani Jallo, jatti Aarabel e Ibaa Sih yuɓɓinii ñalɗi pattamlami tuggude e ñalnde 13 haa ñalnde 15 lewru juko (ut) hitaande 2013. Yuɓɓini ñalɗi ɗii ko Fedde noddirteende Ɓulno e Tabito Sukaaɓe Garlol (CRIJG e ɗemngal farayse) e gardagol Jaaltaaɓe Abuu Jeey e dow tiitoonde Cukaagu e Golle.

Ko ñalnde 13 ndee golle ɗee puɗɗii. 

Garlol, gural Muktaar Mammadu Muktaar Ndonngo, diiri Ceerno Abdarahmaani Jallo, jatti Aarabel e Ibaa Sih yuɓɓinii ñalɗi pattamlami tuggude e ñalnde 13 haa ñalnde 15 lewru juko (ut) hitaande 2013. Yuɓɓini ñalɗi ɗii ko Fedde noddirteende Ɓulno e Tabito Sukaaɓe Garlol (CRIJG e ɗemngal farayse) e gardagol Jaaltaaɓe Abuu Jeey e dow tiitoonde Cukaagu e Golle.

Ko ñalnde 13 ndee golle ɗee puɗɗii. 

Ɗe puɗɗorii ko quraana tedduɗo oo e ɗemngal Aadama Abuu Sih. Rewi heen ko konngol joom-wuro Garlol Muktaar Mammadu Muktaar ngam bismaade hoɗɓe arɓe ɓee. Jaaltaaɓe Abuu Jeey, hooreejo fedde ndee, siftini ko wonnoo paandaale nde fedde ndee soseteenoo ndee, ko nde dañi gollaade e tuugnorgal mayre wonande e ko fayi arde. O sakkitorii ko waɗde eeraango feewde e denndaangal ɓesngu Garlol, gila e wonɓe ɗoon e wuro ngoo haa e yaltuɓe ngo, nde gooto fof addata ballal mum e ɓamtaare walla e mahdi wuro ngoo.

Ko ɗoon seppo ganni ƴetti. Yimɓe nani njimri ɓooyndi haa miijooji won e mawɓe nduri, ceedii comci gaaɓɗi e cuɗaari pattamlamri, moori gila mees e yoos njiytaaka e gude cañaaɗe, kuutorɗe mawɓe adinooɓe, ndefuuji hanki, nde waañ wiyetenoo kaatane, kuddu lomtaaki kuundal walla holfo. Geɗel heen fof kollirangel, Muusaa Gaajo, keedɗo e kumpital e ɗowgol ñalɗi ɗii, heɓɓoo, sinka ngel, jarfa ngel haa ngel deeƴa e hakkillaaji walla rokka ngel karallo ɓurɗo faamde, faamna jamaanu nguu. Golle subaka ɗee ndartodii ko e daande tiisubaar.

Yamiri puɗɗagol golle ñalɗi ɗii ko cukko Haakem falnde Mbaañ ena wiyee Ahmed wul Mohammed Ƴuuye e tawtoreede kumaandaŋ birgaal Iwikku wul Mohammed, mawɗo gardeeɓe Hamadaa wul Baraahiim, koolaaɗo haakem ena wiyee Aali Kulibali, senaat diiwaan oo hono Muusaa Haaruuna Sih lollirɗo Aarabel, jonaaɗo komin Ñaabina-Garlol Aadama Sayge Soh e Muktaar Mammadu Muktaar Ndonngo, joom-wuro Garlol.

Kikiiɗe, ñalnde 13 ndee ko yeewtere Abdullaay Haaruuna Sih lollirɗo Ibaa Sih. Tiitoonde ndee ko mbaydiiji jaŋde e nder Muritani. O ɓami ko tuggude e hitaande 1959 haa yettii e ooɗoo sahaa mo ngon-ɗen. O sifii baylitte baɗnooɗe gila ndeen, gila e paandaale ɗee haa e pergitte kawranooɗe heen. O duuɗaani nguurndam duɗe ɗemɗe ngenndiije, gila e hitaande 1979 haa e hitaande 1999, nde ɗe nguddaa ndee. O sakkitorii ko waɗde eeraango feewde e Fedde jannginooɓe Garlol e gardagol Yero Abdi Lih nde ɓeydata tiiɗnaare caggal nde o manti darnde fedde mayre. Ko hono oon wasiya kadi, o huccitini feewde jamaanu ngarnoongu nguu, nde tiiɗnotoo e jannginde ɓesngu mum so wonaa ɗuum aljanna aduna oo daɗat ngu, mo laakara oo ne kay humpat ngu

Caggal kiraaɗe, yimɓe ngarti e dingiral kewuuji ñalɗi. Daɗɗaa, wonande jamma oo ko yeewtere faytunde e cellal, nde toɓɓe ɗiɗi: ndogu reedu e jontinooje. Yeewtere yahri ko gorle walla doge, njuɓɓidini nde ko fanniyankooɓe nayo:

– Abdullaay Usmaan Soh

– Muusaa Mammadu Lih

– Abuu Bakri Bakayoko

– Kadijettu Muusaa lollirɗo Mami Sih

Yeewtere ndee dañii fartaŋŋeeji ɗiɗi laaɓtuɗi, so arde e sahaa mum e halfineede humpitiiɓe. Caggal mayre, jamaanu nguu addanaa ko tinndinoore raɓɓere, faytunde e nafoore jaŋde. Tabitini nde ko goomu pinal Garlol e gardagol Haamiidu Muusaa Sih. Ko Gelongal Fuuta uddi golle jamma ɗee, uddiri yeewtere” darnde suka e nder renndo”.

