Jaaynde Lemag habrii ñalnde 14 settaambar 2013 wonde « laatiima tigi, ɗemngal Tamasig (ɗemngal berbeer en) waɗtaama e ɗemɗe kuutorteeɗe e lowre renndiire Facebook ». Ngaal ɗemngal noon huutortoo ko alkule biyeteeɗe Tifinag.
Jaaynde Lemag habrii ñalnde 14 settaambar 2013 wonde « laatiima tigi, ɗemngal Tamasig (ɗemngal berbeer en) waɗtaama e ɗemɗe kuutorteeɗe e lowre renndiire Facebook ». Ngaal ɗemngal noon huutortoo ko alkule biyeteeɗe Tifinag. Facebook wiyi waɗiri ɗuum ko ngam huuɓnude ɗaɓɓaande haalooɓe berbeer e nder winndere ndee. Konngol Facebook ngol ko nii lelorii « On njaaraama e ko ɗaɓɓu-ɗon nde ɗemngal mon ɓeydetee e ɗemɗe Facebook. Tamasig e Breton e ɗemɗe keewɗe goɗɗe ɓeydaama e doggol amen ko ina wona sahaa jooni.
Min ɓetii ɗe, daawal kala min ɓeyda heen ɗemngal fawaade e dalillaaji keewɗi (ɗemɗe ina keewi e winndere ndee, amin katojini e sahaa seeɗa ngam ɓeydude ɗe). On njaaraama nde paamanɗon min, on njaaraama e kuutoragol mon Facebook ».
En njiyii, ko Berbeer en ɗaɓɓi, keɓi ɗuum. Ko ɗum addani en naamnaade hol ko haɗi Fulɓe ne ɗaɓɓude ɗuum ? Haa arti noon Fulɓe ina mbiya ina njogii pelle hakkunde leyɗe « daraniiɗe ɓamtude e tabitinde pulaagu » ? Haa arti noon, hay Dental Afrik ina sosi njuɓɓudi ndi alaa ko toppitii so wonaa ɓamtude Pulaar/Fulfulde, mbiyeteendi FULCOM.
Ciftinen tan, lebbi seeɗa hade ɗuum, Microsoft naatniino Tamasig e topirɗe mum, yeru e Windows 8. Ko wonaa ɗuum, eɗen nganndi Wolof waɗtii huutoreede ko ɓooyi e nder Google, gila 2010, rewrude e « Google Senegal » walla mbiyen « Sayto ci Google » ; ndeen yiylorde wiyetee ko “Gëstu ko ci Google”. Eɗen nganndi kadi Windows 8 e Microsoft Office fof ina ngoodi e Wolof gila e lewru suwee 2013. Yoga e ɗeen topirɗe ina ngawtoo e ndeeɗoo jokkorde : http://www.microsoft.com/wo-sn/download/default.aspx
Ko wonaa ɗuum kadi, resorde Google wiyeteende « Google Drive » ina woodi e ɗemɗe Afrik, hono Afrikaan, e Swaahili e Sulu e Amharik (ɓurngal heewde haaleede to Ecopi) ko ina wona lebbi jooni.
E ñalngu hannde nguu, to bannge naatgol e karalleeje kese, Pulaar ina woɗɗi, woni ko caggal, caggal Wolof. Ko ɗum addani jaaynde wiyeteende peeral.com winndude : «Neɓaali Google hollii eɓɓo mum fii ɓeydugol e doggol ɗemɗe Google Translate ɗemɗe jowi Afrikiyankooje: Igbo, Hausa, Zulu, Somali, Yoruba. Lamndal ngal Pullo fow yiɗi anndude : ko Goomu Fulfulde jeyaangu e Dental Afrik (UA) woni gollande Fulfulde ? Ko waɗi gila ngu ari ɗon Fulɓe yi’aali Fulfulde no ɓamtoo yahra yeeso ? Fulɓe haanaa jooɗaade tawa lamndaaki hono ɗee lamnde (ƴami). Yo kala yiɗɗo Fulfulde neldu lamnde mum faade e Goomu Fulfulde (Fulfulde Commission) lamndoo ko ɓe jokki toon e innde Fulɓe. Ndaa les ɗoo email-ji maɓɓe : http://www.acalan.org/eng/vcblc/cltv_fulfulde.php »
Bookara Aamadu Bah
Tesko :
E sahaa hannde oo, en nder ordinateruuji 100 fof, heen 90 ko Windows kuutortoo, 8 heen ko Mac OS, ko jaasi 2 kuutortoo ko Linux. To bannge banngorɗe (peerorɗe), huunde e ɓetooji kollitii ndee feccere : Google Chrome 40%, Internet explorer 29% e Firefox 18%. Kono tan, e duuɓi garooji ɗii, ɓetooji ɗii kala ina kawri wonde alluwon kon ɓurtotoo waawde huutoreede e ordinateeruuji goowaaɗi hannde ɗii. Ndaa noon, e nder alluwon 100 fof, heen 80 kuutortoo ko Android (Google), fotde 14 heen ko iOS (Apple), hedde 3 ko Windows phone (Microsoft), BlackBerry 3.
