Suudu sarɗi hesuru nduu, toɗɗiima terɗe ardorde mum keddiiɗe ɗee caggal nde toɗɗii Wul Boyliil yo won hooreejo mum. Wul Boyliil noon jeyaa ko e lannda laamu nguu, hono UPR, o lomtii e toŋŋinorde hee ko Masawuud wul Bulkayri. Wul Boyliil wonnoo kalifu geɗe nder leydi, tampinanooɗo no feewi e suudu sarɗi ɓennundu nduu, sibu heewde ko o noddaa yo o ar o jaaboo naamnde keñoraaɗe, haa arti noon ɗe Kajjata Maalik huccintunoo e makko jowitiiɗe e binndital paltoor e taccinaaɓe walla mooliiɓe, maa kisal ekn…
Jooni ɓe toɗɗii ko sukkuɓe njoyo hooreejo oo, yantude e ardiiɓe goomuuji e terɗe ɗiin goomuuji. Ko nii ɗum siforii : Cukko hooreejo gadano ko Muhammed wul Muhammedu, depitee Temmbedara, jeyaaɗo e UPR ; Cukko hooreejo ɗiɗmo ko neɗɗo luulndo (ko noon laabi mbiyri) ko Muhammed wul Gulaam, tergal Tawaasul ; Cukko hooreejo tataɓo ko Etmaan wul Seek Bel Maali, tergal parti Vadila ; Cukko hooreejo nayaɓo ko Kamara Aali Gelaajo (depitee wul Yenje), tergal UPR ; Cukko hooreejo joyaɓo ko Jeynaba Abdul (UPR).
Wonande goomuuji ɗii, ɓe nanondirii yo luulndo ngoo ardo goomu ngalu, goomu geɗe jaltuɗe, e goomu horo. Partiiji laamu ɗii ngardoo goomuuji keddiiɗi ɗii fof…
E fawaade e ko njangti-ɗen dow koo, eɗen mbaawi wiyde wonde e woote ɓennuɗe ɗee, luulngo ngoo e demokaraasi e leydi ndii yahrii caggal : E woote ɓennuɗe ɗeya ko luulndo ardinoo « meeri Teerunke » Nuwaasoot e Asaambele fof. E ngolɗoo laawol noon, ko parti laamu nguu ƴetti fof, hay gooto renndaani. Yanti heen, Wul Boyliil “ardi” ko jaayɗe keeriiɗe, sibu kuulal gadal ngal o ƴetti, ko wiyde “jaayɗe keeriiɗe” ngontaa naat saal suudu sarɗi nduu (Asaambele). Ɗumɗoon noon ko huunde haawniinde, sibu ko nduu suudu fotnoo rokkude yeru wellitaare e laaɓal !
Fooyre Ɓamtaare