Ñalnde 14 ndee, golle ñalɗi ɗii puɗɗorii ko daɗndu dogdu ñar-ñar, gila e teheende safalɓe ena wiyee Miftaa Elƴayri to daande godoroŋ hakkunde Kayhayɗi e Ɓoggee haa wuro Garlol. Daawal ngal ko km5 kadi dogdu nduu ena wondi e njeenaari. Towni ko ɓeeɗoo sukaaɓe tato:

1- Ceerno Aamadu Soh lollirɗo Maykel: rokki mo njeenaari makko ko biyeteeɗo Aadama Sayge Soh, garanɗo meeri Ñaabina-Garlol.

2- Haaruuna Sal: rokki mo njeenaari makko ko biyeteeɗo Jeynaba Sal, hooreejo koppe rewɓe

3- Abuu Saydu Ndonngo: Huley Abuu Aan, cukko hooreejo sukaaɓe Garlol

Caggal dogdu nduu ko ƴaro rewi heen, ƴaro agaaɓe baali, joomiraaɓe kartaaji e kaalaaji, marañaaji e caayaale mawɗe. Ko ɓe ɗiɗo: Mammadu Baylaa Jeey e Aadama Bari. Sukaaɓe heewɓe, haa teeŋti e jibinanooɓe heen caggal leydi walla ɓe keewaano artude e Fuuta, ko ɗoon puɗɗii yiyde ƴaro. Ko ɗoon golle beetawe ɗee kaaɗi. Kikiiɗe, ko yeewtere nde Gelongal Fuuta waɗnoo ñalnde 13 ndee ɓamtaa e ɗaɓɓitere wuro ngoo. Nde lomtinaa ko coftal ɓalli(fuku koyɗe). Jamma oo ko jalluɗi ceeɓndam hakkunde sukaaɓe wuro ngoo. Ñalnde 15 ndee dawraa ko lorgol leɗɗe e nder nokkuuji maantiniiɗi wuro ngoo. Kikiiɗe ko dokkirgol seedanteeje feewde e ɓe golle mumen ɓurnoo maantinaade e nder geɗe wuro ngoo. Jamma oo ko hiirde jabbaaji( rappeurs). Ko ɗoo ñalɗi ɗii kaaɗi e dow jam e kisal.

Ñalnde 16 ndee ko ñalawma mo wuro Garlol ngoo suɓii ngam yeewtidde e Gelongal Fuuta lollirɗo Njaay Saydu Aamadu, tuggude e puɗal naange haa pecce jamma.

Ñalɗi Garlol mbaɗii faayiida, ndewii laawol. Ganndal e ganndondiral ndañaama heen. Gure keewɗe nootitiima e dillere ndee gila e Jaarangel, Cooji Ngulli, Abdalla, Baabaaɓe, Cilaa, Mbotto, Sorimalee, Liiliya, Mbaañ, Waasetaake, Cikkitte, Jammel Siree, Pete haa e Lobbudu Ibraahiima Lih sara Daarel Barka to diiwaan Tooro. Haaliyankooɓe mawɓe wayɓe no Kaaliidu Buubu Manngaan e Mammadu Muusaa Bah, ɓe rajo Pete, ko e ɓeyduɓe faayiidaaji ñalɗi ɗii njeyaa. Yimooɓe mawɓe wayɓe no Kajjaa Baylel Mboh e Aysata Mayram Jah e wondiiɓe mumen njirwinii ñalɗi ɗii to bannge njimri ganni haa mbaamni gonɗi huunde e yontaaji ɓennuɗi.

E tonngol, mbiyen Fedde sukaaɓe ndee tiiɗniima, nde jaaraama no feewi. So tawii wonnoo fotde kala guurɗo, teeŋti e suka, ko daranaade e dadanaade ɓamtude nokku mum e leñol mum ngam waasde yooltaade e nder sahaa mum, sukaaɓe Garlol ngoni ko e laawol feewde e jaloore mawnde sabu ɓe nguurtinii wuro Garlol ngoo e saraaji mum, ɓe nguurtinorii kadi pinal fulɓe. Yo Geno yoɓ ɓe moƴƴere.

Gelongal Fuuta lollirɗo,
Njaay Saydu Aamadu