Nafooje “sitroŋ” (limoŋ) goɗɗe

0
586

 

So tawii sitroŋ (limoŋ) ko ɓiyngel leɗɗe korsinaangel e ñaamdu, ina ɓiɗee e ñaamdu, ina muccee, haɗaani ɗum kadi jogaade nafooje goɗɗe, keewɗe, e nder galle… Yeru :

So a yiɗii ɗelkinde ‘korom’ : alaa fof ko ɓuri kalkeer bonde e robinaaji e kaake peewniraaɗe ‘korom’. Kono, so a yiggii heen sitroŋ, hay so ko nguru mum, maa yiy no waytata ɗelkude.

Koomoko e dow kiri : Hol no lawƴirtaa kaake kiri tawa ngontataa koomoko? A ƴettat tekkere tan leppiniraa ɗum dihal limoŋ, pompiraa ɗum kaake ɗee, seese, seese. Maa yiy ɓe ngonta kese pul !

Hisnude pentiir boowal e koowooje : pentiir keso ina heewi fooɗde koowooje. So a yiɗii woɗɗinde ɗe, ɗe mbaasa memde pentiir oo, a toɓɓittu e makko sitroŋ seeɗa. Maa yiy koowooje ɗee ina ndoga ɗoon fof…

Pensooji maa njoortii pentiir, aɗa sikka hankadi alaa ko ɗi nafata, a juumii : fasnu ndiyam limoŋ, mbaɗaa heen pensooji ɗii fotde hojomaaji 15. Kala ko logginoo heen iwat haa laaɓa.

Lawƴude wiitruuji : So tawii wiitruuji pallanteeje maa walla oto maa moddii pentiir, waɗ heen sitroŋ seeɗa fotde hojomaaji seeɗa, caggal ɗum lawƴiraa ɗi dihal lawƴirkal wiitruuji maa.

Tiwooji galle cukkii (mbuusii). Renndin kaasuuji ɗiɗi ndiyam sitroŋ e feccere kaas bikarbonaat, njuppaa e tiwooji ɗii, caggal ɗum ndewnaa heen ndiyam ngulɗam. Kaawis : ɗi cukkitoo haa laaɓa.

Toɓɓe ƴiiƴam e dow comcol : kaawis goɗɗo, lawƴir ɗum ɓiɗam sitroŋ, hay batte heddotaako heen.

So tuundi huuriima e kaɓirɗe maa dalli, ko wayi no boyetaaji, ɗuum kadi, safaara mum ko fompirde ɗum tekkere leppiniraande ɓiɗam limoŋ.

So ɗaccere (kol) takkiima e peroŋ galle, aɗa waawi kadi ittirde ɗum sitroŋ. Kono ko seese mbaɗirtaa, mbaasaa ɓurtinde hoto peroŋ oo fofaade !

Renndini ɗum ko Bookara A. Bah