Koolol winnderewol sooninkooɓe, hono FISO, udditii e wuro Nuwaasoot ñalnde alkamiisa 20 feebariyee 2014. Ngol uddii talaata 25/02/2014. Ngol yuɓɓinaa hikka ko e gardagol Fedde Muritaninaare ɓamtaare ɗemngal e pinal sooninkooɓe hono ko anndiraa AMPLCS, wondude e ballal laamu Muritani e “Île de Paris” (Diiwaan wuro Pari) rewrude e Meeri teerunke Nuwaasoot (CUN
Koolol winnderewol sooninkooɓe, hono FISO, udditii e wuro Nuwaasoot ñalnde alkamiisa 20 feebariyee 2014. Ngol uddii talaata 25/02/2014. Ngol yuɓɓinaa hikka ko e gardagol Fedde Muritaninaare ɓamtaare ɗemngal e pinal sooninkooɓe hono ko anndiraa AMPLCS, wondude e ballal laamu Muritani e “Île de Paris” (Diiwaan wuro Pari) rewrude e Meeri teerunke Nuwaasoot (CUN
Kooli ɗiɗi gadani ɗii njuɓɓinanoo ko to Kayes, to Mali. Sooninkooɓe ummoriiɓe e jookli winndere ndee kala nootiima e ngolɗoo koolol tataɓol : Farayse, Amerik, Anngolaa, Mali, Senegaal Gammbi ekn…
E wiyde gardiiɗo AMPLCS hono Seek Siidiyya Tañnjaa, ina jeyaa e paandaale koolol ngol « jokkondirde sooninkooɓe ɗanniiɓe, ɓe ballal mum en e ɓamtaare nokkuuji mum en seedtini, e heddiiɓe e leyɗe iwdi maɓɓe hee ». Koolol ngol kadi ko ngam « wuurtinde laamaandi ngadanndi Afrik, so laamu Ganaa ngam wallitde ngootaagu Muritani ».
Biyeteeɗo Aali Sumaare, mo nganndu-ɗaa ko piilaaɗo Diiwaan Pari, gollodiiɗo FISO 2014, yettii heen kaaɗdi njettoor Ahmed wul Hamsa oon gardinooɗo Meeri teerunke Nuwaasoot, jeyɗo sabaabu ngolɗoo gollondiral hakkunde Meeri Pari e Meeri Teerunke Nuwaasoot. O wiyi « miɗo faarnii laabi ɗiɗi e gargol am ɗooyene : sabu wonde piilaaɗo Diiwaan Pari ɗo sooninkooɓe heewɓe nguuri e wonde mi miin e hoore am sooninke ».
Usmaan Jagana, mo AMPLCS hono fedde fuɗɗunde miijo FISO ndee, hollitii maa ngolɗoo koolol tataɓol anndin leƴƴi Muritani keddiiɗi ɗii, ɗemngal e pinal sooninkooɓe. « ɗuum ɗoon ko huunde mawnde wonande leydi Muritani leƴƴileƴƴinndi, ko fartaŋŋe tiiɗtingol ngootaagu mum ». Kanko Usmaan Jagana o ɓeydii heen « maa FISO sar ɗemngal e pinal sooninkooɓe e winndere ndee. Laamu Muritani ina poti wallitde jettagol ndeen faandaare, sibu, gaa gaa pijirlooji ɗii, e nder ɗeeɗoo balɗe nay maa jeewte mawɗe njuɓɓine, gollorɗi keewɗi mbaɗee ». Ina anniyaa hay sosngo Duɗal ganndal (Akkaademi) ɗemngal Sooninke.
Ƴoogdi : Kaliilu Jagana
