Ñalnde aset (hoore-biir), 8 lewru marse (mbooy), hitaande 2014 waɗti duuɓi ɗiɗi ko ɓiy yumma men, giɗo men, jahdiiɗo men Umaar Mboyna Bah seerndanoo e men tawi ena ɗaldi en kesniiɗo Takko Abuu Takko Sih mo seeraani tawo e sunaare e alyatiimu gorko ena wiyee Abuu Umaar Mboyna Bah.
E oon ñalawma, banndiraaɓe e sehilaaɓe renndanooɓe nguurndam cuɓii ko jippinande mo deftere Alla teddunde ndee ɗum woni silki to leegal Siiseem e nder Nuwaasot laamorgo Muritani ngam neldude mo duwaawu, kanko e denndaangal maayɓe juulɓe ngenndiyankooɓe. Ɗowi golle silki oo ko Ustaas Aamadu Yero Kiiɗe e ballondiral e Ceerno Ibraahiima Soh e tawtoreede sukaaɓe almudɓe sahre ndee wayɓe no Jibi Bah ganndiraaɗo Gelongal Bah e wondiiɓe mum. Silki oo waɗaa ko to galle Alasan Yero Bah, baaba mum Umaar tokooso. Jaayndiyankooɓe rajooji e teleeji Nuwaasot, alaa keddiiɗo. Musiɗɓe men Mammadu Demmba Sih, jogiiɗo njuɓɓudi kikiiɗe oo, Mbooc Abuu Maariyata, Bukka Bah, Abuu Aamadu Jallo tawtoraama golle ɗee. Jinnaaɗo men Alasan Borti Jallo, Hammaat Muusaa Joop e joom-suudu mum, Aysata Jallo, Muusaa Sih e Siley Demmba Yaajuru, nootitiima e kikiiɗe oo.
Hol gonnooɗo Umaar Mboyna Bah ?
Ciftinen Aali Mayram lollirɗo Umaar Mboyna Bah jibinaa ko ñalnde alkamisa 26 lewru jolal (noowammbar) 1957 to Nuwaadibu. Umaar Bah waɗi cukaaku mum ko e nder wuro Ɗalhaya. O yaltaani ngo haa o dañi duuɓi 25. E hitaande 1972, o ari e wuro Kayhayɗi, o woni e janngude “kuura”, ɗo Sonolec ɗoo. Umaar woni e Kayhayɗi ko Alla haaji, fayti Nuwaasot e hitaande 1976. Ko e Nuwaasot, laamorgo dowla Muritani, o nanata haala wonde “ Santar Mammadu Tuure” ena hebla fanniyankooɓe ko fayti e kuuraa.
Ko Umaar woni e kuuraa koo fof, ena jaribaa e jaŋde Pulaar ndee. Oon sahaa, hawri ko e keyniiko, njatigi makko, Alasan Borti Jallo mo Jowol ena daranii ɗum darnde tiiɗnde.
E hitaande 1984, Umaar yiytondiri e Maas Jaak, ena jeyaa to wiyetee Juuwde Guuriiki, to diiwaan Damga Senegaal. Oon wonnoo ko Duɗal Ɗemɗe ngenndiije, ko kañum winndanatnoo duɗal ngal “binndi reegal” (normographe), ko adii nde ngal dañata masiŋaaji binndooji. Ko oon fooɗti mo, woni kadi Ceerno makko e ngool binndol. Nde Maas Jaak fayti Senegaal, Suleymaani Kan hooreejo Duɗal Ɗemɗe Ngenndiije waɗti mo ɗoon. Arɓe caggal ɓee ne, gila e Usmaan Muusaa Jagana haa heɓi Duudu Wan, alaa e mum en ustuɗo ndeen hoolaare.
Nde duɗal ngal dañi masiŋaaji binndooji, Umaar fayti to catal toppitingal muulngo defte. Gila e hitaande nde o ari, kanko Umaar, e Duɗal Ɗemɗe Ngenndiije ndee, haa e hitaande 1999, nde duɗal ngal uddaa, waɗtaa Catal jaaɓi-haaɗtirde, haa ñalnde alkamisa 8 lewru mbooy hitaande 2012, nde o ruttii e joomiiko ndee, ko ɗoon o gollotoo.
Umaar Bah ko tergal guurngal e fedde Sifaa Hanki Pinal Hannde, nde o naati e hitaande 1986.
Umaar ari e Rajo Muritani ko e lewru suwee 2011, o jokkondiri e Mammadu Demmba Sih, ɓe mbaɗti waɗdude yeewtere maɓɓe wiyeteende “Tufnde ganndal” ndee.
Gelongal Fuuta lollirɗo, Njaay Saydu Aamadu
