Seppo artiraaɓe : A ɓe katojini e ballal !

0
643

Seppo ngoo loowii laawol ñalnde aljumaa 25 abriil 2014, ummoraade karafuur Ɓoggee. Ñalnde aljumaa kikiiɗe, ɓe mbaali ko Boyngel Cile, 40km rewo Ɓoggee. Aɓe njooɓii leppi binndaaɗi ngoƴaaji maɓɓe gaddanɗi ɓe yuɓɓinde seppo ngoo : «Lomtinanee denndaangal loraaɓe e kewkewe 1989-1991, hono aynaaɓe, remooɓe, awooɓe e foksineeruuji» ; «Tottitee min leyɗeele amen e jawdi amen» ; «Persidaa waasɓe : Baasɗo ɓurataa min» «Ndokkee min golle, mbinndito-ɗee min!»

Seppo ngoo loowii laawol ñalnde aljumaa 25 abriil 2014, ummoraade karafuur Ɓoggee. Ñalnde aljumaa kikiiɗe, ɓe mbaali ko Boyngel Cile, 40km rewo Ɓoggee. Aɓe njooɓii leppi binndaaɗi ngoƴaaji maɓɓe gaddanɗi ɓe yuɓɓinde seppo ngoo : «Lomtinanee denndaangal loraaɓe e kewkewe 1989-1991, hono aynaaɓe, remooɓe, awooɓe e foksineeruuji» ; «Tottitee min leyɗeele amen e jawdi amen» ; «Persidaa waasɓe : Baasɗo ɓurataa min» «Ndokkee min golle, mbinndito-ɗee min!»

Nde ɓe ngari haa Hudallaay, Ibraahiima Aamadu Njaay, hooreejo Jokkorde Ngenndiire Muritaninaaɓe Artiraaɓe ummoraade Senegaal, ƴettii ɗoon konngol, haali haala njurminiika. Heewɓe ndonki jaggude gonɗi mum en. O wiyi « oo ñalawma 25 abriil 2014 waɗti duuɓi 25 ko taccinano-ɗen, mberla-ɗen to Senegaal. Ko ngam siftorde ɗii sahaaji mettuɗi addani en yuɓɓinde ngoo seppo wullitaango e salaare, tuggi Ɓoggee haa Nuwaasoot, ngam fottude e gardiiɗo leydi oo, hono Muhammed wul Abdel Asiis, e hollitde ɗum hujjaaji men ». 

E wiyde makko « Wonii duuɓi jeegom (6) ko ngartu-ɗen cuuɗi men, kono hay huunde waylaaki e ngonka men, sibu haa hannde nguur-ɗen ko e caɗeele bonɗe. » O limti hujjaaji ɗii kala, e innde tuddule 118 ɗo artiraaɓe ɓee koɗnaa  e iiwaan Barakna e Tararsa e Gorgol e Gidimaka e Asaaba. Eɗi tonngoo e toɓɓe joy (5) : 

Seppo maɓɓe ngoon hawri ko e sahaaji nguleeki ɓurtuki. Ko ɗum tagi aɓe njogori losde no feewi so ɓe mballitaaka. To oon bannge ina waɗɗii laamu nguu ƴettude peeje ngam faabaade kala e maɓɓe losɗo e laawol hee. Ko noon kadi, kala woƴaaɓe ngonka maɓɓe ina poti wallitde ɓe hakke baawɗe mum en. 

BAB