Ɗoo e duuɓi, jogori heddaade e huutoraade ordinateeruuji gaadoraaɗi hannde ɗii ko yimɓe seeɗa. Ɗum firti ko Google jogori jiimde kala ko faati e karalleeji kese ɗee (Android wonande alluwon, Chrome wonande peerorɗe, Google Search wonande jiylorɗe (e nder 100 njiylawu kala, fotde 65 ko kanko kuutortoo), e kuutorɗe goɗɗe)…) tee jogori sukkude e mum ko Apple e fawaade e ko haralleeɓe heewɓe kaali.
Ɗum noon, ko goonga nii gollaade e topirɗe goɗɗe ɗee ko huunde moƴƴere, kono ina moƴƴi ɓuren abbinde doole men e geɗe ɗe cikku-ɗen njogori ɓurde waawde hutoreede janngo ɓadiiɗo e goɗɗuɗo, ɗum woni suɓaade daabaa ɓurɗo waawde woɗɗinoyde ɗemngal men. To oon bannge, e miijo men, Google pot-ɗen ɓurde rokkude hoore, ndewnen heen Apple, Microsoft, mbaasen welsindaade ko heddii koo kadi.
Firo Facebook no woodi e pulaar
Facebook no firaa haa timmi tis e pulaar, ndaaru ɗoo:
https://github.com/kscanne/secwepemc-facebook/blob/master/po/ff.po
Mi anndaa ko hadi ngoo firo yaltineede. Sikke alaa, FULCOM no haanunoo toppitaade golle hirjingol hooreeɓe Facebook ɓen haa ɓe naada pulaar e nder ngol laylaytol renndooji kono hay gooto anndaa ko ɓe jokki ɓayri ɓe heewaa yaltinde ciimti golle maɓɓe. Hay lowre internet FULCOM no ronki waɗude haa jooni, ɗum kadi no jeyanoo e eɓɓooje maɓɓe gila duuɓi.
Google
Eɗum haamnii sibu eɗen nganndi kadi musiɗɗo Bookara Aamadu Bah firii geɗe keewɗe e Google, haa arti noon e yamre Google Search (hono “Gëstu ko ci Google” e Wolof) kono ngoon firo haa hannde feeñaani e Google…
Ndaw haame sibu jooɗaniiɗo Google e Afrik oo (walla kam Afrik hirnaange oo) ko pullo senegaalnaajo. Ndeke ndee winndannde ari ko nde foti …
Wonaa golle ŋakki
Jaaraama Umar Bah.
Eɗen nganndunoo firo ngoo ina woodi.
Kono wonaa ɗum woni ko jaaki en. Jaaki en, ko ko gollaa koo no wayi faayodinde nii fof, ina haannoo tawa feere waɗaama haa ɗum feeña ɗo foti feeñde ɗoo, ɗum feeña ɗo wolof e Tamasik ekn… peeñi hannde ɗoo. Ko ɗum waɗi en winndude :
“En njiyii, ko Berbeer en ɗaɓɓi, keɓi ɗuum. Ko ɗum addani en naamnaade hol ko haɗi Fulɓe ne ɗaɓɓude ɗuum ? Haa arti noon Fulɓe ina mbiya ina njogii pelle hakkunde leyɗe « daraniiɗe ɓamtude e tabitinde pulaagu » ? Haa arti noon, hay Dental Afrik ina sosi njuɓɓudi ndi alaa ko toppitii so wonaa ɓamtude Pulaar/Fulfulde, mbiyeteendi FULCOM.”
Ko gollaa koo ina heewi sanne, gila e pelle haa e teelɗuɓe, e faannuuji keewɗi kadi. Yeru tan tokooso mo mbattinii-mi yiyde, ko binndanɗe karallaagal e ganndal Hammadi Jah () winndata e hello mum facebook. Mi haalaani teemedde defte e banndaaji jeewte joowiiɗe e defterdu Fedde Ɓamtaare Pulaar e Muritani, walla ujunnaaje binndanɗe jaltinteeɗe ñalnde kala e lowe men internet (peeral.com, pulaagu.com, pulaar.org…) kam e golle keeriiɗe ɗe Ibraahiima Malal Saar to Havre, walla Umar Gongore e woɗɓe anndaaɓe e ɓe nganndaaka. Ɗumɗoon fof, ina haannoo tawa hannde ɗemngal men ngal ina yaltinaama e Google e Windows ekn… woni kuutorɗe ɗe cukku-ɗen njogori hoonaade e sahaaji garooji ɗii.
Ɗum noon heddii ko darnde pelle walla teelɗuɓe fotde waɗde “lobbying” mbele ɗum na feeña, huutoree. Wonaa tan e facebook, walla e “Twitter“, kono haa to Google e Windows e kuutorɗe goɗɗe ɗo ɗemɗe ɗe ɓuraani Pulaar mawnude e golleede, ndañi feeñde, sabu kañum en ina njogii “juuɗe juutɗe”. Eɗen cikki ɗum ina foti jeyeede e darnde FULCOM, walla pelle fulɓe mawɗe ko wayi no “Tabital winndere” …
Comments are closed.