E bismaango Fedde Nehooɓe jawdi Jowol e gardagol Jeynaba Buuɗi Abdul Soh, Fedde Cifti e Daari e gardagol Abdullaay Njaay yilliima Sahre nde wajjuɓe Ndeeni, ñalnde 3 e 4 lewru seeɗto (mars) 2014.
E bismaango Fedde Nehooɓe jawdi Jowol e gardagol Jeynaba Buuɗi Abdul Soh, Fedde Cifti e Daari e gardagol Abdullaay Njaay yilliima Sahre nde wajjuɓe Ndeeni, ñalnde 3 e 4 lewru seeɗto (mars) 2014.
Ko adii, e gardagol biyeteeɗo Kaaliidu Yero Pennda Soh e Aamadu Huley e Abuu Aamadu Altine, dimaaɗi 12 ñaantaa ñaantungal keeringal ndokkaa baɗɗotooɓe fanniyankooɓe, ɓe ñarule jaambareeɓe Fulɓe hanki, njaɓɓoroyii seto arngo ngoo, Haayre Dammee, laawol Kayhayɗi.
Fotde hojomaaji 5, Kaaliidu Yero Pennda Soh dartini lappol ngol ngam waɗɗiyankooɓe ɓee kolla ngol jeysi dimaaɗi e ngamri taamankooɓe. Ngol naatiri ko leegal Gori. Sooninkooɓe njalti tolnii e tataaji, ɓeya ŋabbi e kuɓeeje. Dimaaɗi mbaarnii, otooji ndewi heen haa Jowol Sahre.
Lappol Cifti e Daari tawi ena waɗanaa jaɓɓungal keewgal doole hakkunde Caali Subalɓe e Jehre Jowol. Jowol fof ena darii, mawɓe e sukaaɓe ko jiidaa e gure saraaji ko wayi no Patukon e gardagol Abdullaay Siree Jallo lollirɗo Pullo Gaynaako, Jiinge Jeeri e gardagol jinnaaɗo men Aamadu Buuɗi Soh, Teccaan, Giray, Awoynaat, Lobbudu, Marayse, Wuro Gijili, Loƴol, Maafoondu e Ɗalhaya.
Jaɓɓungal ngal teskinii to bannge ñaantungal, njimri e geɗe ganni. Goomu Pinal Jowol e gardagol Barahiimi Jallo, Ɗalhata Siidi Wele, Demmba Kulibali e Umaar Mammadel Soh mbaɗi bismaango e njimri ngoɗndi njimetenoondi e dingire Fuuta hanki : Yoowel bidoowel, Tammburaajel, ekn
Nde lappol Cifti e Daari yettinaa jippunde mum kadi, golle paayodinɗe mbaɗii toon. Bismaango Fedde Nehooɓe Jawdi, Bah Abdullaay Muusaa, Meer Jowol, Sooninkooɓe Gori e Fedde Yaakaare Debbo e gardagol Ummu Diiye Bah ko huunde teskaande.
Ñalnde 3 ndee, hawri ko e sunaare, alaa ko waɗaa so wonaa kabrondiral hakkunde njaatigeeɓe e hoɗɓe mumen.
Ñalnde 4 ndee, tuggude e 17w15h haa 19h05h ko Fedde Nehooɓe Jawdi e wuro Patukon mbaɗdi wejo gila e hoɗorde Pullo gaynaako, geɗe rewɓe maabuɓe mahooɓe, nguurndam e kuutorɗe demoowo e geɗe ɗe Fulɓe mbaɗiratnoo gaaci. Ɗowi ngo ko Gelongal Fuuta, firani jamaanu nguu geɗel heen fof nafoore mum ko Pullo Gaynaako.
Caggal ɗum, ko Goomu Pinal holliri geɗe pinal men hanki, yimi Yoowel bidoowel, tabitini e yeeso jamaanu nguu. Yimɓe fof kooti ena mbeltii.
Jamma, caggal kiraaɗe, ko ndeen woni aadi hakkunde Cifti e Daari e Fedde Nehooɓe Jawdi. Hade Cifti e Daari yettaade nokku oo tawi ko dingiral ngal heewii yimɓe. Aamadu Jaara Njaay, Saydu Gedda Sih e Maadiyu Saar tanndini kolli mumen, ngoni e yeewtude jamaanu nguu ko adii garal Abdullaay Njaay.
Nde Abdullaay Njaay naati hiirde, Goomu Pinal bismorii mo ngamri e njimri e daande Aamadu Selli Sih. Caggal ɗum, Yaayaa Njaay mo Cilbe e Mbaañ, ko suka naalanke puɗɗiiɗo teskoreede heewde nehdi e welde daande, toƴƴi daande, loli haa kelle poɓɓi.
Ko ɗoon Abdullaay Njaay hafti, kelle poɓɓi. Bah Sammba Haaruuna hocci mikoroo waɗi ngardiindi hiirde ndee, suɓanii mo daarol jaambaraagal. Abdullaay Njaay ƴetti daarol Hammadi en 3 : jaambaaro, jooɗɗo e bonɗo ŋari
Nde rowi daarol ngol, Yaayaa Njaay arti e dingiral ko adii nde Goomu Pinal Jowol ena uddira hiirde ndee fijirde sukaaɓe rewɓe wiyeteende Tammburaajel tammbu ray (njimri e ngamri).
En mbaawaa joofnude ciimtol ngol tawa en mbaɗaani njettoor keeriiɗo feewde e Fedde Nehooɓe Jawdi, jinnaaɓe men Mammadu Duudaa Sih e ɓesngu mum e jinnaaɓe men Mammadu Kadi Ñaŋ e Mammadu Barahiim Wele sabu wasiyaaji maɓɓe laaɓtuɗi.
E tonngol, njillu Cifti e Daari e Jowol waɗii nafoore mawnde gila e nder goomu nguu e hoore mum. Ganndal e ganndondiral ndañaama heen. Cuusondiral e ngoowka kadi paggaama heen.
Njaay Saydu Aamadu
